Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja

Skannasin kuvan, joka tuli vinoittain :)

Esko Valtaojan Kaiken käsikirja, Ursa 2012 on hakemistoineen 222 sivun mittainen. Jos joku ei vielä tiedä Esko Valtaoja on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori, ja innokas tieteen esille tuoja ja kirjoittaa kolumnejakin.

Teoksen nimi on kuvaava. Valtaoja käsittelee kymmenessä luvussa todellisuutta, lakeja, kaiken alkua, järjestyksen kasvua, elämää, ihmistä, historiaa, oikeaa ja väärää, uskoa ja tietoa sekä lopuksi henkeä. Teos sisältää kirjallisia, fysiikan, tähtitieteen ja kaikenlaisia muita viitteitä kiitettävissä määrin, yllättävää kyllä hyvin vähän itse scifiä, mutta esimerkiksi Peppi Pitkätossun pönkin etsintää.. Kirjalliset viitteet todistavat jo Valtaojan lukeneeksi ja laaja-alaiseksi mieheksi.

Kirjan alku on tyrmäävä. Siinä pohditaan onko mitään olemassa, olenko vain minä olemassa. Minusta Valtaojan johtopäätös on, että on olemassa. Lait kappale käsittelee lähinnä luonnonlakeja, sen jälkeen pohditaan alkuräjähdyksen jälkeistä tilaa ja avaruuden laajenemista, ja sen jälkeistä järjestyksen kasvua. Tässä kohtaa jo bloggaus on antanut väärän kuvan teoksesta, siinä nimittäin Valtaoja kertoo omista arkikokemuksistaan, esimerkiksi. avaruuden laajenemista hän kuvainnollistaa, että rusinat pullassa ovat paikallaan, mutta taikina venyy, sangen konkreettista. Teoksessa on yleisiä sanontoja, Valtaoja peilaa arkipäivää, mutta käyttää myös laajaa tietoaan fysiikasta, ja tähtitieteestä. Valtaoja pohtii, mitä on tapahtunut alkuräjähdyksen hetkenä, ja ilmeisesti päätyy johtopäätökseen, että sitä ei tiedetä. Joissain muissakin asioissa hän toteaa, että asiaa ei tiedetä vaan "niin vain kävi" kiplingläisittäin. Sävy minusta on kyllä, että hän tietää paremmin tämän asian kuin muut, välillä se viehätti useammin ärsytti. Tässä kirjassa oli myös pikakertaus filosofiasta ja tähtitieteestä esim. Tyko Brahe, Kepler, Galileo Galelei, Isaac Newton ja monet muut. Tieteen syntyä nykymuodossa Valtaoja korostaa, ja nostaa tässä nimeen omaan Keplerin esille.

Valtaoja paukuttaa menemään evoluutio-opin, ja selvittää ihmislajien syntyä ja joidenkin "heimojen" sammumista, oikeuksien ja velvollisuuksien yhteiskuntia. Mitään varsinaista uutta ei ole, mutta viitteitä on aivan tavattomasti, tahti on hengästyttävä. Rawlsin yhteiskuntasopimusta tarkastellaan, ja se on minunkin mielestäni hyvä peruste tukea huonompiosaisia. Valtaojan huomio siitä, että täysin rehellisten keskuudessa yksittäinen huijari pärjää loistavasti, lienee universaali, ja itsekin olen tämän havainnut (mutta en ole se ainoa mätä omena :).

Kirjan toiseksi viimeisessä luvussa Valtaoja käsittelee aihetta uskonnot. Tätä asiaa ei käsitellä tässä blogissa eikä bloggauksessa. Kuka Valtaojan ajattelua tuntee, tietää, mitä on odotettavissa. (Blogissani ei käsitellä uskontoa, ei päivän politiikkaa, eikä yksittäisten todellisten henkilöiden raha-asioita eikä sosiaalisia oloja). Joskin tässä Valtaojalla on kuitenkin sovitteleva sävy, luulisin.

Jollekin kirjan annin voi olla Esko Valtaojan ajattelu, tietyt teesit. Valtaoja minun tulkintani mukaan esittää, että eräs vaihtoehto on, että  "universumi on syntynyt tyhjästä" epätarkkuusperiaatteen vuoksi tai että universumeja on useita, eli vallitsee multiuniversumi, kuten esimerkiksi asian laita on Asimovin Itse Jumalat scifiteoksessa, josta bloggaus täällä. Siinäkin luonnonlait tai ainakin elämän määritelmä ja oleminen oli toisenlaista.

Olen lukenut joitain muita Ursan kirjoja, jonkin verran filosofiaa, fysiikkaa, biologiaa ja seurannut tähtitiedettä, mutta tunnustan, että välillä meni ohi, vaikka aika kansantajuisesti Valtaoja kirjoitti. En voi silti sanoa nauttineeni lukemastani, en löytänyt yhtään uutta ajatusta minulle, joskin olen Valtaojan kirjoituksiin laajasti tutustunutkin (ja Ursan kirjoihin). Tunnustan silti, että en ole kovinkaan perillä pimeän aineen teorioista, tiedän sitä olevan, ja se pitänee universumipakettia edes jossain kuosissa. Avaruuden loputon laajeneminen, mahdollinen uudelleen supistuminen, supernovaräjähdykset, aurinkokuntien synty, luonnonlait, kvanttimekaniikka, ja suhteellisuusteoria ovat myös tuttuja vain  HOT-tasolla, eli hauska-on-tietää. Olen lukenut jonkin verran Stephen Hawkingin teorioista. Tämä ei juuri syventänyt tietämystäni, mutta teoksen eittämätön etu on siinä, että kaikki on esitetty yksissä kansissa, suhteellisen ymmärrettävässä ja osin hauskassa muodossa. Teoksen toinen etu on kattava hakemisto, ja persoonallinen ote, ja halu kirjoittaa ja ottaa kantaa. Kolmanneksi arvostan ihmisiä, jotka argumentoiden uskaltavat sanoa mielipiteensä ja kestävät myös vasta-argumentit ja toisten mielipiteet, siitähän hedelmällinen debatti syntyy. Jonkin verran Valtaojalla on itseironiaa, hän puhuu professorista, "Jolla on Hyvin Pienet Aivot" s.159, tulee mieleen suuri filosofi Nalle Puh.

Ohjelmoin bloggaukseni päivämäärälle 12.12.12. klo 12:12 olkoon se kunnianosoitus professorille ja tieteen popularisoijalle. Itse asun tätä nykyä Turussa, eli omistuskirjoituksenkin voisin ehkä kirjaan saada. Valtaoja tiettävästi luennoi edelleen Turun yliopistossa luentonsa ovat kuulemma varsin suosittuja. Ilmeisesti suosio laskee, kun kurssit vaikeutuvat eli tähtitiede on muutakin kuin tähtitaivaan kauneuden ihailemista :).

Kirja on ostettu, hinta riippuu paikasta noin 26 euroa.
*****
31.1.2013 Esko Valtaoja oli ylen aamutv:ssä, on saanut Lauri Jäntin säätiön palkinnon 15.000 euroa, joka on jaettu Akateemisessa kirjakaupassa. Haastattelussa Valtaoja kertoo aiheen kypsyttelystä, pyrkimyksestään pitää teos riittävän ohuena, ja korosti jokaisen oman ajattelun merkitystä.

*****

Esko Valtaoja yliökirjoittaa Turun Sanomiin noin kerran kuukaudessa. Näistä ja muista kolumneista on toimitettu kuvan mukainen kirja, josta on toisen bloggarin bloggaus täällä.

Luin itsekin tämän kirjan, joka on URSA:n eli tähtietieteellisen yhdistyksen painama.

Turun Sanomien ja muiden lehtien kolumnit ovat asiantuntevia, ja niiden näkemys on piristävän toisenlainen, mutta välillä minusta provosoivakin tai ainakin ärsyttävä. Turun Sanomissa Valtaoja on kirjoittanut mayojen maailmanlopusta, joka tuli heidän osalleen jo puolivuosituhatta sitten, lisäksi hän kommentoi Fukushiman ydinonnettomuuden uhreja, joita oli nolla.
Tässä jo näkee ajattelun erilaisuuden. Minusta kaveri kuuluu selvästi älymystöön. Hän kirjoitti myös Talvivaarasta. Luonnon mittasuhteista verrattuna kaivokseen, eli ongelma oli kuitenkin varsin pieni, joskin harmillinen. Se oli vastaanhuuto siinä äänien ja niiden kaikujen kotkotuksessa, nyt kaikki ovat olleet yllättävän hiljaa. Talvivaaran tilanteesta tuskin Valtaojakaan oli oikeassa.
Minusta Valtaoja on itse kotoisin pohjoisesta luultavasti Kemistä, ja kaveri on täyttänyt jo kuusikymmentä, eli mies parhaassa iässä. Hän on ottanut kantaa myös eutanasiakeskusteluun kolumnissaan, ja erään henkilön puolesta asian tietynlaisen sallimisen puolesta, hän on perustellut asiaa perinpohjaisesti kuten muitakin kannanottojaan. Hän esiintyi myös Turku TV:n viikon viisastelijoissa muistaakseni. Hän pitää elokuvista, joissa on onnellinen loppu.
Turun yliopistolla on korkealaatuinen tähtitieteen tutkimus, ja "torni" on Tuorlassa Kaarinan Piikkiössä. Tuorlassa minusta hiottiin "peilejäkin" ja tehtiin muuta laitteistoa. Siellä on järjestetty myös lukiolaisille suunnattu Tähtitiede "olympialaiset" eräänlainen kilpailu, ainakin muutama vuosi sitten. Tähtitiede on myös datan keräämistä taivaalta, dataa kerättäneen myös tähtitornista, joka sijaitsee Kanarian saarilla. Ursan torneista voi "yleisö" katsella niitä tähtiä.