Agatha Christie: Mykkä todistaja

Agatha Christie: Mykkä todistaja, alkuteos Dumb Witness 1937, suomentaja Kari Ahonen, WSOY 1990. Sivumäärä 332.

Agatha Christien Mykkä todistaja  -teos on varsin mukava kahdestakin syystä: siinä Hercule Poirot'n aisaparina on vanha kunnon watson eli kapteeni Hastings, joka on käymässä Argentiinasta Englannissa, toiseksi murhan uhrilla on mukava karkeakarvainen terrieri Bob. Dekkarin mitta 332 sivua on myös tavanomaista pidempi.

Hercule Poirot on saanut kummallisen kirjeen, jossa vanhaneiti Emily Arundell esittää epämääräisen huolensa. Kapteeni Hastings pitää kirjettä haihatteluna, mutta Poirot kiinnittää huomiota kirjeen päivämäärään, kirje on päivätty 17.4.1936, kirje on saapunut 28.6.1936.  Kun kaksikko menee tapahtumapaikalle Market Basingin pikkukylän Littlegreenin huvilaan, ilmenee, että neiti Arundell on nukahtanut ikiuneen 1.5.1936.

Kirjan alkuosa kuvaa neiti Arundellin sukulaisten viimeistä yhteistä vierailua talossa pääsiäisenä 1936. Charles Arundell on nuori mies, joka pitää leveästä elämästä ja rahan tuhlaamisesta. Hän pyytää ikineitoa pelastamaan itsensä. Neidin kieltäydyttyä hän uhkailee tätä kolauttamisella. Neiti kompastuukin pian portaissa, syyksi esitetään koiran palloa portaiden ylärapulla. Charlesin sisarkaan Theresa Arundell  ei  pidä työnteosta, mutta keekoilee mielellään muotivaatteissaan. Hän seurustelee nuoren lääkärin Rex Donaldsonin kanssa. Mies haaveilee tutkijan urasta, mutta on rutiköyhä. Heidän Bella Tanios serkkunsa on naimisissa kreikkalaisen tohtorin Jacob Taniosin kanssa, joka on hassannut Bellan perintörahat keinottelulla. Parilla on lapset Mary ja Edward, joiden koulutuksen verukkeella herra Tanios haluaa tädiltä rahaa.

Neiti  Arundelin seuraneitinä on  neiti Lawson. Wilhelmina "Minnie" Lawson on arka hissukka, jolla on spiritistisiä istuntoja kylällä Trippin sisarusten kanssa.

Sukulaisten vierailu (tai mitä pääsiäisenä hän tajusi tapahtuneen) oli neiti Arundelille viimeinen pisara, hän testamenttaa rahansa, joita on peräti 375 000 puntaa, neiti Lawsonille.

Kaksi kuukautta myöhemmin Hercule Poirot seuraa jälkiä esittäen ihmisille eri rooleja ja kysymyksiä. Hän tutustuu talon ostajana murhamiljööseen ja haastattelee kirjan tekijänä kyläläisiä. Hän on tekemässä "tutkimusta" kenraali Arundellista, joka palveli Intiassa Sepoy-kapinan aikana. Poirot tekee tutkimuksiaan kylässä ja välin Lontoossa. Mielenkiintoisia asioita selviää. Theresan ja Charlesin isä oli pitkään naimattomana, mutta avioitui arsenikkimurhasta syytetyn naisen kanssa. Charles on erotettu shekkipetoksen vuoksi Oxfordista. Poirot penkoo henkilöiden tekemiset varsin perinpohjaisesti ja pohjavedestä nousee vain mutaa ja kuraa.

Uskollinen ja kunniallinen Hastings, reilu ja reipas, on kertojana, tämä on toiseksi viimeinen Poirot-tarina, jossa on Hastings mukana, kaikki alkaa Stylesin tapauksesta ja päättyy Esirippuun. Hastings oli mukana vain kahdeksassa tarinassa. Wikipedian mukaan Poirot on 33 romaanissa ja 54 novellissa. Hastingsin kertoessa päähenkilö on aina loistava Hercule Poirot, joka omien sanojensa mukaan tiesi alusta saakka murhaajan ja motiivinkin, mutta ei pystynyt hankkimaan riittäviä todisteita. Tämän vuoksi Poirot näyttelee eri rooleja ja on valmis venyttämään totuuden säiettä varsin paljon, joka saa umpirehellisen Kapteenin toisinaan nolostumaan.

Loppuratkaisussa Poirot kukkoilee kaikkivoipaisena. Hän hoitaa rikollisen "näyttämöltä" tai tarjoaa tälle kunniallisen poistumisen. Selittäessään rikosta muille osallisille hän tuttuun tapaan luettelee läsnäolijoiden hairahdukset ja synnit. Kuten tavallisesti kukaan ei ole pulmunen ainakaan puhdas pulmunen. Loppu kuitenkin on onnellinen. Poirot saa Bob-koiran, mutta se varmastikin jää Hastingsin hoidettavaksi.

Kirjan kannessa on rikoksen kannalta olennaisia tavaroita, metallinen solki ja tulitikut. Tällöin tulitikuissa oli fosforia ja rikkiä, mutta nykyisin ei enää fosforia. Tarinassa on muitakin pikku nostoja. Tohtori Grangerin (neidin lääkäri) hajuaisti oli flunssan takia hävinnyt, ja Trippin siskokset puhuvat sädekehästä, kaikki nämä linkittyy itse tarinaan.

Agatha Christien Mykkä todistaja on vanha kunnon Hastings ja Poirot -seikkailu, jossa kapteeni Hastings raportoi ihaillen Poirot'n joka askeleen. Tässä dekkarissa on lisäksi mukava Bob-koira mukana tarinassa.

*****
Agatha Christie (1890 - 1926) viittaa useasti Shakespeareen tällä kertaa Romeoon ja Juliaan. Tällä viittauksella ei ole ratkaisun kannalta merkitystä (nytkään).

TV-toteutuksen alkunäytössä koira Bob tarkkailee, kun joku asettaa ruuvisysteemin portaiden yläpäähän. Kyseinen yläkuva on jakson lopusta. Kuvan kohtauksessa Bob jää Trippin sisarusten hoitoon, kun Poirot ja Hastings lähtevät soutuveneellä uusiin seikkailuhin.

Itse tarina alkaa Charlesin moottoriveneen nopeuden ME-yrityksellä, jossa kaikki asianosaiset ovat katsojina, myös Poirot ja Hastings. Ylen esittelyssä puhutaan idyllisestä järviseudusta. Vettä on käytetty paljon hyväksi. Ennätysyrityksessä Charlesin vene palaa ja Charles pyytää Emily Arundelilta lisää rahaa, sitä ei enää tipu. Yöllä Emily kompastuu portaissa, mutta ei vielä kuole. Kyseessä on naruviritelmä. Kun Emily pian kuolee, ennen kuolemaa tulee vihreää usvaa hänen suustaan. Trippin siskokset järjestävät istuntojaan ja meedioivat. Heidät on sidottu tarinaan hyvin ja ovat myös epäiltyjäkin, mutta syyttömiä. Minni on nähnyt kuten kirjassakin aamutakissa kirjaimet TA.
Kaikkeen löytyy ratkaisu, ja murhaaja löytyy. Loppukohtauksessa Poirot "huijaa" näyllä Trippin sisaruksia  ja Bob jää Trippin sisarusten koiraksi. Bob on kiva koira.

Minusta tämä oli  hyvä tv-jakso. Kirjassahan Poirot ei tapaa henkilökohtaisesti murhan uhria lainkaan, eikä mitään veneviritelmiäkään ole.

****
Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit TÄÄLTÄ.