Timo Soini: Maisterisjätkä Peruspomo

Timo Soini: Maisterisjätkä, Tammi, ensimmäinen painos 2008, sivumäärä 226, sisällys ja kuvia. Varsinkin kuvat ovat aina tällaisten teosten suola, eräässä  kuvassa Timo Soini on Lontoossa Millwallin peliasussa ja Timo on pelannut jalkapalloa pääosin maalissa (vain) juniorina. Millwall säilyi nipin napin Englannin liigan toisella tasolla kaudella 2013-2014.

Varasin Peruspomo -kirjan, ja sitä odotellessa luin Soinin Maisterisjätkän viiden vuoden takaa. Maisterisjätkä on kirjoitettu ennen jytkyä, jolloin Soinin uraan kuului enemmän aallonpohjia kuten SMP:n konkurssi ja Halme-jupakka, kuin aallonharjoja, aina on kuitenkin noustu pintaan.

Maisterisjätkä -kirja alkaa alusta eli Timon vanhempien esittelyllä ja Timon syntymällä 30.5.1962 Raumalla, josta muutettiin Espooseen ensin Haukilahteen sitten Iivisniemeen. Soini kuvailee koulunkäyntiään, joka oli varsin tavanomaista pikku sattumuksineen ja opettajia arvioidaan. Timo Soini pääsi Helsingin yliopiston Valtiotieteelliseen tiedekuntaan ensi yrityksellä vuonna 1981, valmistui ja kävi armeijan.
Soini lueskeli Suomen Uutisia 1970-luvulla  ja oli vaikuttunut Veikko Vennamon viestinnästä, hän liittyi SMP:hen jo vuonna 1979 ja oli puolueen viimeinen puoluesihteeri 1990-luvulla.

Kirja kertoo paljon myös SMP:n historiaa. Soini luettelee vaalituloksia, puolueen vaikuttajia, ja tilannetta, kun Veikko ja Pekka Vennamo lähtivät puolueen johtopaikoilta. Kuten tiedettyä Sirkka Vennamo, Veikon vaimo oli myös Veikon "taustavoima", eli SMP oli pitkälti Sirkka, Minä ja Pekka (ei oma keksimäni kielikuva). Kun Soini kertoo muista, siinä on koetun tuntua.

1990-luvulla SMP:ssä oli kirjan mukaan ristiriitoja ja edessä oli puolueen loppu. Uuden alku eli perussuomalaiset eivät rakentuneet SMP:n raunioiden päälle vaan  alkua kuvataan, ettei se ollut SMP:n jatke, eikä Soinin mukaan Vennamoita perussuomalaisissa ole. Timo Soini aloitti siis SMP:n konkurssin myötä puilta paljailta taloudellisesti ja osin poliittisesti. Samaan aikaan hän avioitui ja perheeseen syntyi lapsia ja toisaalla alkoi perussuomalaisten aika. Soini ei päässyt eduskuntaan Kuopiosta eduskuntaan vaaleissa 1999 jolloin Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat vaaliliitossa, listalta eduskuntaan pääsi uudeksi kansanedustajaksi Kokoomuksen Jyrki  Katainen. Kuopio on Keskustalle vahvaa seutua. Vuoden 2003 vaaleissa Soini pääsi läpi Uudeltamaalta, sitä ennen hän oli päässyt kuntavaaleissa Espoon valtuustoon. Vuoden 2003 pääsi sitoutumattomana PS:n ryhmään Helsingistä Tony "Viikinki" Halme. Soini kertaa kesäisen ammattilaisottelun, ampumistapauksen ja sitä ennen Halmeen värikkäät lausunnot. Tämän jälkeen seurasi Tonyn avioero ja eläkekohu. Soinilla on ollut puolustettavaa, mutta kaveria ei jätetä, tässä tapauksessa ryhmäkaveria. Kirja on ilmestynyt ennen Halmeen kuolemaa.

Soini kertoo ravi-innostuksestaan ja uskontoasiasta. Kiinnostavinta oli kuitenkin lukea, miten Millwall-fanius alkoi. Soini katsoi TV2:n lähetyksiä tv:stä ja kuunteli Aulis Virtasen selostuksia. Millwallin peli Lutonia vastaan oli tullut vuonna 1976, oliko Soineilla silloin väri-tv. Millwall pelaa sinivalkeissa peliasuissa, joita koristaa leijona. Millwallin fanittaminen on poikinut Soinille ystäviä, ja myös englantilaisia kavereita ja ystäviä. Soini mainitsee olleensa katsomossa FA-Cupin finaalissa vuonna 2004, jolloin Millwall hävisi 0-3 Manulle. Millwallille finaalipaikkakin oli saavutus. Omakohtaisia kokemuksia Soini kertoo presidentinvaaleista, sekä sairastamastaan keuhkokuumeesta lyhyesti. Vaikeudet eivät päättyneet vaan tuli eduskuntaryhmän sihteerin kavallusjuttu, ja Soini oli jo oppinut, että kerro ikävä totuus heti ja puhu totta. Lisäksi hän kertoo poliitikkoystävistään, jotka monesti ovat SDP:n ryhmässä, kuten Antero Kekkonen, Ilkka Taipale ja mainitaan Jouni Backmankin.

Kiinnostavimmat Soinin havainnot ovat toisista ja ilmiöistä itsestään, ei niinkään itsestä. Tämän hän varmaan ymmärtääkin ja siteeraa muita tutkimuksia, kolumnisteja ja jopa toisia politiikkoja. Niiden mukaan Timo Soini on hyvä tv-esiintyjä, kiteyttää olennaisen, eikä selittele. Vaikka tämä on kirjoitettu ennen jytkyä, päivitellään jossain kohtia sekalaista seurakuntaa puolueen sisällä. Soinin mukaan Soini on luupin alla.

Soini siteeraa kolumnisti Jaakko Lyytistä, joka vertaa häntä Rokkaan. Lisäksi analysoidaan hokemaa "missä EU siellä ongelma".

Maisterisjätkä on kiinnostava katsaus Timo Soinista Timo Soinin silmin, enemmänkin populistista kuin sopulistista tekstiä. Soini tarkastelee myös populismia ja ei pahastu, jos häntä populistina pidetään. Minusta Soini ei ole puhdas populisti tai ei niin, että etsisi laumoja, joihin mielipiteet uppoaisivat. Hän on katolinen, kannattaa  Millwallia, alasarjan joukkuetta. Hän vastustaa ainakin henkilökohtaisella tasolla aborttia, joka on sallittu ja enemmistön kannattama. Soini ei ole minusta opportunisti, koska EU-jäsenyyttäkin kannattaa enemmistö suomalaista ja luultavasti myös euroa. Se, että kannattaa EU:ta tai euroa, kuten minä, ei tarkoita sitä, etteikö voi sen todeta olevan tavalla keskeneräinen, kallis ja byrokraattinen. EU on kuitenkin rauhan järjestö, tulliliitto, lisäksi työvoima, pääomat, palvelukset ja tavarat liikkuvat vapaasti. Minusta tämä riittää EU:n savotaksi ja täksi bloggaukseksi. Kirjallisesti ei mitään erikoista tekstiä, vaalikirja tämä lienee ollut.
*****

Timo Soini: Peruspomo, Wsoy 2014, sivumäärä 307.

Minusta Peruspomo jatkaa siitä, mihin Maisterisjätkän loppusanat jäivät eli Perussuomalaisten ja Timo Soinin eteenpäinmenoa vaali vaalilta käydään läpi. Tämä on kiinnostavampi kuin Maisterisjätkä siinä suhteessa, että Perussuomalaiset on vuonna 2014 iso puolue, mutta itselleni Maisterijätkässä oli paljon sellaista historiaa, mikä oli osin aivan uutta. Tässä teksti on osin tuttua tiedotusvälineistä. Soinin teksti on lyhyttä lausetta, nokkelaa tiivistä tekstiä, joka toimii puhuttuna vielä paremmin.

Kuntavaalien 2008 jälkeen tulivat Eurovaalit 2009, jossa oli vaaliliitto KD:n kanssa. Vaaleihin Soini itse lähti ehdokkaaksi ja pääsi reippaasti läpi. Sen sijaan Halla-aho ei kirjan mukaan päässyt ehdolle, Myöhemmin kirjassa Soini pohtii "Halla-aholla on kannatusta - kuinka laajaa se on selviää EU-vaaleissa" s.246. Halla-aho sai valtakunnassa EU-vaaleissa 2014 toiseksi eniten ääniä. Moni uskoi (ja toivoi?), että Soinin ja PS:n kannatuskin olisi haihtunut Euroopan etapilla, mutta toisin kävi ja (vain) osin euron vuoksi mahdollistui Jytky, jonka kautta päästiin 39 kansanedustajan eduskuntaryhmään, mutta jäätiin oppositioon. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner joutui monesti selittämään ryhmänsä sanomisia, nyttemmin Jari Lindström otti ohjakset äänestyksen jälkeen.

Presidentinvaalit meni pakkopullana, koska oma ehdokas piti olla eikä toiselle kierrokselle päästy. Lipposen suhtautumista Soini ihmettelee.

Ehkä suurimmat kohut kirjassa liittyvät eräisiin Soinin kommentteihin ryhmän edustajista. Sanomiset liittyvät myös Tony Halmeeseen. Soinin mukaan Halmekin möläytteli, mutta ei tehnyt sitä tahallaan ja pyysi anteeksi. Halmeen kuolemaa ja hautajaisia on kommentoitu kirjassa. Minusta tähän liittyy kirjan yksi ydin. Soinille luottohenkilöt ovat tärkeitä. Urpo Leppästä on käsitelty paljonkin. Vaikka hän sai ministerin pestinsä jälkeen huonoa palautetta, kun työttömyys ei poistunutkaan on Leppänen ollut SMP:n kantavia voimia ja myöhemmin Soinin luottomies, kuten Vistbacka, Jusula ja Putkonen.  Urpo Leppäsen Meri tytär mainitaan  kirjassa muutaman kerran, on ollut (tai on) Soinin avustaja. Soini kehaisee monesti Kike Elomaata, joka muistaa kysyä, miten äänestetään. Kike muuten on valittu omasta vaalipiiristäni. Hänen taustansa on smp-läinen, eli Ritva Elomaa omaa poliittiset juuret unohdetun kansan vennamolaisiin juuriin. Hän ei ole siis mikään julkkisehdokas. Niistäkin kirjassa puhutaan. Ehdokkaita on etsitty, mutta myös löydetty. Mika Niikon vantaalaisen kansanedustajan tarinan Soini myös lyhyesti kertoo.

Minusta Timo Soinissa jotenkin yhdistyy Vennamon Veikon ja Pekan ominaisuudet. Sana on hallussa, mutta ei ole niin intensiivinen kuin Veikko (kuului olevan), Soinin asioiden hoito ja "lupsakkuus" ovat pekkamaisia. Tämä on positiviinen luonnehdintani ja vain minun mielipiteeni. PS kyllä profiloituu vahvasti Soiniin.

Kirjassa käsitellään myös kysymystä Suomi, Venäjä ja Nato sekä eurooppalaisia arvoja. Soinin ajattelu kuten Maisterisjätkässä Soini kertoo perustuu antiikin filosofiaan, roomalaiseen oikeuteen ja kristilliseen humanismiin, tässä asia vielä kerrataan.
*****
Maisterisjätkä -kirjan sain lahjaksi, lahjaan sisältyi joku viesti, mutta en tiedä mikä, kirja oli pitkään lukematta ja ajattelin olla sitä lukematta, kuitenkin Peruspomo -kirja kiinnosti ja luin Maisterisjätkän lämmittelyksi. Peruspomon lainasin siis kirjastosta. Varasin Peruspomo -kirjan Vaskikirjastossa 8.4 ja sain sen noin kolme kuukautta myöhemmin eli 4.7.

Pohdin pitkään postaanko näistä kirjoista lainkaan. Tämä ei ole mitenkään poliittinen kannanotto, olen liikkuva äänestäjä, en kuulu mihinkään puolueeseen enkä kansalaisjärjestöön. Se, että ihminen saa kuulua tai olla kuulumatta johonkin liikkeeseen ja saa äänestää ketä haluaa ja blogata ennakkosensuuritta, ovat saavutuksia, joista meidän pitää olla ylpeitä. Se on kansan ja eduskuntaan valittujen kansanedustajien ansiota.

Myös kirjasto on palvelu, josta kannattaa pitää kiinni. Minusta kiinnipitäminen ei ole sitä, että tehdään liian kallista tilaa niille yhä harvemmille kirjoille. Tämän kolmen kuukauden varausruljanssin aikana löysin Skanssin kirjaston, josta olen saanut haluamani uutuukirjat ja suositut pokkarit lainaksi ilman jonotusta.

*****
31.5.2015 Perussuomalaiset on hallituspuolue ja kirjan sankari Timo Soini on ulkoministeri, muutamia muita poimintoja perussuomalainen Jari Lindström on oikeus- ja työministeri, ja perusvarissuolainen Maria Lohela on eduskunnan puhemies.

13.6.2017 Peruspomo lähti 19 muun kansanedustajan kanssa Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, ja jäivät hallitukseen, kun Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi, ja mm. Huhtasaari,  Eerola ja Hakkarainen varapuheenjohtajiksi. Sipilä ja Orpo ilmoittivat, että Halla-ahon kanssa ei tehdä yhteistyötä. Taustan ehkä ymmärtää paremmin, jos on lukenut yllä olevat teokset.