Kristin Dahl ja Mati Lepi: Matikka on kivaa, sivumäärä 30.
Matikka on kivaa! Sen tiedän ilman tätä lastenkirjaakin, jossa
Iines ja Saku ratkovat ongelmia, "mikä ei
kuulu joukkoon" (kelkka, pyörä, mäkiauto, ..., kelkka ei kuulu, muissa on pyörät), tämän jälkeen kirjassa on
järjestämistehtäviä, monellako tavalla voidaan kolme lelua järjestää (3! eri
tavalla eli kuudella), tämän jälkeen pohditaan, entä jos leluja on 4 niin monellako tavalla siinä tapauksessa (4! = 24).
Iinekselle pitää pukea myssy ja kaulaliina, ja käytössä on sininen, punainen ja keltainen myssy ja kaulaliina.
Montako eri vaihtoehtoa Iineksen pukeutumisessa on?
Vastaus on tietenkin ”kolme toiseen” eli yhdeksän. Tässä kuten edellisessäkään laskutapa ei ole tärkeintä vaan että lapsi ja aikuinen kokeilevat ja pohtivat ja päätyvät ajattelun kautta oikeaan vastaukseen.
Mitä vanhemmasta lapsesta on kysymys, sitä formaalimmin hän oppii ratkomaan ongelmia (n! tai n potenssin k).
Kirjassa on lisäksi mittaamista, geometrisia kuvioita ja muuta pohdittavaa, kuten mikä on sarjan seuraava luku. (esim. 1, 4, 9 ... no tätä ei ollut vaan näin helppo 2,4,6, 8, ... itse asiasssa yhtä helppo olisi ollut 2,4,8 ...).
Kirjassa on minusta hieman liiaksi opettajamainen ote, kuten ehkä tässäkin blogissa
Idealtaan ja toteutukseltaan tämä on kuitenkin hyvä kirja, ja vanhemmille vastaukset löytyy kirjan takaa, lapsethan nämä osaavat tai kokeilevat, lapsissa on tulevaisuus.
Minusta matematiikka on hauskaa. Purnukoiden tilavuuksiakin voi laskea, ja tarkastaa tuloksen mittaamalla sen desilitramitalla.
Iinekselle pitää pukea myssy ja kaulaliina, ja käytössä on sininen, punainen ja keltainen myssy ja kaulaliina.
Montako eri vaihtoehtoa Iineksen pukeutumisessa on?
Vastaus on tietenkin ”kolme toiseen” eli yhdeksän. Tässä kuten edellisessäkään laskutapa ei ole tärkeintä vaan että lapsi ja aikuinen kokeilevat ja pohtivat ja päätyvät ajattelun kautta oikeaan vastaukseen.
Mitä vanhemmasta lapsesta on kysymys, sitä formaalimmin hän oppii ratkomaan ongelmia (n! tai n potenssin k).
Kirjassa on lisäksi mittaamista, geometrisia kuvioita ja muuta pohdittavaa, kuten mikä on sarjan seuraava luku. (esim. 1, 4, 9 ... no tätä ei ollut vaan näin helppo 2,4,6, 8, ... itse asiasssa yhtä helppo olisi ollut 2,4,8 ...).
Kirjassa on minusta hieman liiaksi opettajamainen ote, kuten ehkä tässäkin blogissa
Idealtaan ja toteutukseltaan tämä on kuitenkin hyvä kirja, ja vanhemmille vastaukset löytyy kirjan takaa, lapsethan nämä osaavat tai kokeilevat, lapsissa on tulevaisuus.
Minusta matematiikka on hauskaa. Purnukoiden tilavuuksiakin voi laskea, ja tarkastaa tuloksen mittaamalla sen desilitramitalla.
*****
Maria Rorbak ja Pia Thaulov: Hyvästi Tutti, sanoi
krokotiilinpoikanen
Hyvästi Tutti, sanoi
krokotiilinpoikanen on 25-sivuinen Mäkkärin lukutaitokampanjan kirja, kuten edellinenkin, jonka ostin liikkeestä happy meal aterian yhteydessä.
Hyvästi Tutti, sanoi krokotiilinpoikanen on Ulla Lempisen kääntämä mukava lasten kirja, jossa krokotiilipesueen kuopus Rolle saa apinoilta ivaa, ja sehän on tylsää. Kun krokotiilia hävetti ja surutti, löytyi lohdukkeeksi punainen mustapilkkuinen tutti, joka antoi turvaa. Tutti alkoi seikkailun edetessä rajoittaa elämää. Onneksi se tippuu pois ja jää lohduttamaan korppikotkan poikasta.
Kuvat ovat laadukkaita ja taiteellisia ehkä akvarellein maalattuja.
Tämäkin on laadukas lasten kirja, josta myös ilmenee, että krokotiili on lihansyöjä.
Hyvästi Tutti, sanoi krokotiilinpoikanen on Ulla Lempisen kääntämä mukava lasten kirja, jossa krokotiilipesueen kuopus Rolle saa apinoilta ivaa, ja sehän on tylsää. Kun krokotiilia hävetti ja surutti, löytyi lohdukkeeksi punainen mustapilkkuinen tutti, joka antoi turvaa. Tutti alkoi seikkailun edetessä rajoittaa elämää. Onneksi se tippuu pois ja jää lohduttamaan korppikotkan poikasta.
Kuvat ovat laadukkaita ja taiteellisia ehkä akvarellein maalattuja.
Tämäkin on laadukas lasten kirja, josta myös ilmenee, että krokotiili on lihansyöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti