Ilkka Remes: Hermes
Aaro Korpi -14-vuotta aina ja iäti- seikkailee ostamassani Ilkka Remeksen Hermes -teoksessa.
Aaro Korven seikkailuista alla arvioita, kuten Kirottu koodi, Piraatit, Operaato Solaris.
Aaro Korpi on ikinuori, ja se on joko hyvä valinta Remekseltä tai ei. Itse asiassa takakannessa lukee 14-vuotias, mutta ei itse teoksessa ikä ei juuri ilmene, mutta Aarolla ei ole ajokorttia. Tähän tarvitaan Aarolle pari Niko Aula 18-vuotias, ajokortti on, auto omistuksessa, ja hieman japanilaisen kamppailulajin taitoja.
Aaro Korven seikkailut ovat viihdyttäviä ja jännittäviä. Niiden teho on siinä, että jokainen luku kuin itse tarinakin on kirjoitettu taidolla. Luvut ovat lyhyitä ja luku aina päättyy jännityksen nousuun.
Remes, Ilkka: Hermeksen juonilangat
Juonilanka 1: Aaro Korpi ja Niko Aula hakevat kultaharkon metsästä (vrt Kirottu koodi), vaihtavat rahaksi (uskottavaa?) ja ostavat Mersun Saksasta (uskottavaa??). Pahaksi onneksi poikia huijataan ja auto on varastettu.
Juonilanka 2: Venäläiset GRU-agentit kiinnostuvat Hermeksestä, joka on osin suomalainen keksintö
Juonilanka 3: Hermeksen koekäyttö metsässä.
Jännityksen nousu saadaan aikaan vaihtamalla juonilankaa aina "jännän" kohdan tullen.
Juonilangat yhtyvät Hermeksessä hämäläismetsässä. Jutussa mukana on Nikon venäjäntaitoinen serkku Anatoli. On olemassa kuitenkin myös juonilanka 4 ja 5, yllätyskäänteitä riittääkin loppuun asti, ja jännitystä. Kuka saakaan Hermeksen? En ehkä viitsi kirjoittaa juonesta enempää, mutta vien sen yleiselle tasolle.
Aaro ja Niko ovat siis edelleen 14-vuotias ja 18-vuotiaita. He ovat aika lapsellisia säätämisineen. Varastetun auton kanssa ei ihan rehellistä peliä pelaa kukaan. Toisaalta pojat nuuskivat taas nenänsä verille. Tässä seikkailussa vilahtaa myös Anatoli, Nikon venäjänkielinen serkku, jota tulkkina tarvitaan.
Luvut ovat hyvin rakennettuja, ja minusta juoni on hieman "realistisempi" kuin myöhemmin ilmestyneen Riskirajan. Kirjassa on osin huumoria. En tiedä onko erään venäläisen peitenimi Mäyrä (metsässä möngitään) sitä huumoria. Ainakin Nikon Watson-toteamus Supon kaverille on sitä.
Remes käyttää ajankohtaisia tapahtumia taustan antamisena, hänellä saattaa olla tietty maailmankatsomus, joka ilmenee teoksista, jotta väärinkäsityksiä ei synny, on parempi kuin itse päättelet. Ihmiset hän kuitenkin käsittelee asiallisesti. Varas on varas, ja moni konna tuntee kunnioitusta Aaroa kohtaan, esimerkiksi Hermeksen ”Mäyrä” ja aiemmin postaamani Kirotun koodin Gruber. Remes kuvaa ”Mäyrän” ja Gruberin sivistyneiksi, ja oikeilla tiedoilla varustetuksi ja älykkäiksi ja älyllisä haasteita ottaviksi, osa konnista on "seteliselkärankaisia". Mäyrä on isänmaallinen agentti, joka myös arvostaa Aaron älyä ja tarmoa. Remeksen portti konnuuteen on usein rahan ahneus tai pelivelat. Pelihimo on rahanhimon velipuoli ja puolikaima ja voimakas motivaattori.
Minkälaisia esimerkkejä ovat sitten Aaro ja Niko, eivät niin puhtoisia. Isälle ja äidille ei kerrota,eikä poliisille aina uskalleta eikä etenkään ehditä. Toisin oli vanhemman ikäluokan Pertsa ja Kilu, he eivät olisi ottaneet pikavippiä, eivätkä uskaltaneet myydä harkkoa, eivätkä ostaa omin päin autoa. Pojat kutsuivat aina poliisit paikalle. Riikkiläläinen maailmakin on Remekseen tullessa muuttunut. Remes on muuten Luumäen ”poikia”, ja Luumäki on jopa idempänä kuin Kotka, jonka "poikii" Väinö lienee ollut (syntynyt tosin Loviisassa, myös kytkentöjä Karhulaan, joka on liitetty Kotkaan).Yhtäläisyyksiäkin on Pertsa ja Kilu kippareina päättyy samoissa merkeissä kuin Hermes, eli vesiliikenteellä pitää olla tarkkana. Pertsa ja Kilu, kuten Tom ja Huck ja Harry, Ron ja Hermione ovat samanikäisiä likipitäen, kuten Molnárin koulupojatkin, mutta Remes luottaa neljän vuoden ikäeroon. Tyttöjä ei remeksissä eikä riikkilöissä juuri esiinny.
Idän tuulet ovat ainakin Remeksen maiseman kuvaukseen vaikuttaneet, idän metsissä useinkin tarvotaan. Konnat Riikkilä kuvaa konniksi ja varsin yksioikoisiksi. Riikkilä ei maailman menoon ottanut kantaa, mutta Luumäen poika pistää ajankohtaisia mausteita mukaan. Hermeksessäkin pronssipatsaan kohtalosta mainitaan, ja toisessa kirjassa on mainittu nämä takakontissa rajan ylitykset. Viidenkymmenen vuoden päästä nähdään onko se ollut hyvä vai huono valinta.
--
Ilkka Remes: Hermes.Kolme osaa 250 sivua, teksti alkaa sivulta 7, lukuja on 48 , ja monesti luvun viimeinen sivu on vajaa, joten kirjan lukee yhdessä illassa, ja kannattaakin, koska se on jännittävä.
*****
Aaro Korpi -14-vuotta aina ja iäti- seikkailee ostamassani Ilkka Remeksen Hermes -teoksessa.
Aaro Korven seikkailuista alla arvioita, kuten Kirottu koodi, Piraatit, Operaato Solaris.
Aaro Korpi on ikinuori, ja se on joko hyvä valinta Remekseltä tai ei. Itse asiassa takakannessa lukee 14-vuotias, mutta ei itse teoksessa ikä ei juuri ilmene, mutta Aarolla ei ole ajokorttia. Tähän tarvitaan Aarolle pari Niko Aula 18-vuotias, ajokortti on, auto omistuksessa, ja hieman japanilaisen kamppailulajin taitoja.
Aaro Korven seikkailut ovat viihdyttäviä ja jännittäviä. Niiden teho on siinä, että jokainen luku kuin itse tarinakin on kirjoitettu taidolla. Luvut ovat lyhyitä ja luku aina päättyy jännityksen nousuun.
Remes, Ilkka: Hermeksen juonilangat
Juonilanka 1: Aaro Korpi ja Niko Aula hakevat kultaharkon metsästä (vrt Kirottu koodi), vaihtavat rahaksi (uskottavaa?) ja ostavat Mersun Saksasta (uskottavaa??). Pahaksi onneksi poikia huijataan ja auto on varastettu.
Juonilanka 2: Venäläiset GRU-agentit kiinnostuvat Hermeksestä, joka on osin suomalainen keksintö
Juonilanka 3: Hermeksen koekäyttö metsässä.
Jännityksen nousu saadaan aikaan vaihtamalla juonilankaa aina "jännän" kohdan tullen.
Juonilangat yhtyvät Hermeksessä hämäläismetsässä. Jutussa mukana on Nikon venäjäntaitoinen serkku Anatoli. On olemassa kuitenkin myös juonilanka 4 ja 5, yllätyskäänteitä riittääkin loppuun asti, ja jännitystä. Kuka saakaan Hermeksen? En ehkä viitsi kirjoittaa juonesta enempää, mutta vien sen yleiselle tasolle.
Aaro ja Niko ovat siis edelleen 14-vuotias ja 18-vuotiaita. He ovat aika lapsellisia säätämisineen. Varastetun auton kanssa ei ihan rehellistä peliä pelaa kukaan. Toisaalta pojat nuuskivat taas nenänsä verille. Tässä seikkailussa vilahtaa myös Anatoli, Nikon venäjänkielinen serkku, jota tulkkina tarvitaan.
Luvut ovat hyvin rakennettuja, ja minusta juoni on hieman "realistisempi" kuin myöhemmin ilmestyneen Riskirajan. Kirjassa on osin huumoria. En tiedä onko erään venäläisen peitenimi Mäyrä (metsässä möngitään) sitä huumoria. Ainakin Nikon Watson-toteamus Supon kaverille on sitä.
Remes käyttää ajankohtaisia tapahtumia taustan antamisena, hänellä saattaa olla tietty maailmankatsomus, joka ilmenee teoksista, jotta väärinkäsityksiä ei synny, on parempi kuin itse päättelet. Ihmiset hän kuitenkin käsittelee asiallisesti. Varas on varas, ja moni konna tuntee kunnioitusta Aaroa kohtaan, esimerkiksi Hermeksen ”Mäyrä” ja aiemmin postaamani Kirotun koodin Gruber. Remes kuvaa ”Mäyrän” ja Gruberin sivistyneiksi, ja oikeilla tiedoilla varustetuksi ja älykkäiksi ja älyllisä haasteita ottaviksi, osa konnista on "seteliselkärankaisia". Mäyrä on isänmaallinen agentti, joka myös arvostaa Aaron älyä ja tarmoa. Remeksen portti konnuuteen on usein rahan ahneus tai pelivelat. Pelihimo on rahanhimon velipuoli ja puolikaima ja voimakas motivaattori.
Minkälaisia esimerkkejä ovat sitten Aaro ja Niko, eivät niin puhtoisia. Isälle ja äidille ei kerrota,eikä poliisille aina uskalleta eikä etenkään ehditä. Toisin oli vanhemman ikäluokan Pertsa ja Kilu, he eivät olisi ottaneet pikavippiä, eivätkä uskaltaneet myydä harkkoa, eivätkä ostaa omin päin autoa. Pojat kutsuivat aina poliisit paikalle. Riikkiläläinen maailmakin on Remekseen tullessa muuttunut. Remes on muuten Luumäen ”poikia”, ja Luumäki on jopa idempänä kuin Kotka, jonka "poikii" Väinö lienee ollut (syntynyt tosin Loviisassa, myös kytkentöjä Karhulaan, joka on liitetty Kotkaan).Yhtäläisyyksiäkin on Pertsa ja Kilu kippareina päättyy samoissa merkeissä kuin Hermes, eli vesiliikenteellä pitää olla tarkkana. Pertsa ja Kilu, kuten Tom ja Huck ja Harry, Ron ja Hermione ovat samanikäisiä likipitäen, kuten Molnárin koulupojatkin, mutta Remes luottaa neljän vuoden ikäeroon. Tyttöjä ei remeksissä eikä riikkilöissä juuri esiinny.
Idän tuulet ovat ainakin Remeksen maiseman kuvaukseen vaikuttaneet, idän metsissä useinkin tarvotaan. Konnat Riikkilä kuvaa konniksi ja varsin yksioikoisiksi. Riikkilä ei maailman menoon ottanut kantaa, mutta Luumäen poika pistää ajankohtaisia mausteita mukaan. Hermeksessäkin pronssipatsaan kohtalosta mainitaan, ja toisessa kirjassa on mainittu nämä takakontissa rajan ylitykset. Viidenkymmenen vuoden päästä nähdään onko se ollut hyvä vai huono valinta.
--
Ilkka Remes: Hermes.Kolme osaa 250 sivua, teksti alkaa sivulta 7, lukuja on 48 , ja monesti luvun viimeinen sivu on vajaa, joten kirjan lukee yhdessä illassa, ja kannattaakin, koska se on jännittävä.
*****
Kannessa: ohjaamo ja koiria |
Ilkka Remes: Riskiraja. Kolme osaa, 250 sivua, 54 lukua.
Ilkka Remeksen teoksen Riskiraja idea on yksinkertaisen tehokas, eli seikkailu alkaa purkautua pikavipistä tai sen maksamatta jättämisestä. Niko ja Aaro ovat ottaneet vipin, mutta maksu jäi tekemättä.
Porvoossa isoäidin tykönä olevat Aaro ja Niko yrittävät lepytellä vipin perijää, toisaalla virolaiset pikavippiyrittäjät koettavat hyötyä Nikosta ja Aarosta, pikavipeistä päästään sivujuoneen: asunnoissa tehdään ”vippejä” ilman kuitteja.
Toisaalla vaikuttaa varaton virustutkija Klimov, joka nuolaisee makeaa elämää, mutta ei ehdi nielaista hunajaa vaan katkeraa kalkkia.
Kolmannessa langassa eri valtioiden sotatiedustelun ihmiset juonivat erilaisin motiivein ja jollakin on mieletön suunnitelma, ja tästä rakennetaan pikku paloin ja joustavin ja nopein juonenkääntein ronski romaani. Juonen käänteitä on kiitettävän paljon, ja eräs minusta turhalisä tulee siitä, että pikavippiyrityksessä, joku on vielä ns. sisäinen yrittäjä ja päästää luovuutensa valloilleen.
Pääosissa on pieni esine.
Lopussa meno on minusta jo ehkä liian valtavaa.
Ilkka Remes: Kirottu koodi oli jännittävä kirja, jonka luin mielelläni loppuun asti.
Ilkka Remeksen teoksen Riskiraja idea on yksinkertaisen tehokas, eli seikkailu alkaa purkautua pikavipistä tai sen maksamatta jättämisestä. Niko ja Aaro ovat ottaneet vipin, mutta maksu jäi tekemättä.
Porvoossa isoäidin tykönä olevat Aaro ja Niko yrittävät lepytellä vipin perijää, toisaalla virolaiset pikavippiyrittäjät koettavat hyötyä Nikosta ja Aarosta, pikavipeistä päästään sivujuoneen: asunnoissa tehdään ”vippejä” ilman kuitteja.
Toisaalla vaikuttaa varaton virustutkija Klimov, joka nuolaisee makeaa elämää, mutta ei ehdi nielaista hunajaa vaan katkeraa kalkkia.
Kolmannessa langassa eri valtioiden sotatiedustelun ihmiset juonivat erilaisin motiivein ja jollakin on mieletön suunnitelma, ja tästä rakennetaan pikku paloin ja joustavin ja nopein juonenkääntein ronski romaani. Juonen käänteitä on kiitettävän paljon, ja eräs minusta turhalisä tulee siitä, että pikavippiyrityksessä, joku on vielä ns. sisäinen yrittäjä ja päästää luovuutensa valloilleen.
Pääosissa on pieni esine.
Lopussa meno on minusta jo ehkä liian valtavaa.
Vuorillekin kirjassa päästään, tulitusta on, muttei laavaa |
Henkilöitä
Aaro Korpi Brysselin kansainvälisen koulun oppilas
Niko hänen suomalainen kaveri
Arttu, Laura ym samalla luokalla
Marita Weckman, opettaja; Nina Halonen; opettaja
Essi Mannerla opetusharjoittelija; Paolo hänen poikaystävä
Dietrich Gruber, saksalainen, matemaatikko.
Sebastiano Lagos, pelivelkainen, vatikaanin kirkonmies
Lisäksi on muutama muu henkilö, joita en kirjoita, jotta en paljasta juonta liikaa.
Aaro Korpi on luokkaretkellä Vatikaanissa Sikstuksen kappelissa, kunnes hän huomaa mielestään epäilyttävän puolikaljun tyypin, joka puhuu hihalleen ja lähtee seuraamaan tätä museoon.
Tästä alkaa Aaron ahkera ahdistelu, eikä konnat saa hetkenkään rauhaa, paljon pahaa, hitunen hyvää, juoni jännittävä.
Kirjassa tapahtumapaikka on Italia ja Itävalta, nykyaikana.
Kirjan teemana on taidolla ja tuurilla konnat kiinni ja hommat haltuun.
Nimi tulee koodista, jota Gruber ja Aarokin ratkovat, on taulussa, mutta en paljasta enempää. Itse asiassa Gruber alkaa kunnioittaa Aaroa, koska hänellä on korvien välissä älliä, Gruberin kätyrit antavat taas yllätyställiä. Minusta kannattaa lukea :)
Wikipediasta löytyy Ilkka Remeksen oikea nimikin, Petri Pykälä. Se pitää Remeksen kirjoista sanoa, että juonen käänteitä on monta, olen Kirotun koodin ja Piraattien lisäksi lukenut myös Ikiyön, jossa Aaron isukki Antti seikkailee ja on aika jännä tarina, ja Pahan Perimän, joka kertoo natsien rotujalostuksesta muun muassa, ja 6/12, jossa vietetään -ei niin mukavaa- itsenäisyyspäivää, tässä oli myös Aaro Korpi.
-
Nimi tulee koodista, jota Gruber ja Aarokin ratkovat, on taulussa, mutta en paljasta enempää. Itse asiassa Gruber alkaa kunnioittaa Aaroa, koska hänellä on korvien välissä älliä, Gruberin kätyrit antavat taas yllätyställiä. Minusta kannattaa lukea :)
Wikipediasta löytyy Ilkka Remeksen oikea nimikin, Petri Pykälä. Se pitää Remeksen kirjoista sanoa, että juonen käänteitä on monta, olen Kirotun koodin ja Piraattien lisäksi lukenut myös Ikiyön, jossa Aaron isukki Antti seikkailee ja on aika jännä tarina, ja Pahan Perimän, joka kertoo natsien rotujalostuksesta muun muassa, ja 6/12, jossa vietetään -ei niin mukavaa- itsenäisyyspäivää, tässä oli myös Aaro Korpi.
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti