Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu

Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu, Tammen keltainen kirjasto, 2009 sivuja 352, kansi Laura Lyytinen. Englannista suomentanut Leena Tamminen, julkaistu 1982

Päähenkilö ja tarinan minä on noin kolmekymmentävuotias mainos- ja käännöstoimiston nimettömäksi jäävä miesosakas, jonka "makaamis"kokemuksia aluksi ja paljon mainitaan. Teoksen perusväritys on näennäisen harmiton hengailu virikkeiden viemänä. Viettejä tyydytetään polttamalla neljäkymmentä tupakkaa päivässä viskiä ja muita alkoholijuomia juoden, ja sitten illalla maataan jonkun naisen kanssa. Ensiksi partnerina on opiskelijoiden kimppakiva, jonka tahallista auton alle jäämistä päähenkilö suree enemmän kuin avioeroaan. Avioeron jälkeen päähenkilö löytää heti sängynlämmittäjäkseen korvanaisen, joka toimii osa-aikaisena puhelintyttönä. Tämä ei kuitenkaan liity mitenkään muuhun juoneen, jota ei sanottavasti ole. Lampaista (oikeista) puhutaan luvussa 32 kolmen sivun verran, eli päähenkilö käy lampolassa, ja samalla kerrataan, miten lampaat "elävät", lammasesitys saa arvosanan tyydyttävä, mitään isompaa virhettä en huomannut, mutta kovin lyhyt esitys oli. Suuri lammasseikkailu sen sijaan saa heikon arvosanan.

Tapahtuma-aika on 1978 ja päähenkilö on syntynyt 24.12.1948 ja tarinan tapahtuessa hän on kolmikymppinen. Teoksen ihmiskuvan terveellisyydestä monine päihteineen voi olla montaa mieltä ja onko puhelintyttöys harmiton, hyvä tai edes hyväksyttävä ammatti, minä se teoksessa esitetään, "makasi yhden tai kahden miehen kanssa viikossa ja ansaitsi sillä kuukauden elannon, puolet jäljellä olevista öistä hän oli minun kanssani ilmaiseksi".

Romaanissa ratkaistaan arvoitus ja siinä matkustetaan. Korvanainen tulee lämmittämään päähenkilön sänkyä jokailtaisin jumppahetkin kunnes hän poistuu kuvioista, eikä enää esiinny kirjassa. Päähenkilö on yksin ja tupakatkin on loppu, onneksi viskiä sen sijaan riittää.

Juonipaljastukset alkavat ...
Päähenkilön pitää löytää eräs kuvassa esiintyvä lammas, muuten hänen firmansa ajetaan konkurssiin, "Pomo" on päättänyt näin. Tällä rikollisella Pomolla on ollut lammas päässä, joka on ohjaillut tätä. Sisäinen lammas ei ole mikään hyvä juttu, ja pomolla on ikävä verirakko päässä, hänestä on eri sodan aikaisia viitteitä, mitä en blogin luonteen vuoksi avaa tähän.

Päähenkilön matka alkaa Hokkaidoon, joskin suuri aika kuluu rähjäisessä hotellissa korvatytön kanssa tupakkaa kuluu ja olutta ja viskiä juodaan. Teoksen sankarilla on myös naisten lisäksi kaksi miespuolista kaveria J ja Rotta. Päähenkilö päätyy lopulta Rotan mökille, lammasprofessori tulee mökille. Tämä kaveri, jolla on myös ollut lammas aivoissa on "lystikäs veikko". Hänpuhuukaikenyhteenjatätävitsiäonmontasivua. Mitään lammasta ei löydy. Tämän jälkeen päähenkilö hän tapaa Rotan kummissa merkeissä, ja J:n päähenkilö tapaa lopussa.

Jos joku, joka ei ole lukenut kirjaa, tavaa tätä, luulee varmasti, että tämä on huijausta, mutta valitettavasti ei ole, takaan, että näin juoni menee, valitettavasti. Kirja on minusta kaikilla tavoilla alle kaiken arvostelun. Heikkoakin heikompi.
... juonipaljastukset päättyvät.

Kirjassa on paljon kvasiviisauksia, mitkä ovat tyhjänpäiväisyyksiä tai vain mukahienoja:
-Jokaisella esineellä on painopiste (tämä opetetaan Suomessa jo peruskoulun fysiikassa ja ilmankin tietävät, jo kiikkulaudalla oleva pikkulapsi ymmärtää tämän)
-Kaikki kuolevat (eiköhän jo lapsi tajua tämän)
-Pakollinen Nietschze-sitaatti löytyy sivulta 45
Viittaukset länsimaisiin ja venäläisiin kirjoihin luovat muka-älykästä leimaa

Teoksen aikakäsitystä kuvaa hyvin sitaatti henkilöstä, joka meni naimisiin 21-vuotiaana ja erosi 22-vuotiaana
Minä aina vain odotin kunnes kyllästyin odottamaan ja lopulta en vain välittänyt
Tässä siis kuvastuu rakkaus, joka kaiken kestää, ja ihmisen itsekuri odottaa toista, mutta eihän sitä voi mahdottomia vaatia!

Populaarikulttuuria ihannoidaan estotta, puhutaan flippereistä ja levyautomaateista ja viitataan jopa Charlien enkeliin "Farrah Fawcettin nenän nähdessään aivastaa" s.40, Drinkkejä kumotaan esim.
Salty Dog ja Cutty Sark (oikeasti purjelaiva) ja musiikkia kuunnellaan esim. Beatles, Byrds ja Deep Purple, jonka levyn Made in Japan ostin taannoin, mutta livekeikka on 1970-luvun alusta ja osoittaa suurempaa taidetta kuin tämä epäonnistunut tekele.

Minusta tämä on falskia faabelia, aikuisten seksististä kummitussatua.

***
Haruki Murakami on syntynyt 12.1.1949 ja on horoskoopiltaan siis kauris, niin kuin tämän kirjan "sankari" ja Murakamista on Tammen sivulla esittely. Murakami on suosittu, luultavasti hänen länsimaalaisuutensa vetoaa japanilaisiin ja japanilaisuus länsimaalaisiin. Tammen sivuilla lukee: "Myös Murakamin kansainvälinen suosio on huikea, ja yhä useampi uskoo, että jonain päivänä hän vielä saa Nobel-palkinnon". Minusta Suuren lammasseikkailun ja Mistä puhun kun puhun juoksemisesta -kirjan perusteella palkintoa ei tule, tässäkin kirjassa juodaan alkoholia, poltetaan tupakkaa, naidaan, ja huinitaan huolettomina pitkin tienoota ja kyhätään samaan aikaan pseudosyvällinen kummitustarina.  Toisaalta vuoden 2012 palkinnon saaja kiinalainen Mo Yan on kirjoittanut minusta erittäin huonon viinasadun nimeltään Viinamaa, eli kaikki on mahdollista.

Suositan oikeasti jo Nobel-palkittua Yasunari Kawabataa, häneltä olen blogannut teoksen nimeltä Kioto. Sekin on Tammen kirja.