Richard Wright: Musta poika

Richard Wright: Musta poika. Wsoy 1966, alkuteos Black boy 1945, joskin copyrightit on merkitty vuosille 1937, 1942 ja 1945, suomentanut Eeva Kangasmaa, sivumäärä 268. Lukuja on 14.

Richard Wrightin (1908-1960)  Musta poika on kasvukertomus, miten etelän alistetusta mustasta pojasta kasvaa ahdistavassa ilmapiirissä alistettu mutta ei alistunut aikuinen. Kova sisu, halu ja kiinnostus kirjoihin näyttävät tien kohti pohjoisen Chicagoa. Teosta on pidetty omaelämäkerrallisena, mitä tukee päähenkilön nimikin Richard.

Kirjan tapahtuma-aika ja paikka: Tapahtuma-aika on arviolta vuodet 1910-1926 eli ensimmäisen maailmansodan molemmin puolin. Tapahtuu USA:n etelävaltioissa Jacksonissa ja Memphiksessä pääosin.

Teos alkaa, kun Richard on nelivuotias. Ymmärtämättömyyttään hän leikkii tulella, ja talo palaa, ja seuraa muutto Memphisiin. Kotiolot ovat rikkinäiset eikä isä huolehdi perheestään. Elämä on ankeaa, ja äiti on rahapulan ja syrjinnän vuoksi varsin neuvoton. Minämuotoinen kerronta tuo esiin monia nöyryyttäviä asioita, mistä on seurauksena haukkumiset ja pieksäjäiset kotona. Äiti on hyvä ja rakastava, mutta ei pysty huolehtimaan lapsista, Richard on välin orpokodissa, välin isoäidin tykönä, lopulta veljekset erotetaan toisistaan. Välin äiti ottaa lapset hoitoonsa, mutta hän saa myöhemmin halvauksen, jolloin muutetaan taas isoäidin luo. Isoäiti on kiihkouskonnollinen ja hyvin ankara, miltei kaikki on kiellettyä, eikä asioista voi keskustella. Isoäiti syyllistää Richardia ja estää tämän kasvun. Richardin käytös ei tee tilannetta yhtään helpommaksi, hän panee kampoihin ja välin hölmöileekin.

Jos olisi kotiloissa kohennettavaa, niin vielä enemmän perhettä ja Richardia vaivaavat yleinen asenneilmapiiri ja käytännön elämä. Mustilta kaikki on kielletty, paitsi alistuminen ja valkoisten palvelu. Mustaa saa lyödä ja potkia, mustalla ei ole oikeuksia. Tämä on kirjan antama kuva maapähkinänkuoressa.

Perhesuhteista ja kavereista
Richard on äitinsä hoidettavana, Richardilla on myös pikkuveli. Oman kodin jäsenistä ei kerrota nimiä. Melko varhaisessa vaiheessa perhe muuttaa Hoskell-enon tyköön. Hoskelilla on kauppa, joka on varsin tuottava. Valkoiset ampuvat Hoskellin kateudesta, ja perhe muuttaa taas isoäidin luo. Isoäiti on vahva, mutta ristiriitainen persoona. Hänen ihonvärinsä on valkoinen. Kuitenkin hänet luokitellaan värilliseksi. Ilmeisesti ihmiset ovat hyvin selvillä sukujuuristaan, koska isoäiti kertoo, että hänessä on irlantilaista, skotlantilaista, ranskalaista ja mustaa verta. Richard tietää, että "omassa veressään" on punaista, mustaa ja valkoista.

Kiihkouskonnollisena isoäiti rajoittaa Richardin elämää, eikä hyväksy juuri mitään. Isoisä on ollut sisällissodassa Unionin puolella Konfederaatiota vastaan. Unioni tarkoittaa pohjoisvaltioita, sodan voittajia. Richardin ísoisä valvoi vaalejakin sisällissodan jälkeen, mutta on katkeroitunut, kun mustien olot eivät muuttuneet. Hänet  kotiutettiin sodasta Vinson nimisenä, koska hänen oikea nimensä on kuitenkin Wilson, hän ei saa edes eläkettä. Kuolema korjaa Wilsonin, eikä eläkettä koskaan makseta. Richardin kotiolot ovat jatkuvasti riitaisammat, ja varsinkin toisen enon kanssa ottaa yhteen jopa teräaseiden kanssa. Isoäidin suojiin on kokoontunut koko suku, jotka ovat hyvinkin uskonnollisia ja alistuvat myös olosuhteisiin, ja moittivat kapinoivaa Richardia. Kuten Richard kirjoittaa "kristillinen rakkaus vallitsi tosiaankin perheessämme".

Isällä on toinen nainen. Rahapulassaan äiti ja pikkupojat menevät pyytämään rahaan. "Tule tänne Richard isä sanoi ojentaen kättään ja antaa viiden centin kolikon", Richard on ylpeä eikä ota, eikä saa koskaan mitään muutakaan. Neljännesvuosisata myöhemmin Richard näkee isänsä, ja pohtii, että valkoiset maanomistajat eivät olleet suoneet hänelle tilaisuutta kasvaa. Olisiko isä kasvanut, jos mahdollisuus oli ollut?

Erään kerran äiti antoi Richardille rahaa ruokaostoksiin, rahat varastettiin kadulla. Äiti kehotti Richardia menemään niin monta kertaa uudestaan kauppaan, että oppii pitämään puolensa. Lopulta Richard huitoo kepillä isompiaan, ja saa tuotua tavarat kotiin ja oman reviirinsä mustien joukossa.

Kavereista puhutaan vähemmän, aikaa kuluu paljon työntekoon ja koulunkäyntiin, mutta III-luvussa on lainaus
Puhuimme kerskailevin bassoäänin käytimme "N"-sanaa* osoittaaksemme, miten kaikenlainen hentomielisyys meitä inhotti. ... Tahdoimme mihin hintaan hyväänsä pitää salassa, miten riippuvaisia olimme toisistamme. s.79 Richard on pohjimmiltaan erilainen, eikä hän ala varastella eikä käytä enää vanhempana alkoholia, hänellä on tavoite muuttaa pohjoiseen. Richard joutuu harrastamaan pakosta muutaman kerran vilunkia ja tappelua on sitäkin enemmän.

Koulutus
Richard käy koulua kahdeksannen luokan loppuun. Koulun aloituksia on monia, ja aina pitää tapellen hakea hyväksyntä uudessa ympäristössä. Richard on varsin älykäs, mutta varsinkin alkuun hyvin ujo. Myöhemmin häntä siirretään ylemmille luokille, ja Richard valmistuu siis kahdeksannelta luokalta. Hänen koulu päättyy riitaan, hän ei suostu pitämään puhetta, koska pitäisi lukea rehtorin kirjoittama puhe. Kouluoloja ei erityisemmin avata, mutta luonnollista lienee, että mustilla olisi oma koulu, kun on kerran omat junavaunutkin ja asuinalueet. Richard on koko kouluajan töissä, lähinnä valkoisten perheiden tai yritysten palveluksessa. Perhe ei erityisemmin kannusta koulukäyntiin, sillä se ei näe siitä olevan mitään hyötyä.

Valkoiset ja mustat
Kirjan pääanti on nähdä syrjintä syrjityn omana kertomana. Lapsuusajan syrjintää kuvataan lapsen näkökulmasta. Kun Richard on täysi-ikäisenä töissä kahdessa optikkoliikkeessä, toiseen tulee valkoisia "motivoimaan" eroamaan toimesta. Motivaattorit kuuluvat Richardin tekstin mukaan etelässä toimineeseen Ku Klux Klan -ryhmään, toisessa optikkoliikkeessä valkoiset työntekijät Richardin kertoman mukaan lietsoivat myös mustien välisiä konflikteja ja maksoivat tappeluista. Tekstin mukaan asenne on -N*****i-on-kiltti-poika-valkoisen-miehen-läsnäollessa, eli kaikki toiminta on asenteella valkoinen vie, musta ei edes vikise. Pohjoisen muuttoa koskevassa keskustelussa optikkoliikkeessä, valkoiset kertovat, että n*****i muuttuu pohjoisessa, en muutu, toteaa Richard, vaikka juuri siksi hän sinne muuttaa, muuttumaan, olemaan oma itsensä. Väkivallan tekoja on paljon, mutta nostan yhden muun mielenkiintoisen asian eräästä KKK:n lehdestä, siellä on pilakuva, jonka alla lukee N******ien ainoana unelmana on päästä presidentiksi ja häväistä valkoisten naisten kunnia s.132. Se, että presidenttinä on nyt musta, on siis tältä kannalta hieno ja iso asia, vaikka on kulunut vuosisata tästä. Teoksessa muuten tulee ilmi, että vangit ovat mustia, samoin, kun ensimmäiseen maailmansotaan olisi lähtenyt paljon mustia sotilaita.
Rotuasia tulee ilmi myös sillä tavoin, että mustat puolestaan haukkuvat kulmapuodin pitäjää j-sanalla ja monilla pilkkalauluilla.
Richardin perhe on varsin taikauskoinen, joka tarttuu nuoreen poikaan, tästä on paljon mainintoja.

Kirjat, kirjoittaminen ja kirjasto
Isoäidin luona on musta opettaja Ella, joka lukee Sinipartaa. Isoäidin mukaan se on synti, ja tytön pitää poistua. Richard kirjoittaa myöhemmin jatkokertomuksen mustien lehteen, isoäiti, äiti ja muu suku tuomitsevat kirjoittamisen. Richard ei lannistu, hän haluaa lukea ja kirjoittaa. Kirjastoa saa käyttää vain valkoiset. Richard naamioi kirjojen lainaamisen, kirjojen vienniksi valkoisille, ja kirjat on peitettävä, hän tosin mainitsee vain yhden kirjailijan jota lukee eli H.L Meckenin, mutta oppii tuntemaan myös kirjailijoita nimeltä Tolstoi, Balzac, Baudelaire, H.G Wells, Zola, Twain ja Flaubert .... Vain valkoisella voi olla kirjastokortti. Romaanit avaavat Richardissa aivan uuden maailman, hänen  kahleensa katkeavat, mutta hän tajuaa, että Memphiksessä hänestä ei voi tulla kirjailijaa eikä mitään muutakaan. Kirjailijan ammatti on ollut jo jonkin aikaa hänen haaveensa.

Teos päättyy, kun matka pohjoiseen alkaa.

Tämän teoksen antamaa kuvaa mustan väestön osan selviytymisestä Etelässä voi verrata Tuulen viemään antamaan kuvaan.

***
Richard Wright (1908 -1960) on  ensimmäisiä kirjailijoita, jotka käsittelivät kirjassa esiintyviä ongelmia eli mustien asemaa. Takakansitekstissä käytetään avoimesti mustasta N-sanalla, jota on neljästi, esim. Wrightin sanat viilsivät kuin lynkkaus, niitä ei voinut väistää. Mustaa (tekstissä siis N-sana) oli kuultava. Kirjassa ja esittelyssä on käytetty N-sanaa. Luultavasti alkutekstissä on käytetty samaa sanaa ja seuraavasta syystä: yhteisössä mustan osa on tulla kohdelluksi n*******nä, valkoisella on oikeus lyödä ja hakata mustaa kadulla. Kohtelu on niin piintynyttä, että ainoa tapa murtaa kahleet on jättää tienoo, ja muuttaa pohjoiseen, se on tämän kirjan sanoman ydin.

*Olen korvannut kirjan N-sanan yleensä sanalla musta tai merkinnällä n*****i.
Katsoin 19.10.2013 MTV3-komedialta mustien esittämää Stand Up komiikkaa Amerikasta vuodelta 2009 puolen yön aikaan, ja kaverit olivat varsin tosissaan ja kielenkäyttö oli varsin roisia, ja yleisö nauroi. Itse en päässyt aivan ymmärrykseen, mille naurettiin, minusta käännöksessä oli jätetty tätä n-sanaa ja sen vielä pahempaa muunnosta kääntämättä, eli jos kuuloni on kohdallaan (toki voi olla että ymmärsin kaiken väärin), siinä toteutuu tämä tämä sama leikinlasku, ja se voi olla osoitus, että maailma ei vieläkään ole tasa-arvoinen. Kaverit heittivät "läppää" myös lasten kasvatuksesta ja naisten (ylenmääräisestä) puhumisesta, ja siitä että olenko oikeasti OK, itse en oikein löytänyt huumoria, mutta se juuri johtuu siitä, että en asu yhteisössä enkä törmää näihin esim. sanattomiin asioihin, joita joka yhteisössä on. Oma mielipiteeni on, että sanaton piilossa oleva syrjintä voi olla pahinta, ja nostamalla se sanallisesti esiin, siihen voidaan vaikuttaa, joten keskustelu voi puhdistaa ilmaa. Tämä on kuitenkin niin arka asia, että en osaa tätä paremmin analysoida enkä lausu siitä enempää.
Katsoin 20.19.13 Katt Williamsin stand-up komiikkaesityksen vuodelta 2005 MTV3-komedialta, ja tätä sanaa siinä viljeltiin joka lauseessa (n-alkuinen, kuusikirjaiminen sisältäen i:n kaksi g:tä ennen e:tä ja r:ää), ja minusta tästä samasta ylläolevasta asiasta voi olla kyse.

Wikipediassa on Richard Wrightista artikkeli, häntä ei saa sekoittaa saman nimiseen säveltäjään.