Isaac Bashevis Singer: Orja

 

Isaac Bashevis Singer: Orja alkuteos The Slave 1962, suomentaja Kaj Kauhanen, Koko Kansan Kirjakerho 1983, sivumäärä 272.

Nobelisti Isaac Bashevis Singerin romaani Orja kertoo Jaakobin ja Saaran uskomattoman rakkaustarinan 1600-luvulta. Rakkaus on aitoa ja syvää, mutta täynnä vaikeuksia, uhrauksia, epäilyjä, kasvamista ja menetyksiä. Alempana enemmän henkilöistä ja juonesta.

Pidempi oppimäärä
Jaakobin juutalaisperhe: vaimo Zelda ja lapset on tapettu kasakoiden hyökkäyksessä ja Jaakob on myyty orjaksi sivistymättämälle talonpojalle Jan Bzikille. Jaakob hoitaa vuorilla laiduntavia lehmiä  ja majoittuu ulkona, missä hän harjoittaa uskontonsa tapoja ja rukoilee. Kyläläiset suunnittelevat jatkuvasti hänen tappamistaan. Bzikin perheen nuori leskitytär Wanda rakastuu Jaakobiin, joka yrittää vastustaa kiusausta, hän ei saisi olla kristityn kanssa suhteissa. Kristitty on sikäli huono ilmaus, että kylässä on paljon taikauskoa. Wanda (25 v) on siveä ja pyrkii hyvään, mutta kylässä rehottaa juoppous, irstaus ja rutsa ja "pappikin oli siittänyt puoli tusinaa äpäriä". Tämä tapojen alkeellisuus, takapajuisuus, varuillaanolo ja synnissä eläminen on yksi kirjan teema. "Puolalaiset voudit olivat juoppoja ja varkaita. Juutalaisetkin pistivät omiin taskuihinsa aina kun tilaisuus salli, mutta heidän yllään saattoi kartanon antaa ruoskansa vinkua". s. 130.  

Kylään saapuu juutalaisia, jotka ovat kuulleet Jaakobista ja ostavat hänet vapaaksi. Jaakob joutuu lähtemään näkemätttä Wandaa. Kirjaa on minusta hyvin raskasta lukea, koska siinä on jatkuvasti yhä uusia vastoinkäymisiä, kuitenkin myöhemmin Jaakob "noutaa" (salaa) Wandan ja he asettuvat asumaan Pilitziin. Koska Wanda on kristitty, hän leikkii kuuromykkää Saaraa, jotta ei paljastuisi. Kristityt eivätkä juutalaiset hyväksy tällaista avioliittoa. Jaakobin oppineisuus kantaa, hän opettaa koulussa ja pääsee paikallisen porhon kartanon tilanhoitajaksi. Kaikki käy vastoinkäymisten kautta. Saara odottaa Jaakobin lasta. Synnytys on vaikea, ja huutaminen ja avun pyytäminen aiheuttavat paikallisissa taikauskoa, luullaan hänen olevan riivattu. Saara ei selviä synnytyksestä, mutta lapsi jää eloon. 

Kirja viimeinen osa kuvaa tilannetta 20 vuoden kuluttua, eli Jaakobin paluuta Pilitziin Israelista. Israelissakin on ollut vastoinkäymisiä, kuivuutta ja heinäsirkkoja, mutta Jaakobin ja Saaran poika Benjamin on löytänyt paikkansa. Jaakob haluaisi viedä Saaran luut pyhään maahan. Saaraa ei ole kuitenkaan haudattu hautausmaalle, eikä Jaakob löydä hautaa. Hänellä ei ole varaa palata poikansa luo Israeliin, vaan hän jää paikkakunnalle, missä pian menehtyy.

Isaac Bashevis Singer oli juutalainen, ja (luullakseni) tämä kirja kertoo paljon juutalaisuudesta ja heidän tavoistaan, ja kertoo "laista". En käsittele uskontoa ellei se ole kirjassa pääteemana, ja tässä se minusta on, yksi kantavista teemoista. Kirjassa kuvataan Jaakobin unia, mihin Saara ilmestyy, ja matkaa Israeliin, lisäksi lopussa kerrotaan suurin ihme.

Orjuus on kirjan yksi pääteema. Jaakob on alkuun Jan Bzikin orja, mutta on ajatuksissaan vapaa. Hän taistelee pitkään Wandan rakkautta vastaan. Wanda on kirjan mukaan kuuliainen ja oppivainen, ja hän oppii juutalaiset tavat, ja jiddishin kielenkin. Wanda on kuitenkin kastettu, kun taas Jaakob on ympärileikattu. Jaakobin uusi orjuus on salailu, hän on fyysisesti vapaa, mutta valheen orja. Kirjassa lautturi Waclaw mainitsee Jaakobille, ettei mihinkään kannata kiintyä, koska kaiken kuitenkin menettää. 

*****
Isaac Bashevis Singer (21.11.1902 - 24.7.1991) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1978. Singer syntyi ja varttui Varsovassa, mutta muutti Yhdysvaltoihin 1935 Euroopan juutalaistilanteen vuoksi.
Isaac Bashevis Singerin teosten bloggauksiani: Moskatin suku, Vihassa ja rakkaudessa ja Lublinin taikuri.