Voltaire: Candide

Voltaire: Candide, alkuteos Candide, ou l’Optimisme (1759), suomentaja J.A Hollo, sivumäärä 135.

Voltairen Candide on lyhyt satiirinen kirja, jossa on 30 lyhyttä lukua. Candide on Thunder-ten-trockhin paronin siskon avioton lapsi, jonka paroni ajaa kotoa. Syy on paronin tyttären  Kunigunden, joka haluaisi harrastaa seksiä Candiden kanssa. Kunigunde on katsonut kotiopettajansa Panglosin karkelointia piian kanssa.

Candiden juoni on uskomaton, Candide joutuu rahatta heti seikkailuihin, joista ensimmäinen on pakkovärväys Bulgarian armeijaan ja Candide ruoskitaan, ja hän näkee armeijoiden hokevan Te Deumia ja polttavan kyliä, ja raiskaavan naisia, ja viiltelevän siviilejä. Kirja suhtautuu raakuuksiin toteavaksi, ihmiselämään kuuluvaksi. Myös paronin kartano on joutunut bulgaariarmeijan hyökkäyksen kohteeksi, ja Candide saa kuulla, että kaikki  on raiskattu ja tapettu.

Candide-kirjan tyyli on ironinen, ilakoiva, toteava, ja hyvin kyyninen ja näyttää elämän satunnaisena toikkarointina, jossa ihmisen pääasiallinen toiminta on tappaa ja pettää. Kirjan juoni on hyvin yllätyksellinen, sillä kaikki nuo kuolleiksi "julistetut" henkilöt eivät kuolleetkaan, vaan tulevat jossain vaiheessa mukaan seikkailuun. Ensin Panglos, joka on rahaton, ja saanut sukupuolitaudin karkeloinneistaan. Kunigunde on taas raiskattu, myyty juutalaiselle käyttöä varten, ja sen jälkeen ollut vielä kirkonmiehen poljettavana. Kunigunde on tosin kerännyt palveluksistaan kultaa ja jalokiviä, mutta menettää ne erään toisen kirkonmiehen varastaessa mammonaa. Kunigunde lähtee Etelä-Amerikkaan, ja jää Buenos Airesiin kuvernöörin (jalka)vaimoksi. Candide tapaa Kunigunden veljen jesuiittana Paraguayssa. Tapaaminen on liikuttava, mutta veli tulistuu, kun Candide haluaisi mennä naimisiin Kunigunden kanssa. Veli yrittää tappaa Candidea, jonka ei salli naivan jalosukuista sisartaan, mutta Candide surmaa jesuiitan miekalla, ja lähtee livohkaan paikallisen Cacambon kanssa

Candiden seikkailut jatkuvat Eldoradoon, alueelle, jota muinaiset inkat asuttivat. Candide saa kultaa ja jalokiviä riittämiin. Halu on kuitenkin pois, ja Candide ja Cacambo kiertelevät Etelä-Amerikassa, jossa huijataan rahaa, ja yritetään varastaa Candiden kullat ja jalokivet,

Juoni poukkoilee maanosasta toiseen ja laivalla matkataan Eurooppaan, missä käydään ja arvostellaan Ranskan Englannin ja Venetsian arkirutiinit, ja ironisoidaan aatelisten pöyhkeilyt.

Matka jatkuu Turkkiin. Candide ostaa timanteillaan vapaaksi kaleeriorjuudesta Panglossin, ja nuoren paronin (jesuiitan), jonka Candide luuli tappaneensa. Kunigunde löytyy tosin köyhänä, kuluneena, ja täysin rupsahtaneena. Lopussa löydetään elämän tarkoitus

Työ pitää elämästä loitolla kolme suurta onnettomuutta: ikävystymisen, paheen ja puutteen. Candide löytää elämän salaisuuden puutarhan viljelystä.

Candide on klassikko, jonka Elina luki klassikko-haasteeseen vuonna 2017 (klik) Minusta Elina on kiteyttänyt kirjan teemat hyvin. Tämä rastittaa Helmet kohdan 6 rakkaus ja Kirkko ja kaupunki -lehden lukuhaasteen kohdan 33, kirja, jonka päähenkilö on yksinäinen. Osallistun 31.1.2021 Klassikko-haasteeseen 12 TÄÄLLÄ.

*****
Ranskalainen valistusfilosofi Voltaire (1694 - 1778) oli myös kirjailija ja Candide on hänen tunnetuin teos, jossa on paljon ironiaa. Voltairen ristimänimi oli François-Marie Arouet.  Voltaire irvailee tällä teoksellaan erityisesti Gottfried Leibniziä, jonka filosofian pääperiaate oli, että luotu maailma oli paras mahdollinen.

Olen blogannut Voltairen Luonnonlapsesta TÄÄLLÄ.