Juha Itkonen: Palatkaa perhoset

Juha Itkonen: Palatkaa perhoset, Otava 2016, sivumäärä 415.

Palatkaa perhoset on vuonna 2005 ilmestyneen teoksen Anna minun rakastaa enemmän jatko-osa. Juha Itkonen (s.1975) luotaa kirjoissaan poptähti Summer Maplen (Suvi Vaahteran) uraa, ja kertojina on Suvin entinen poikaystävä Antti Salokoski ja Suvin äiti Leena Vaahtera. Äiti oli ensimmäisessä osassa tolkun nainen, mutta Antti Saloski on ajoittain hyvinkin rikki ja sekaisin.

Itkosen Palatkaa perhoset -teos on nimeenomaan  jatko-osa, ja se on joko hyvä tai huono kirja. Se on sújuvasti ja tarkasti kirjoitettu eri aikatasoissa kulkeva tarinavyyhti, jossa kerrontatekniikoita ja näkökulmia on ainakin riittävästi. Henkilöille, jotka lukevat muutaman kirjan vuodessa, tämä on oikein oiva lukupaketti. Kriittistä lukijaa ehkä ärsyttää se, että edeltävän osan tapaan, juoni puksuttaa kaksilla raiteilla varsin hitaasti ja välillä tylsästi. Hesarin Arla Kanerva puhuu täällä, lähes suorasta jatko-osasta. Minusta tämä on suora jatko-osa.

Kaikkia eivät tulevien eroperheiden arki kiinnosta, se voi tuntua kliseiseltä. Arki on kuitenkin arkea, ongelmallistakin, elämä on usein hyvinkin kliseistä. Kirjassa on kyllä muutama helmikin, puhutaan Hevisauruksenkin arjesta ja joistain muista bändeistä, ja käydään Antin ja Elisan kanssa mielenkiintoinen Skype-keskustelu sivulla 255, jossa kommentoidaan imettämistä, joskus tai usein  miesten kannattaa pitää mielikuvituksensa kurissa.

Minusta kirja oli siis enemmän hyvä kuin huono, tarina on tarkka ja palkitsi minun luku-urakkani. Mainitsen tämän siksi, että yleensä en pidä tällaisista ihmissuhdesopasta, joka poreilee ja sitä hämmennellään ja jota ryyditetään biisien sanoilla. Minusta tässä biisien sanat ja bänditarinat olivat oikeassa viitekehyksessä ja siinä ei ollut mitään laskelmoivaa. Kyse oli biisien tekemisestä ja "perhosten kiinniottamisesta". Itkonen on pohjustanut teoksen hyvin, ja ollut luultavasti sangen innostunut tästä ja se näkyy pisitiivisesti.

Hesarin Arla Kanervan mukaan "Se kuitenkin tarvitsisi tuekseen yksinkertaisia, rehellisiä lauserakenteita. Itkosen loppuun asti hiotut, rakentamalla rakennetut virkkeet vievät siltä voiman ja pohjan, sillä ne tekevät huumorin mahdottomaksi ". Tämän saman huumoriasian totesin jo Hetken hohtava valo -bloggauksen yhteydessä, muttta ei kaikkien kirjojen minusta kuulu sisältää huumoria, mutta yhdyn Kanervan näkemykseen liiasta hiomisesta suomalaisessa kirjallisuudessa yleensä. Lauseet ovat nykyisin romaaneissa hiottu niin pitkälle, että ilman mittavaa ponnistelua ei virkkeiden merkitystä ymmärrä. Minusta tässä ei ollut sitä vikaa. Leenan ja Antin ajatukset olivat varsin arkisen yksinkertaisia, lisäksi Suvin itsetilitys oli aikakausilehtien  tasoa (hyvässä tai huonossa mielessä). Lisäksi Kanerva tunnisti varmasti myös kirjassa olleet "lehtijutut". Kirja ei erityisemmin sisältänyt "piiloviestejä", niin kuin Itkosella yleensä. Anna minun rakastaa enemmän perustuu lukijan luuloon, että kertoja kirjoittaa oikeasta maailmasta, mutta sitä ei voi minusta arvostella, sillä se on koko tarinan "juju". Useat nerokkaat kirjat perustuvat samaan niksiin, ensiksi tulee mieleen Christien Ikiyö,

Kirjan juoni jatkoi edellisen kirjan tapahtumista (suoraan ei lähes suoraan=). Antin päiväkirjat (Anna minun rakastaa enemmän -kirja) julkaistaan kirjana. Hänen vaimonsa Elisa on ne päiväkirjat ensin lukenut, suuttunut ja anteeksi antanut, hankkinut lapsen Niilon Antin kanssa, ja pyörittää uraäidin arkea. Antti syventyy historian opettajan toimeensa. Hänen kirjansa käännösoikeudet on myyty Amerikkaan pikkukustantajalle. Antti menee USA:n matkallaan Summer Maplen keikalle, ja pikku hiljaa kaikki alkaa uudestaan, kunnes on välitilinpäätöksen aika ...

Leena Suvin äiti uhrautuu miehensä kuoleman jälkeen Suvin lapsen Rosan hoitajaksi, Leenan silmin katsotaan popparin (tai rokkarin) uraa, Rosan kasvua, ja omia happamia tuntemuksia. Lisäksi tapetilla on Antin isän sairaus ja Antin uusi kirjaprojekti.

Tämä kirjaa paljastaa sen, jonka lukija oivalsi jo ykkösosassa, että Suvi on itsekeskeinen uraohjus, jonka luomisvoima on katoamassa. Hän yrittää parasiitin tavoin imeä luomisvoimaa ympäristöstään, ja kun muut on loppuun imetty, lopulta luovuutta kupataan Antista, jolla on omat kotikuviot ja mielenterveys vaihteeksi kunnossa ...

Suvi joutuu tilille omasta itsekkyydestään, kuinka käy Suvin, Roosan, Leenan ja Antin?

Anna minun rakastaa enemmän -teoksen bloggaukseni loppu oli seuraava:

- Anna minun rakastaa enemmän
- Oikeasti vai hullujen maailmassa?
Ykkösosassa useammin hullujen maailmassa!
Tässä jatko-osassa useimmin oikeasti, ja kiitos siitä Juha Itkonen, tästä pidin enemmän.

(editoin kirjoitusvirheitä pois, ja kun pokkari ilmestyy pöyhin tätä enemmän, eli myyntiaika on vasta alkanut, tämä teoskappale oli veronmaksajien, eli varasin sen kirjastosta jo ennen ilmestymistä ja sain sen lainaksi muutaman kuukauden odottelun jälkeen)
***
Olen blogannut Itkosen teoksesta Hetken hohtava valo näin huonosti.