Konrad Lorenz: Kahdeksan kuolemansyntiä

Konrad Lorenz: Kahdeksan kuolemansyntiä, alkuteos Die acht Todsünden der zivilisierten Menschheit 1973, suomentanut Virve Kajaste, Tammi 1974, sivumäärä 120.

Konrad Lorenz (1903 - 1989) oli itävaltainen lääkäri ja etologian uran uurtaja. Etologiassa tutkitaan eläinten käyttäytymisessä usein laumassa, myös lauman kulttuuria, seksuaalisuutta ja aggressiota, sekä käyttäytymismallien evoluutiota. Konrad Lorenz yhdessä hollantilaisen Nikolaas Tinbergenin kanssa voittivat Nobelin lääketieteen palkinnon 1973 yksilöiden sosiaalisen käyttäytyminen tutkimisesta

Tässä kirjassa Konrad Lorenz tarkastelee kriittisesti sitä, mihin ihmiskunta on menossa. Suurimpana ongelmana hän pitää liikakansoitusta, joka aikaansaa muita ongelmia. Muut kuolemansynnit ovat hänen mukaansa elinympäristön turmeleminen, ihmisen kilpailu itsensä kanssa, tunteiden latistuminen, geneettinen rappeutuminen, perinteiden hylkääminen ja indoktrinaation kasvava voima sekä ydinaseet. Lista voi tuntua osin oudolta, mutta kaikki on käsitelty ja johdettu etologiasta, jossa eläinten tai ihmisten laumakäyttäytymisen evoluutiota voidaan selittää.

Ihmispopulaatiossakin toimii Darwinin teoria luonnonvalinnasta eli selektiosta. Selektiossa on kyse yksilön valinnasta, sopeutuminen on kasa perittyjä ominaisuuksia, jotka auttavat selviytymään muuttuvissa ominaisuuksissa. Laumakäyttäymistä ei pystytä (täysin) selittämään Darwinin opein. Ryhmänvalinnasta on kyse ryhmän ominaisuuksista kuten epäitsekkyydestä joka suojelee ryhmää, ja toisaalta myös vapaamatkustajista. Vapaamatkustajat, jotka eivät ota osaa ryhmän puolustukseen jäävät henkiin, miksei heidän osuutensa nouse? Mistä löytyy tasapaino?

Lorenzin mukaan ihmisen umpirauhasten toiminnalla on merkitystä ja ihmisellä on jopa enemmän vaistoja kuin eläimellä, mutta ihminen ei käyttäydy vaistojen mukaan kuten eläimet, koska ihmisellä ei tule pitkiä vaistoketjuja kuin eläimellä. Sellaisilla tunteilla kuin viha, rakkaus, ystävyys, uskollisuus on vastine evoluutiossa. Nämä ovat hyviä ominaisuuksia, mutta liiallisena pahoja, myös liiallinen rakkaus. Samoin lääketiede ja tekniikka ovat kehitetty hyviksi, mutta toimivat myös toisin. Tekniikka on valjastettu luonnon riistäjäksi, ja siitä voi seurata apokalyptinen tapahtumaketju.

Liikakansoitus muuttaa ihmisen käyttäytymistä ja ihmisyhteisöjä. Lisäksi luonto ei ole ehtymätön. Eliöt ovat sopeutuneet toisiinsa. Ihminen syrjäyttää tehokkuudellaan muita. Elinympäristöjen muutos on liian nopeaa, ja liian nopeaa se on myös ihmiselle itselle. Kun pakkaudutaan kaupunkeihin, ei enää  tunnisteta ihmispaljoudessa kuka on ystävä, lähimmäinen, vaan työpäivän jälkeen ollaan uupuneita. Ihmisillä on jatkuvasti pelokas kiire ja kiireinen pelko, ei pysähdytä, luovutaan mietiskelystä. Ihmisiä vaivaa kyvyttömyys olla yksin ja kohdata itsensä. Väestönkasvun lisäksi ihmisen tarpeet lisääntyvät. se pahentaa kaikkia ongelmia. Yritysten kilpailu ja väestönkasvu lisäävät aggressiota.

Ihmisen evoluutio on hitaampaa kuin modernin yhteiskunnan muuttuminen. Ihmisellä on ollut tarve epävarmoina aikoina syödä paljon, kun on ollut esimerkiksi lihaa. Koska saalista on saanut harvoin, ja ruuan säilyvyys on ollut epävarmaa. Nyt ruokaa on joka paikassa, ja ahmimisella ei ole enää hyviä tarkoituksia. Parinmuodostusseremonioilla on ollut ihmisen kehityksessä monia hyviä puolia. Moderni yhteiskunta muuttaa tätäkin, se voi olla yksi syy lapsimäärän vähentymiseen?

Lorenzin mukaan ihminen hakee nautintoa, ja välttää kärsimystä ja epämiellyttäviä tunteita, epämieluisan olotilan karttelu on lisääntynyt. "Halu karttaa kärsimystä merkitsee luopumista olennaisesta osasta ihmiselämää. Nautinnonhakuisuus nousee, mutta tavara ei pysty antamaan pitkäikäistä mielihyvää. Lorenzin mukaan käytös, jossa ei oteta vastuuta on lisääntynyt.

Kirjan kirjoitusaikaan suuret ikäluokat ovat vastustaneet Vietnamin sotaa ja muutenkin vanhempaa ikäpolvea. Ilmiö on tuttu nytkin, ilmastomarssit ja koululakot yleistyvät. Tämä liittyy nuorten irtautumiseen kotoa,  ja on osittain luonnollinen kehityskulku. Äärimillään ilmiö on huono, jos nuoret näkevät vanhemmat eri "etnisenä ryhmänä" ja suhtautuvat vanhempiin ikäluokkiin liian vihamielisesti. Ryhmän muodostus on ihmiselle luontaista (geeneissä), ja luontaista on erotella me muista, ja  erottautua symboleilla muista ja puolustaa ryhmää.

Lorenzin mukaan joukkotiedostusvälineet ja muoti hiljaisesti muuttavat arvoja, ja saa laumat toimimaan tietyllä tavalla. Jo tuolloin suuryrityjkset ovat vaikuttaneet maailmanlaajuisesti, tosin maailma oli polaarinen, itäblogit olivat toisenlaisten voimien kontrollissa.

Lorenzin tekstiä pitää lukea kokonaisuutena, ja etologiasta käsin, siksi en lähde siteraamaan tekstiä geneettisestä rappeutumisesta, koska virhetulkintoja voi tulla jo itselle, saati lukijalle.

Ydinaseet on vakava uhka, ja oli tuolloin. Yllättäen Lorenz toteaa, että ydinaseongelma olisi kahdeksasta kuoleman synnistä ainoa, joka olisi helposti ratkaistavissa.

Nykyisen ilmaston lämpenemisen aikakautena on helppo ymmärtää tämä. Väestönkasvu on ollut suurta. Vuonna 1974 maapallolla oli 4 miljardia ihmistä, nyt miltei 8 miljardia, ja väestö kasvaa edelleen. Minusta väestönkasvu ja elintasokilpa ovat suurimpia ilmastonmuutoksen vauhdittajia, lisäksi myös globaalien yritysjättien toiminta tyydyttää yhä kasvavia ihmisten tarpeita. Tavaralla täytetään henkistä tyhjyyttä.

Konrad Lorenzin Kahdeksan kuolemansyntiä on vaikuttava analyyttinen kirja, ja pelottavan  ajankohtainen, koska Lorenzin ennustuksen mukaan on tilanne kehittynyt, eikä hän lupaa poispääsyä ahdingosta. Nykyinen ahdinko on pandemia, joka lähti liikkeelle Kiinan Wuhanista eli Korona. Virus on levinnyt lähinnä matkailun vuoksi hyvin nopeasti maapallollan luultavasti saavuttaen jokaisen maan (Pohjois-Koreankin?). Lorenz näkisi  asian myös liikakansoituksen, laumakäyttäytymisen kannalta. Ihmisen ja villieläinten suhde, virusten ja ihmisten suhde on myös kiinnostavaa. Ihmisen liikkuminen ja reviirirajojen poistuminen, matkailun nopeus, kaupungistuminen, joukkokokoontumiset ovat myös ajankohtaisia...