Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
Sivut
▼
sunnuntai 17. marraskuuta 2019
John Galsworthy: Omenapuu
John Galsworthy: Omenapuu, Apple tree 1916, suomennettu tekijän luvalla (kuka?), WSOY 1949, sivumäärä 112.
John Galsworthyn Omenapuu on tiivis traaginen pienoisromaani, joka pitää otteessaan.
Kirja alkaa Frank Ashurstin ja hänen vaimonsa Stellan hopeahääpäivänä, jolloin he ovat lähteneet autolla Torquayn suuntaan ja pysähtyvät nummelle, jossa on hauta. Seutu on idyllistä, ja Frankille tuttua. Frankin ajatukset eksyvät vuoteen, jolloin hän valmistui, ja oli ystävänsä Robert Gartonin kanssa juuri tuolla samalla seudulla 26 vuotta sitten. Frank ja Robert majoittuvat maataloon, jonne Frank jäi pidemmäksikin aikaa...
Frank ihastuu luontoon kuuntelee käkien kukkumista ja pöllöjen huhuilua, aistii omenapuiden kukintoja, ja rastaiden laulua. Frank parantelee polveaan, mutta perimmäinen syy jäännille on walesilaistyttö Megan David, johon Frank tuntee alkukantaista vetoa. Kiinnostus ja kiihko ovat molemminpuolista. Nuorten side voimistuu hiljalleen, vaikka paikallinen punanaamainen Joe on mustasukkainen Meganista, ja uhkailee Frankia. Paikalliset puhuvat haamuista. Frank kutsuu Meganin omenapuun alle, missä nuoripari syleilee yön hämärissä kiihkoisasti. Frank lupaa hakea Meganin pois "huomenna" ja lähtee Torquayhyn järjestelemään asioita. Torquayssa hän tapaa koulukaverinsa Phil Hallidayn ja tämän kolme sisarta, joista vanhin on 17-vuotias Stella, samanikäinen kuin Megan. Phil Halliday ja Frank Ashurst ovat opiskelleet Rugbyssa yhtä aikaa, he jakavat saman modernin maailman ja elämänkatsomuksen. Ystävykset menevät uimarannalle, yhdessä Philin sisarten kanssa. Phil on hukkua, ja Frank pelastaa ystävänsä. Jo ennen tätä Frank on alkanut empiä suhdettaan viattomaan luonnonlapseen. Hän alkaa keksiä verukkeita Torquayhyn jäämiselle. Megan kävelee etsimään sulhastaan ja Frank näkee Meganin vielä junasta, ja lähtee perään, mutta ei haluakaan tavata tätä enää vaan jättää ja pettää luonnonlapsen luottamuksen....
Frank ei uskalla kuunnella sydämensä ääntä, vaan sisimmässään pelkää Meganin kauneutta, haurautta ja puhkeamaisillaan olevaa intohimoa. Stella on enemmän hänen maailmaansa. Teos erittelee Frankin sisäistä kamppailua. Luonnonlapsen hauta, ja kohtalon kuuleminen ei kosketa riittävän syvältä Frankia luultavasti siksi, että Frank järjen tasolla ei halua tehdä uhrauksia ja jäädä takapajulaan, hän uskoo kaupungin näivettävän Meganin kuin omenapuun kukinnot. Meganin unelmat tappaa kaupunkilaispojan pelkuruus ja mukavuuden halu.
Kirjasähkökäyrän Mai on blogannut tästä näin ja Riitta K näin.
******
John Galsworthy (1867 - 1933) Forsytein taru, josta bloggaus täällä. John Galsworthy sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1932. John Galsworthy syntyi asianajajan pojaksi ja valmistui itsekin asianajaksi opiskeltuaan myös Oxfordissa. Hän avioitui serkkunsa vaimon Adan kanssa tapailtuaan tätä jo tämän avioliittoaikana.
Kiitos Jokke. Tässä pienessä kirjassa tarkastellaan luokkayhteiskuntaa. Kenen kanssa voi salassa seurustella ja muutakin ja kenen kanssa virallisesti, niin että muutkin hyväksyvät. Englannissa hyppy luokkarajojen yli on ollut tosi vaikeaa. Kyllä ne näkymättömät rajat löytyvät Suomestakin, vaikka olemme tasa-arvoisia ja samat mhdollisuudet jokaisella. Muistan kun eräs tutun poika seurusteli ja hänen äitinsä ei hyväksynyt tyttöä, kun tyttö ei ollut ylioppilas, kun taas hänen poikansa oli. Aika outoa, mutta totta.
VastaaPoistaTotta, Englanti oli tuolloin vielä paljon enemmän luokkayhteiskunta, mitä se on varmasti nykyäänkin. Tässä lisäksi Megan edustaa paljpon sellaista, mitä Frank ei ymmärrä, eikä osaa arvostaa. Frank on varsin alhainen tyyppi, en arvosta.
PoistaTämän kirjan olen jo pitkään halunnut lukea. Saa nähdä, milloin käsiini saisin. Kuulostaa kuitenkin haikealta ja hieman surulliseltakin tarinalta.
VastaaPoistaJos vaikka kirjastosta löytyisi, uskon, että pidät tästä, vaikka on surullinen tarina, mutta on oiva romaani.
PoistaIhailen kirjailijoita jotka osaavat rakentaa tiivistunnelmaista jännitystä. Tykkäisin lukea tuon 🍎
VastaaPoista🙂
Poistatulin uteliaaksi kirjailijasta
VastaaPoistaForsytetarinan tunnen, haluaisin lukea muutakin
PoistaTämä oli minusta hyvä. Pidin paljon myös Forsytein tarusta mutta oli pitkä tarina tämä oli tiivis.
PoistaHyvä kirjailija.
Poista