Tintin seikkailut, Tuhatkaunon tapaus

Tuhatkaunon tapaus,  L'Affair Tournesol 1956, suomentaneet Heikki ja Solie Kaukoranta, Otava 1999, sivumäärä 62.

Tintin seikkailut Tuhatkaunon tapaus ilmestyi Tintin-lehdessä vuonna 1954 keskellä kylmää sotaa. Vastakkain ovat hyvä ja paha. Paha on Borduria, joka on diktatuuri, jonka johtajan Plekzy-Gladzin huuliparran nimeen vannotaan kaikki ilkityöt. Borduria haluaa omakseen professori Tuhatkaunon uuden keksinnön ultraäänellä toimivan aseen. Professori koittaa tätä Moulinsartissa ja tapahtuu selittämättömiä räjähdyksiä tai lasien hajoamisia, maitopullot, peili, ja mikä pahinta kapteenin whiskylasi hajoavat.

Sanzot'n Liha ja leikkele aiheuttaa vikasoittoja Moulinsartiin. Tuhatkaunoa ollaan kidnappamassa jo Moulinsartissa agenttien autoon, kun Lihaliikkeen auto ottaa professorin kyytiin. Professori suuntaa Geneveen atomifyysikoiden konferenssiin. Sieltä hänet sitten kaapataan. Geneve on toteutettu albumissa pikkutarkasti ja "oikein".

Albumissa esitellään uusi maanvaiva vakuutusmyyjä Seraphin Lampion, jonka myyntihenkisyys ja röyhkeys ovat Kapteenille liikaa. Vakuutusten myynnin lisäksi, Lampion on radioamatööri, ja hänellä on monilapsinen perhe.

Vaikka albumissa on vakava aihe, se on silti vauhdikas ja hauska. Albumissa on monia hupaisia sattumuksia, kuten laastarin tarttuminen lentokoneessa  ja sen kiertäminen eri henkilöihin. Hyvin harva hauskuus on enää Dupondien hölmöyden tai Tuhatkaunon kuurouden varassa. Tuhatkaunon huonokuuloisuus tosin karkoittaa sukunsa majoittaneen Lampionin, viimeisellä sivulla Tuhatkauno höpisee Kapteenin tulirokosta.

Hauskoihin ja vauhdikkaisiin jaksoihin kuuluu italialaisen herran autoilusuoritus takaa-ajossa.

Kapteenin taistelu hyönteissumuttimen kanssa on myös hauska.

Albumin juoni on myös ylivertainen. Bordurian sotaisiin kulisseihin tutustutaan tarkemmin. Tintti ja Kapteeni liukenevat pakoon vartijoistaan ja oopperadiiva Bianca Castafiore piilottaa Tintin ja Kapteenin vaatekaappiinsa, kun Zturpon päällikkö eversti Sponsz tulee lepertelemän diivalle ja juomaan shampanjaa. Samalla Tintti ja Kapteeni saavat Tuhatkaunon vapautuspaperin, jolla he saavat Tuhatkaunon vankilasta. Lopun takaa-ajo on huima.

Aluksi albumissa on paljon pahoja enteitä, varjostajia, tupakan tumppeja laboratoriossa, lasien särkymistä. Samaa ideaa Herge on minusta käyttänyt toisin tarkoituksiin myöhemmin. Alun uhkaava asetelma on aivan sama kuin Castafioren koruissa, missä mistään vakavasta ei ole kyse vaan rakkaushaihattelusta ja varastelevasta harakasta, Tuhatkaunon tapauksessa on kyse maailmanrauhasta.

Tintin seikkailut Tuhatkaunon tapaus edustaa Hergén loppukauden laadukasta tuotantoa. Moni pitää tätä albumia jopa parhaana Tintti-albumia. Tämä albumi on ollut minulla pienenä ensimmäinen ja ainoa ikioma, en silloin aivan ymmärtänyt albumin erinomaisuutta, nyt ymmärrän paremmin. Tämä albumi teemaltaan on hyvin ajankohtainen.