Sivut

perjantai 12. marraskuuta 2021

Kissa, joka luuli olevansa hiiri

 


Kissa, joka luuli olevansa hiiri, teksti M.Norton, kuvitus Garth Williams, alkuteos The Kitten Who Thought He Was a Mouse, suomentanut Marjatta Kurenniemi, Tammen kultaiset kirjat 1991.

Mikkisten hiiriperhe on tavallinen kolossaan asuva peltohiiriperhe. Eräänä päivänä he löytävät kolonsa vierestä sokean kissanpennun ja antavat sille nimen Mikki. Äiti Mikkinen ottaa kissanpennun pesueeseen ja kasvattaa kissan hellästi hiiripesueen tavoille.

Sivuilla on kuvattu kissan kasvua hiirten joukossa. Hiiriperhe käy hiiren kolosta talossa, jossa asuvat lapset Pirkko ja Pentti. Kerran perheen lapset Pirkko ja Pentti näkevät kissan ja houkuttelevat kissan esiin maidolla. Pirkko ja Pentti hoivailevat ja kesyttävät kissan. 

Peilistä Mikki näkee olevansa kissa! 


Mikki on kuitenkin varttunut hiiriperheessä, ja Hiiri-äiti selittää miten Mikki oli tullut hiirten luo, ja miksi hiiret olivat hänet kasvattaneet. Mikki hyväksyy itsensä kissana mutta on edelleen hiirten ystävä.

Varmasti mukava satu lapsille. Kuvitus on erittäin hyvää.

HELMET 42-kohta Satukirja.

13 kommenttia:

  1. Tammen kultaisissa kirjoissa olisi varmaan paljonkin hyviä ja innoittavia satuja kuvituksineen. Itse en näitä lapsena lukenut, ainoastaan Muistamattoman mummon muistan jossain vaiheessa lapsuuden ja nuoruuden välimaastosta. Kiva, kun esittelet kirjallisuutta vähän laajemminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on aina julkaistu uudestaan. Nyt olen nähnyt kaupassa uusia painoksia ja onhan nämä laatukirjoja.

      Poista
  2. Nämä ovat oikein sympaattisia satukirjoja. Edelleenkin näitä on myynnissä joissakin antikvariaateissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta ja näistä on otettu osasta uutuuspainoksia. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Tämä on valtavan suloinen sarja, niin kuvitukseltaan kuin teksteiltäänkin. Mitään ei tuputeta, mutta kuitenkin kirjoilla on sanomansa, usein juuri ystävyyden korostamista eroista huolimatta,
    kissa hiirten ystävänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, juuri näin. Opetetaan muiden hyväksymistä, mikä on tärkeä taito.

      Poista
  4. Joitakin kirjoja tästä sarjasta luin lapsena. Aivan ihastuttava kuvitus! Jopa minun kriittinen silmäni sen hyväksyy. :D

    VastaaPoista
  5. Tämä on hieno, vertaansa vailla oleva sarja, joka on kulunut hiirenkorville jo monessa ikäpolvessa, joten kiitos hauskojen muistojen esillenostosta! Voihan Atte Ankat ja Matti Majavat;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matti Majavan muistan ja Atte Ankankin. Laadukas sarja.

      Poista
  6. Voi tämä on niin ihana, tänne oli jäänyt monien alle. Tämä oli lapsuudessa yksi lempikirjani ja taitaa olla vieläkin:) Minulla on lapsena saatu kirja yöpöydän laatikossa ja löysin uusiotuotteenkin, pitihän sekin hankkia. Olen tätä eräässä kissapostauksessa sivunnutkin. Joskus.

    VastaaPoista