Sivut

tiistai 28. helmikuuta 2023

Thomas Pettersson: Epätodennäköinen murhaaja

 


Thomas Pettersson: Epätodennäköinen murhaaja, alkuteos 2017 nimellä Den osannoliga mördaren -Hela berättelsen om Skandiamannen och polisutredningen som spårade ur,  suomentaja Petri Stenman, Otava 2021, sivumäärä 318.

Olof Palme ammuttiin 28.2.1986, eikä murhaajaa varmuudella tiedetä.  Tämän kirjan tarkoitus on vakuuttaa, että syyllinen olisi Skandiamies, joka kuoli vuonna 2000. Skandiamiehen syyllisyyteen päätyi myös pääsyyttäjä Krister Petersson 10.6.2020. Syyttäjää ei kannata sekoittaa erääseen epäiltyyn vuonna 2004 kuolleeseen Christer Petterssoniin.

Kirjan koko nimi on pitkä: Epätodennäköinen murhaaja, Skandiamiehen tarina, Palmen murha ja tärvelty poliisitutkinta.

Kiistämätön tosiasia on se, että Olof Palmea ammuttiin lähietäisyydeltä kahdesti, toinen luoti osui häntä selkään ja toinen osui hänen vaimoonsa Lisbethiin. Teko tapahtui klo 23.21, kun pariskunta käveli ilman turvamiehiä pois elokuvateatterista kotiin. Murhaaja pakeni. Murhatutkimuksen alku hutiloitiin, silminnäkijöiden kuulemisia ei nauhoitettu, ja lehdistö julkaisi lausuntoja, jotka saattoivat vaikuttaa silminnäkijöiden myöhempiin kertomuksiin. Tämän kirjan "tarkoitus" on keskittyä ns. Skandiamiehen liikkeisiin ja näkemyksiin, jotka puoltavat hänen syyllisyyttään. Koska oikeuden päätöstä ei ole, niin en kirjaa miehen nimeä tänne, mutta täältä se "löytyy" (Iltalehti 9.6.2020). Skandia-mies oli vakuutusyhtiö Skandialla töissä, ja hän leimasi itsensä ulos töistä vähän ennen murhaa, mutta saapui Skadiaan uudestaan. Hän antoi paljon muuttuvia lausuntoja poliisille, lehdille ja TV:lle. Eräät muut kirjassa olevat yksityiskohdat kirjoittajan mukaan osoittavat enemmän syyllisyyttä kuin syyttömyyttä, kuten jatkuvasti muuttuva kertomus, lippalakin "katoaminen. Lisäksi Skandian takaovi oli ollut illalla auki. Itse uskon, että tekijä jää arvoitukseksi, eikä murhaajaa koskaan saada kiinni tai tuomituksi, pääsyy on, että murha-asetta ei ole löydetty.

Kirjassa on paljon yksityiskohtia, Skandia-miehen kannalta hyvin osoitteleviakin, mutta tuomioon vaaditaan oikeusistuimessa enemmän näyttöä. Skandiamies valehteli kirjan mukaan poistumisaikansa Skandiasta, tosin vain minuutilla kellokortin mukaan poistumisaika oli klo 23.19, eikä 23.20, kuten Skandiamies kertoi. Takaoven aukiolo olisi mahdollistanut poistumisen talosta illan aikana, jolloin Skandiamies olisi mahdollisesti nähnyt Palmet ennen elokuvaa. Kuten edeltä selviää tämä on spekulaatiota. Itse ihmettelen, mitä työtä Skandialla tehdään tuohon aikaan? Tätä kirjassakin kummastellaan. Teos taustoittaa epäillyn elämäntaivalta, hän oli ruotsalainen, mutta syntyi 1934 Bombayssa, kävi Ruotsissa koulut, mutta ei valmistunut ylioppilaaksi, kävi armeijan, ja oli armeijassa töissäkin. Teoksessa viitataan yhdysvaltalaisen FBI:n  James W. Clarken profiilin murhaajasta "yksinäinen häiriintynyt tekijä".  Skandiamies oli naimisissa, mutta liitto päättyi eroon, eikä vaimolla kirjan mukaan ollut tietoa, mitä töitä herra työpaikalla paiski. 

Viimeinen näkemys tuli pääsyyttäjä Krister Peterssonilta 28.2.2020, tutkinta päätettiin, koska epäilty Skandiamies oli kuollut. Teoksessa toimittaja Thomas Pettersson pohtii Skandiamiehen naapuria, joka harrasti aseita, ja miehellä oli lukuisia Colt-revolvereja. Lisäksi tuolloin Palme oli joissain oikeistopiireissä "punainen vaate".  Kirjassa tuodaan esille toinenkin valehteleva todistaja. Toisaalta miksi Skandiamies muunteli silminnäkijätietojaan jatkuvasti tiedotusväleineissä, jos hän ei olisi ollut tekijä? Joka tapauksessa tutkinta on päätetty. Gallupissa vain 19% ruotsalaisista uskoo Skandiamiehen syyllisyyteen, eli 81% ei usko. Pääministeri Olof Palmen murha jää samanlaiseksi arvoitukseksi kuin John F. Kennedyn murha. Kennedyn murhasta pidätettiin Lee Harvey Oswald, joka ammuttiin ennen oikeudenkäyntiä. Murhasta epäiltiin myös salaliittoa. Salaliittoteorioita on pohdiskeltu Palmenkin murhan yhteydessä, yhdestäkään ei ole saatu lisäinformaatiota.

*****
Olof Palme (1927 - 1986) oli Ruotsin pääministeri vuosina 1969 - 1976 ja 1982 - 1986.
Kirjan kirjoittaja Thomas Pettersson on ruotsalainen journalisti, tässä Ylen ruotsinkielinen linkki asiaan. Vuonna 2003 murhattiin Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh NK:n tavaratalossa. Tekijä saatiin kiinni.

8 kommenttia:

  1. Palmen murha on jäänyt mieleen, samoin kuin samana vuonna ollut Tshernobylin onnettomuus. Tästä taisi jokusia vuosia sitten tulla dokumenttikin. En yleensä näitä tosielämän rikosjuttuja tykkää seurata, mutta tämä kyllä ainakin mietityttää, kuten Kenedynkin ,,,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kennedyn ampumisesta on muutama kaitafilmi ja muuta kuvamateriaalia, ja siellä tilanne kehittyi nopeasti.
      Palmen murhatutkinta on toisentyyppinen.
      Kumpaakin pohditaan vielä.

      Poista
  2. Minusta on outoa, että tehtiin tällainen ulostulo ja kerrottiin mielestään todennäköinen tekijä. Vaikka mies on kuollut niin kyllähän hänellä varmaan on sukulaisia ja lähipiiriä, joita asia koskettaa. Olisi vaikea nähdä Suomen poliisin tai syyttäjien toimivan jossain auki olevassa tapauksessa näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärtääkseni Ruotsissa syyttäjän rooli on toisenlainen kuin Suomessa eli on tutkinnanjohtajana.
      Palmen murhatutkinnassa on ollut paljon outoja ulostuloja.

      Poista
  3. Teoksen pitkä nimi vastaa tutkinnan vaikeutta ja spekulaatioiden runsautta. Vaikea on hyväksyä sitä, että niin Kennedyn kuin Palmekin murha arvoituksiksi jäisivät/jäävät...
    Molemmat olivat pysäyttäviä ja runsain mitoin julkisuutta saaneita tapauksia, joiden ratkaisemiseen panostettiin runsaasti voimavaroja, mutta mitä enemmän aikaa niistä vierähtää, sitä hämärämmiksi ne ja salaliittoteoriat muuttuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lee Harvey Oswaldissa oli "liikaa sattumia", hän oli Neuvostoliitossa 1959-1962. Sen sijaan muut yksityiskohdat viittaavat siihen, että olisi voinut olla joku muukin tekijä. Murhasta on eri puolilta otettuja filmejä.
      Palmen murhatutkinta lähti heikosti käyntiin.

      Poista
  4. Kummallista ettei murhaajaa oikeasti löytynyt ja se että tutkimus lähti niin hitaasti käyntiin, saattoi olla poliittinen "kannanotto" ja/tai pelkkää sekopäisyyttä. Jälkeenpäin on ollut spekulaatiota aika paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, sillä murha tapahtui kuitenkin Tukholmassa, jossa liikkui kuitenkin paljon ihmisiä. Jää varmasti ikuiseksi arvoitukseksi.

      Poista