Troian sota

Troian sota on käännöskirja, jonka on kirjoittanut Fridtjuv Berg. Otava  1952, sivumäärä  288.

Tämä kirja on kirjoitettu Homeroksen runojen Ilias ja Odysseia pohjalta. Luin kirjan yleissivistyksen vuoksi. Troijan sota käytiin Antiikin Kreikassa. Vastakkain olivat troijalaiset ja kreikkalaiset, jota tässä teoksessa ja muutenkin sanotaan akhaijalaisiksi. Sota kesti kymmenen vuotta ja päättyi alakynnessä olevien kreikkalaisten voittoon.

Fridtjuv Berg (1851 - 1916) oli ruotsalainen "koulumies" ja poliitikko, ja kirjoitti paljon pedagogiikasta ja kouluista.

Troijan sota
Troija perustetaan, kaupunki menestyy, ja temppeleitä rakennetaan. Priamos oli Troijan kunikaana, kun hänen toinen puolisonsa oli taas raskaana, syntyvän pojan ennustettiin syöksevän Troijan tuhoon, joten Priamos määräsi pojan petojen syötäväksi. Poika selvisi villieläimistä ja orja otti hänet omakseen ja kasvatti, pojan nimi oli Paris.

Merenneito ja nymfi Thetis ja kuninkaanpoika Peleus menevät naimisiin. Häät ovat kuninkaalliset ja jumalalliset, ja juhliin on kutsuttu kaikki paitsi eripuran jumala Eris, joka toimittaa paikalle kultaisen omenan, jossa lukee "kaikista kauneimmalle". Tämä omena on alkusyy Troijan sotaan. Hera, Pallas Athene ja Afrodite päättävät, että Paris komeana  nuorukaisena saa valita omenan saajan. Jumalkolmikko lupailee eri asioita Parisille. Paris valitsee Afroditen, joka lupaa hänelle naisista kauneimman. Samalla Paris palaa perheensä luo, ja uhkakuvat unohdetaan.

Afrodite ohjaa naimapuuhissa Parisin Spartaan, jossa hän kuningas Menelaosin poissaollessa ryöstää kauniin Helenan, ja aarteita. Troijassa Paris ja Helena menevät naimisiin. Kateellinen Hera välittää puolestaan viestin Menelaosille Helenan ryöstöstä. Menelaos vimmastuu, ja kerää miehet kasaan ja puuhaa sotaretkeä. Odysseus on yksi keskeisistä sotureista, hän on ollut aikanaan kilpakosimassa Helenaa, ja nainut Penelopeian, joka on sukua Menealokselle. Kreikkalaisten sodanjohtaja on Menelaoksen veli Agamemnon. Myös Akhilleus on yksi keskeinen soturi Troian sodassa, joka kesti kymmenen vuotta.  Kolmas keskeinen henkilö on Peleuksen ja meren jumala Thetiksen poika Akhilleus, jota Thetis karaisi voittamattomaksi, mutta piti kantapäästä kiinni, ja se on hänen heikko kohtansa.

Sota kreikkalaisten ja troialaisten välillä alkaa. Ensimmäistä sotaretkeä seuraa toinen. Odysseuksen johdolla Helenasta neuvotellaan, mutta Paris ei taivu. Paris on turhamainen ja pelkuri, mutta lopulta suostuu kaksintaisteluun  Menealosin kanssa, on jäämässä tappiolle, kun Afrodite pelastaa Parisin, ja toimittaa Helenan luo.

Kreikkalaisten leirissä Agamemnonin ja Akhilleuksen välillä on kitkaa. Agamemnon on selkeä johtaja, mutta Akhilleus haluaa olla sankari. Tarinan kuluessa hän on hurja, mutta itkee usein. Thetis pyytää Zeukselta Agamemnonin tappioita ja pojalleen Akhilleukselle kunniaa, tosin on ennustettu että kunniaa seuraa lyhyt elämä. Zeus aiheuttaa unien kautta Agamemnonin joukoille epäsopua. Jumalat sekaantuvat sotaan yhä enemmän, mutta Hefaistos  yrittää liennyttää vanhempiensa Zeuksen ja Heran välejä. Zeus yrittää saada sopua, mutta hänen vaimonsa Hera vihaa Parisia. Thetis sekaantuu myös sotaan, ja tuo aseita Akhilleukselle, jonka aggressiivisuus vain kasvaa. Apollon peittää kerran Hektorin sumulla, mutta jumalat välin vetäytyvät Olympolle väsyessään sotaleikkeihin. Sota jatkuu ja Akhilleus surmaa Hektorin kostona Patrokloksen surmasta ja vetää tämän ruumista vaunuissaan ja jättää virumaan kentälle, mutta myöhemmin antaa tai paremminkin myy ruumiin Priamokselle, joka on Hektorin isä. Pian Akhilleus kohtaa kuolemansa Parisin ammuttua nuolen tämän kantapäähän, jossa ei ole suojaa. Paris kuolee myöhemmin myrkkynuoleen.

Troija kuitenkin kokee häviön ovelan salajuonen avulla, jota Odysseus kehittelee. Helena on Parisin kuoleman jälkeen naitettu Deifobokselle. Odysseus vakoilee Troiassa ja Helena auttaa häntä, koska avioliitto ei ole hänen mieleensä. Odysseus saa neuvoja myös Athenelta. Päätetään tehdä hämäys, eli Epeois tekee puuhevosen, jonka sisälle asetetaan miehiä, ja jätetään kaupungin ulkopuolelle. Kreikkalaiset purjehtivat pois, ja polttavat leirinsä. Pian troialaiset vievät puuhevosen Troiaan muurien sisäpuolelle, ja miehet tulevat pois, polttavat taloja, pirstovat muurit, ja piilossa olevat kreikkalaiset hyökkäävät kaupunkiin ja kaikki ryöstetään ja tapetaan.

Akhaialaiset siis voittivat sodan ja troialaiset hävisivät. Sankareista Odysseus joutuu harharetkilleen (bloggaus), jotka myös kestivät kymmenen vuotta.

Troijan sota on siis pähkinänkuoressa tällainen. Se oli jumalten aiheuttama. Eris heitti kultaisen omenan, joka aiheutti naiskateutta, ja myöhemmin sodan. En tiedä, onko joku analysoinut, tätä paha omena, nainen ja onnettomuus -asetelmaa joka siis on myös Raamatun luomiskertomuksessa ja Lumikki-sadussa.