Margaret Atwood: Orjattaresi

Margaret Atwood: Orjattaresi, alkuteos, The Handmaid's Tale 1985, suomentanut  Matti Kannosto, Tammi, Bon-pokkari  2017, sivumäärä 436.

Tarinan minäkertoja nimetön nainen asuu Gileadin epädemokratiassa. Gilead on kiihkouskonnollinen valtio USA:n tilalla tai alueella, jossa käydään ainakin jonkin asteista sisällissotaa. Ilmenee, että maa on saastunut myrkyistä ja ydinvoimaonnettomuuksien vuoksi se on myös radioaktiivinen. Teos käsittelee suoraan naisten alistettua asemaa, mutta karulla tavalla luotaa myös menneisyyden kulutusyhteiskuntaa ja naisten raiskajaisia. Kirjan loppututkielma tosin  paljastaa välillisesti, ettei tämä ole kuin etuoikeutettujen valtio, rivimiehet ovat pelkkiä sätkynukkeja.

Kirjan kertoja on orjatar. Orjattarien täytyy pukeutua punaiseen, ja peittää kasvot valkoisilla siivillä. Orjatar on arvokasta omaisuutta, hän on synnyttäjä. Synnyttäjät ovat arvossaan, sillä myrkkyjen ja radioaktiivisuuden vuoksi vain harva voi saada lapsia, ja vielä harvempi terveitä.

Päähenkilön kertomuksessa vuorottelee näkökulma entisessä elämässä, missä hänellä on ollut Luke -niminen mies ja oma lapsi. Olot ovat nopeasti huonontuneet ja perhe on päättänyt paeta. Matka tyssää rajalla. Orjattaren huolta lisää se, että hän ei tiedä äitinsä, miehensä eikä tyttärensä olinpaikkaa eikä kohtaloa.

Gilead on diktatuuri. Maa on saastunut myrkyistä ja radioaktiivisista vuodoista. Avointa tiedotusvälineitä ei ole, mutta on käynnissä sekä sisällissota, johon lähetetään miehiä. Lisäksi on siirtokuntia, jonne ihmisiä lähetetään pakolla, siivoamaan myrkkyjä ja kuolemaan niihin.

Gileadissa on komentajia, joiden omaisuutta orjattaret ovat. Muitakin naisia on palveluksessa. Komentaja yhtyy orjattarensa kanssa säännöllisesti rituaalin mukaan päämääränä hedelmöitys. Muun ajan orjattaret käyvät kaupoissa. Kirjoja ei ole, lukea ei saa, eikä saa puhua muiden naisten kanssa. Diktatuurin tapaan urkkijoita ja ilmiantajia riittää. Niskoittelijat tapetaan hirttämällä, ja ruumiit sijoitetaan näkyville. Teloitukset tapahtuvat yhteistilaisuuksissa.

Juonen tapahtumia en avaa kuin yleisellä tasolla. Naisilla on omat maanalaiset verkostot, sekä Mayday-liike. Komentajilla on myös salainen elämä, jonne päähenkilö pääsee mukaan ja se avaa uusia näkymiä Gileadin miesten vapaa-ajan viettoon.

Kirjan päätös jää epäselväksi, haluan itse ajatella että nainen pelastui.

Margaret Atwoodin Orjattaresi on dystopian kuvauksena varsin tavanomainen, mutta sen vahvuus on naisnäkökulmassa. Kirjan naiset ovat aina olleet syrjittyjä. Ennen vallankumousta on ollut yliseksuaalinen kulttuuri, ja paljon joukkoraiskauksia. Gilead toimii ohjenuorana Mooseksen kirjat kirjaimellisesti. Orjattaren idea selitetään jo ennen tarinaa ja on peräisin ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Raakel sanoi (Jaakobille, joka on Eesaun veli): "Tuossa on orjattareni Bilha. Tee hänen kanssaan lapsia, jotka tulevat minun omikseni. Näin minustakin voi tulla äiti". Bilha synnytti lapset, jolle Raakel antoi nimet Dan ja Naftali. Rakelin sisar Lealla oli lapsia Jaakobin kanssa, mutta Lea antoi miehelleen vaimoksi orjattarensa Silpan, joka synnytti myös pojan, mutta vanhana Lea synnytti vielä lapsia Jaakobille.
Teoksessa viitataan myös ensimmäiseen Mooseksen kirjaan, esimerkiksi siellä lukee "Jos mies tavataan makaamasta toisen miehen vaimon kanssa, molemmat on surmattava, sekä nainen että mies, joka hänen kanssaan makasi. Hävittäkää paha keskuudestanne".

Kirja on siis varsin ajankohtainen naisten oikeuksien vuoksi. Tämän kirjan dystopiassa abortit ovat kiellettyjä, vaikka myös epämuodostuneita lapsia syntyy paljon. Diktatuurin tai vallankaappauksen syitä ovat sota, ja  maapallon saastuminen.

On minusta hyvinkin oletettavaa, että kun ilmastonmuutos pallollamme etenee, myös demokratiaan tulee paineita, myös ihmisoikeudet ovat vaarassa. Meillä on hyvin vähän aikaa....

*****
Kanadalainen Margaret Atwood (s. 1939) on kanadalainen kirjailija, joka on pitkän uransa aikana kirjoittanut yli 40 teosta ja saanut useita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja. Tästä on tehty tv-sarja, joka on lisännyt kirjan suosiota. Itse en ole sarjaa katsonut. Orjattaresi kirja sai jatko-osan mainion Testamentit.

Margaret Atwoodin MaddaAddam-trilogia on myös hyytävän hyvä:
Oryx ja Crake
Herran tarhurit
Uusi maa


Osallistun Naisten viikon haasteeseen täällä.