Agatha Christie: Murha maalaiskylässä

Agatha Christie: Murha maalaiskylässä, wsoy Bon-dekkari,  alkuteos the Murder at the Vicarage 1930, suomentanut Eila Pennanen, sivumäärä 293.

Agatha Christien Murha maalaiskylässä on merkittävä dekkari, sillä siinä eversti Protheroen murhan ratkaisee neiti Marple ensimmäisen kerran. Murha tapahtuu neiti Marplen kotikylässä eli St. Mary Meadin maalaiskylässä. Minäkertojana on pappilassa asuva kirkkoherra Clement, jolla on eloisa ja purskahteleva nuori vaimo Griselda ja 16-vuotias veljenpoika Dennis. Seurakunnan palveluksessa on korkeakirkollinen Hawes. Murhan kohteeksi joutuva eversti Protheroe on varsinainen kiusankappale ja öykkäri, jonka aiempi vaimo on lähtenyt loppuun palaneena pois. Protheroella on tytär Lettice ja tämän äitipuoli Anne. Eversti Protheroe on saanut vihiä kolehtivarkauksista ja muista epäselvyyksistä seurakunnassa, mutta kylässä jylläävät myös huhut kaikenlaisista kielletyistä romansseista. Taidemaalari Lawrence Redding hyvin komea mies on monen naisen mieleen, hän on maalaillut Protheroen tytärtä uimapuvussa, tapaillut Protheroen vaimoa kenties ilman uimapukua sekä maalannut kankaalle myös kirkkoherran vaimoa. Kylässä on juoruilevia neiti-ihmisiä, joista eniten puheaikaa saavat neiti Hartnell ja hapan neiti Wetherby. Neiti Marplea ei voi linkittää näihin juoruämmiin.

Neiti Marplea kylläkin sanotaan "rypistyneeksi vanhaksipiiaksi" ja "tuoksi kaameaksi neiti Marpleksi". Neiti Marple sanotaan myös pahimmaksi kissaksi, joka tietää  kaiken mitä tapahtuu ja tekee siitä pahimmat mahdolliset johtopäätökset. Neiti Marplen mukaan "pahin on tavallisesti totta" ja neiti Marple ratkaiseekin murhan ja murhayrityksen tekijän tai tekijät. Yllättäen neiti Marple katsoo ihmisiä jopa kaukoputkella, väittää tiirailevansa lintuja. Neiti Marplen viisaudet ovat oivia ja siteeraa isoäitiään Fannya " Nuoret ihmiset luulevat että vanhat ovat hupsuja mutta vanhat ihmiset tietävät että nuoret ovat hupsuja"  s.287.

Protheroen tiluksilla kaivelee arkeologi tohtori Stone tai tutkii "hiidenkiukaita" ilmeisesti siis pronssikautisia hautoja. Eversti Protheroe syyttää "kivimiestä" tolvanaksi, mikä ei pidä paikkaansa, mutta arkeologi mies ei ole vaan jotain ihan muuta. Hänellä on 25-vuotias sihteeri neiti Gladys Cram. Heidän hotelliasumistaan paheksutaan. Juoruilta lähtee pohja pois, kun kuullaan, että he ovat eri huoneissa, eikä huoneiden välillä ole ovea. Neiti Marplen mukaan naimisissa olevat miehet ovat tällaisessa tilanteessa neiti-ihmisille suurempi uhka kuin naimaton herra Stone. Kylän asukkaista mainittakoon vielä rouva Lestrange, jolla on jotain salattavaa. Myös pappilan palvelija Mary käyttäytyy omituisesti ja myös kirkkoherran nuori vaimo punastelee ja myös valehtelee.

Agatha Christie on saanut itse murhan tekemisestä varsin monimutkaisen prosessin. Ratkaisun ytimiä on monia, mutta teknisesti murhaaja on käyttänyt äänenvaimenninta ja valepamausta metsästä. Lisäksi merkitystä on kirjeillä, valepuhelinsoitoilla sekä kellolla. Tekniseltä suoritukselta tämä on sukua Roger Acroydin murhalle, motiiviltaan, mutta syyllisiltään ei ole. Griselda -nimeen liittyy Boccacion tarina. Griselda on esimerkillinen vaimo kärsivällinen ja mukautuvainen, alkuperäinen kansantaru johtaisi väärille teille, mikä Christiellä on aika tyypillistä. Hän yleensä viittaa Shakespearen hahmoihin ja minusta harhaanjohtavasti, oletan tämän olevan tietoista lukijan harhaanjohtamista.

Useimpien Neiti Marple -dekkareiden nimi voisi olla Murha maalaiskylässä. Tämä on se ensimmäinen niistä ja varsin hyvä dekkari.

Käännös lienee alkuperäinen puhutaan
Moraalisesta värisokeudesta, tämä on minusta hyvä ja osuva termi. Emme monesti erota kuin mustan valkoisesta, monesti tulkitsemme ne jopa väärin vain sanojen eikä tekojen perusteella
Kädestäkatsojasta, lienee nykyisin kädestä ennustaja?
Verkkopallokutsuista, onko kysymys lentopallon tai sulkapallon pelaamisesta pihalla?
Kahden hengen vaunut, tarkoittanee  pientä autoa, sillä hevosista ei puhuta.

*****
Neiti Marple jutut blogattu näin:
Murha maalaiskylässä 1930, blogattu 11.11.2014
Kolmetoista 1932, novelleista koostuva kertomus, blogattu 18.9.2015
Ruumis kirjastossa 1942 blogattu 22.10.2015
Syyttävä sormi 1943, blogattu 13.8.2014

Kuolema ilmoittaa lehdessä 1950, blogattu 6.4.2012
Neiti Marplea ei petetä 1952, blogattu 8.9.2015
Salaperäiset rukiinjyvät 1953, blogattu 5.11.2015
Paddingtonista 16.50 1957, blogattu 16.9.2015
Lomahotellin murhat 1964,  blogattu 9,12,2014
Bertramin hotellissa 1965, blogattu 17.11.2015
Neiti Marple koston jumalattarena, 1971,  blogattu 9,12,2014

Neiti Marplen viimeinen juttu , 1976 blogattu 19.2.2014

Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit TÄÄLTÄ.