Markus Ahonen: Palava sydän, Isaksson #2, julkaistu 2008, BON WSOY, 2016, sivumäärä 375.
Markus Ahosen (s. 1972) Isaksson sarjan päähenkilö on rikosylikonstaapeli Markku Isaksson, eroamassa oleva keski-ikäinen mies. Isaksson on Vantaan Myyrmäen kasvatti ja Heinolasta Helsingin poliisilaitokselle muuttanut peruspoliisi. Sarjan avasi teos Meduusa, jossa Markku Isakssonin oli jo erossa vaimostaan ja Antti-pojastaan. Suhde on tyrkky Maaretiin mutta myös kollegan Nina Markkasen syli houkuttaa. Sarjan jatko-osat näyttävät, kutsuuko kotiliesi, Maaretin makuuhuone vai kiehtooko kolleega Markkanen eniten. Meduusan tarina jatkuu teoksessa Anna Pahan kiertää.
Tapahtumaketju alkaa, kun nainen pahoinpidellään kuoliaaksi, ruumis löytyy Töölönlahden rannalta. Metron alta kaivetaan myös ihmisen jäännökset.
Poliisi alkaa tutkia kuolemantapauksia järjestelmällisesti. Nuori nainen Töölönlahdesta tunnistetaan Taru Lähdesniemeksi, on ilmeistä, että hänet on pahoinpidelty kuoliaaksi. Kiskoilta kuolleena löytynyt on ehkä kadonnut lääkäri Matti Marila. Kansanedustaja Niilo Ropponen katoaa.
Nykydekkarien tapaan näkökulmat vaihtuvat, poliisit tahollaan vievät tutkimuksia eteenpäin tutkien uhrien taustoja ja epäiltyjiä. Lähdesniemen asioita tongitaan Lappeenrannassa, Marilan ja Ropposen Helsingissä. Toisaalla kuvataan uhrien viime hetkiä, ja myös mahdollisten syyllisten toimia kuvataan.
Dekkarin edetessä juonilangat alkavat yhdistyä, ja tapahtumien traagisuudessa on mukana myös ripaus huumoria. Kierrokset nousevat ja Supokin astuu kuvaan, kun eduskunta on ehkä tähtäimessä.
Markus Ahonen osaa kirjoittaa ja Palava sydän on minusta nykysuomalainen jännäri tai dekkari, jossa on yllättäviä käänteitä. Toisaalta dekkarissa nostetaan hyvin esiin suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä, kuten omaishoito, yksinäisyys, parisuhdeväkivalta, ja kunnallisen demokratian mahdolliset heikkoudet.
Markus Ahosen Palava sydän on mukiinmenevä pääkaupunkiseudulle sijoittuva jännäri, jonka luki mielellään. Ajan ilmiönä mainitsen Internet kahvilan, joita oli taannoin, tässä puhutaan Lasipalatsissa olevasta. Lasipalatsissa pystyi tuohon aikaan myös ilmaiseksi käyttämään wifiä Helsingin kaupungin tiloissa.
Internet-kahvilat ovat tosiaankin kadonneet, mutta kirjastoista löytyy tietokonepisteitä, jotka ovat hyvin suosittuja. Kaikilla ei ole kalliita tietokoneita ja yhteiskunta on muuttunut netti-elämäksi, eli kaikki toiminta ja palvelut toimivat verkossa. Hyvä, että on kirjailijat laittavat muistiin yhteiskunnallisia ajankuvauksia, joita voi muistella.
VastaaPoistaKirjoihin tallentuu ajankuva. Kyllä kirjastojen tietokoneilla on käyttöarvoa, sillä tietokone on kallis, ja tarvitsee vielä netin, ja kaikki palvelut ovat pian netissä, ja hakemuksia pitää netissä veidä eteenpäin.
PoistaEi ole tullut kyllä Ahoselta luettua mitään. Eikä ehkä niin palavasti nyt innostakaan, jos kerran on aika perusdekkaria.
VastaaPoistaPerus- suomalainen (ei perussuomalainen :) dekkari, näkökulmat vaihtuvat yllättäviä yhteensattumia. Päätin lukea tätä genreä. Olen hieman "pilattu" näissä, ja valikoin aika tarkkaan kenen dekkareita luen, olen enemmän englantilaisen klassisen dekkarin (Agatha Christie, Josephine Tey, Freeman Wills Croft, Dorothy L. Sayers, Arthur Conan Doyle) sekä ruotsalainen noir-dekkarin (Henning Mankell ...) ystävä.
PoistaKiitos avauksestasi, joka synnytti häivän tuttuudentunnetta, mutta...
VastaaPoistaPerus - suomalaisella dekkarilla on aina välillä käyttöä lukemistossa, joten kiitos ja laitetaanpas Ahosen nimi mieleen sille tarpeelle ja mielentilalle:)
😀
Poista