Sivut

perjantai 16. syyskuuta 2011

Ulf Löfgren: Jussin eläinystävät ja Jussi ja puhelin

Nämä ovat mukavia lasten kirjoja, Niitä voi lapsilleen lukea, koska kuvat ovat riittävän selviä ja tunnelma on aito ja lapsenomainen.

Jussin eläinystävissä  Jussi potkiskelee palloa, ja - kuten lapsilla yleensä-  pallo osuu johonkin. Jos se osuisi ikkunaan tai naapurin omaisuuteen, voisi kuulua kamalaa kiroilua. Tässä tapauksessa sieltä kuuluu eläinten ääntelyä, jota arvuutellaan, ja saadaan oikea vastaus tekstin ja kuvan muodossa ja onpa kirjassa pieni kompakin.
"Jussi potkaisee taas palloa. / Se osuu jonkun päähän, ja tuo joku sanoo:/ AMMUU? / Onkohan se sika? ihmettelee Jussi" ... ja seuraavalla sivulla selviää kehen osui!
Laatukirja, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen :)

Mainio kirja on myös Jussi ja puhelin. Kirja on hieman vanhahtava, koska Jussilla on lankapuhelin. Jussi soittaa ja eläimet vastailevat ja kuvailevat itseään. Jussin tehtävänä on arvuutella (kuten kai lapsenkin, jolle teosta luetaan :), mikä eläin on luurin päässä. Seuraavalla sivulla selviää, että kuka oli kyseessä, ja henkilö haluaa tulla vierailulle, vierailulle sovitaan tietty päivä, mutta ...

"Jussi puhelimessa, vastaa Jussi. / Kuka soittaa? / Eräs viirukas, jolla on hienot viikset. / Ahaa! Siis kissa, sanoo Jussi" ... ja seuraavalla sivulla selviää kuka soittaa, mutta ei ollutkaan kissa!

Jussi -kirjojen juoni on hauska, ja  rytmi on hyvä, riittävän iskevä, samankaltainen ja lapsen mielenkiinto herätetään ja minusta suositeltavia kirjoja.
***
Samalla formaatilla ovat vielä Jussi ja Kinskihiiri, jossa hiiri ja Jussi keksivät kuin keksivätkin yhteistä tekemistä, ja Jussi ja villieläimet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti