Leena Krohn: Erehdys, Kustannusosakeyhtiö Teos, 2015, sivumäärä 155.
Leena Krohnin Erehdys kertoo nuivan tarinan väsähtäneen kirjailija E:n viimeisestä kirjailijaillasta.
Mieskirjailija E. lukee novellejaan kirjaston auditoriossa ihmisille, jotka räpläävät älylaitteitaan tai juuttuvat novellien pikkuseikkoihin tai tilittävät (tylyttävät) antipatioitaan kirjailijalle.
Kirja on tavallaan romaaniin muotoon harsittu novellikokoelma, jossa teemoina ovat muistaminen, muistot, näkeminen ja sen ymmärtäminen.
Vainoojat -kertomuksessa Ossian Raasu elää apeassa toivottomassa tulevaisuudessa, jossa naiset eivät uskalla kävellä yksin kaduilla, joita miehittävät erilaiset ryhmät. Novelli ei kerro, miksi tilanteeseen on päädytty, ja miten se pitäisi ratkaista.
Valon kuvia -tarinassa valokuvaaja Beeda ottaa varjoista kuvia, hän on ollut valokuvaamossa töissä, mutta saanut ihmisistä vain irvokkaat piirteet esille. Hänen luokseen tulee Luna, joka näkee kuvissaan vain miehiä vaanimassa kirveiden kanssa, ja tarkka-ampujia, mitä kuvissa Beedan mielestä ei ole. "Usko" vaikuttaa näköaistimukseen, tässäkään ei syitä eikä seurauksia kerrota.
Tarinoista Retroterapeutti on minusta kekseliäin. Retroterapeutti muuntaa ihmisten menneisyyttä muuntamalla tämän muistoja.
Kuolematon -tarinassa Aatos Kitkalla on leukemia. Hänen ystävänsä Nikolai haluaa elää ikuisesti digitaalisena avatarina, hän skannaa itsensä nettiin ja nitistää itsensä.
Puutarhojen hiljaisuudet -tarinan Sylvia on jäänyt eläkkeelle nivereuman vuoksi ja tekee ruukkuihin miniatyyripuutarhoja ja -asetelmia, nivelreumaisin sormin! Tätä seikkaa kovasti kummastelin, nivelreuma, joka on johtanut eläköitymiseen luultavasti estää miniatyyrien askartelut.
Muun ajan kirjailija E. pohtii Boris Pasternakin Tohtori Zivagoa. Tarinan alku, väliosat ja loppu sisältävät kaaren, joka sekään ei pääty onnellisesti.
Erehdys -kirja on ammattitaidolla kirjoitettu lyhyt paljon sisältävä teos. Minulle se oli liian nuiva ja kuiva, enkä voi sanoa ymmärtäneeni, mitä teoksella yritettiin sanoa. Luulen, että tästä bloggaaminenkin oli erehdys, teoksen kirjoittaminen sen sijaan ei ollut, laatukirja lajissaan, kuten Paulan bloggauksesta sekä Ullan bloggauksesta voitte lukea
Kiva, että bloggasit! Erehdyksessä on vahva tunnelma, ei ihan selkeä tulkittavaksi. Paljon mystistä. Jäi tunne, että ymmärrettavää jäi useihin lukukertoihin.
VastaaPoistaTotta, tässä oli paljon :)
PoistaPari Krohnia odottaisi minulla hyllyssä. Juttusi oli virkistävä, erilaiset mielipiteet kirjoista ilahduttavat.
VastaaPoista:)
PoistaTämä kiinnostaa kovasti, en vain ole ennättänyt kirjaan tarttua.
VastaaPoistaBlogissani olisi sinulle haaste: http://kirjakaapinkummitus.blogspot.fi/2016/05/tietokirjat-vievat-haaste.html.
Kiitos :)
PoistaVastaan tähän kesäkuun alkupuolella, eli pureskelen tätä ja bloggaan.
Jokke, minäkin pistin sulle haasteen. Hitsi taitaa olla sama, mihin Jonna on sinut juuri eilen haastanut! :)
VastaaPoistaKiitos, hoidetaan kesäkuussa :)
PoistaTämä oli raikas ja jokkemainen esittely. Ihana että joku voi sanoa jostakin ettei ehkä ymmärtänyt etc tai että nuiva ja kuiva, en ole lukenut tätäkään. Nyt melkein olen:)
VastaaPoista