Jane Goodall: Päivä simpanssien seurassa, The Chimpanzee Family Book 1989, suomennos Kaarina Miettinen, WSOY, Valokuvat Michael Neugebauer, mutta myös Jane Goodall ja National Geographic, sivumäärä 66.
Jane Goodall aloittaa teoksensa "Tämä jylhä ja kaunis alue on Gomben kansallispuistoa Tansaniassa Itä-Afrikassa. Eniten rakastan tätä villien simpanssien kotiseutua", ja sitten tulee kuva seudusta. Kirjassa on joka aukeamalla vähintään yksi upea kuva, joissain kolme ja tekstiä.
Goodall (s. 3.4.1934) on työskennellyt aktiivisesti simpanssien sosiaalisen elämän tutkimisessa, ja toiminut simpanssien elinolojen parantamiseksi. Tansaniassa on ollut kirjan kirjoitushetkellä kansallispuistoja, muualla on hakattu puita simpanssien reviiriltä, ja ammuttu ruuaksi.
Kirjan tarkasteleman alue on 80 neliökilometriä, jossa asuu 150 simpanssia kolmessa yhteisössä. Goodall on tutkinut näitä simpanssiyhteisöjä, ja jokainen simpanssi on nimetty, ja niiden syntymäaika ja sukupuu tunnetaan. Kirjan lauman vanhin on Goblin, joka on 24-vuotias. Simpanssit elävät 40 - 50 vuotiaiksi.
Teos on kieltämättä upea, ja siitä selviää helposti joitain simpansseille luonteenomaisia elintapoja. Villeille simpansseille on omia järjestöjä, ja niille voi lahjoittaa rahaa.
****
Kun Goodall kirjoittaa simpansseista. Gorilloista on kirjoittanut Dian Fossey, ja olen blogannut teoksesta Sumuisten vuorten gorillat täällä.
Jokke, nyt en tiedä :) vai (: joten olkoon edellinen postauksellesi ja jälkimmäinen Sumuisten vuorten gorillojen suruisalle tarinalle, joka ansaitsi tulla kerrotuksi. Villieläimet ovat villejä, ja niin kuuluu ollakin. Enkä ymmärrä harvinaistuvien lajien salametsästystä tai yleensä villieläinten metsästyksen suomaa "riemua", egonpönkitystä sarvien, taljojen tahi trofeiden riemuvoittoa lajien säilyttämisen kustannuksella.
VastaaPoistaOlin kerran kasvotusten tällaisen Teneriffan Loro Parquessa asustavan, upean vuorigorillan kanssa. Katsoa tapitimme pitkään toinen toisiamme suoraan silmiin, enkä tiedä kumman katse oli surullisempi ja säälivämpi...
Fosseyn yksi esikuva oli Goodall, ja ikävää miten kävi. Sekä gorillat että simpassit ovat uhanalaisia, ja varmasti yhä suuremmassa purituksessa ja uhanalaisia, koska Afrikan väestönkasvu on niin ripeää. Näitä uhanalaisia lajeja kyllä eurooppalaisetkin ovat sangen runsaasti safareillaan ampuneet. Surullinen juttu kaiken kaikkiaan.
PoistaIkävää kun nuo villieläimet kärsivät ihmisen tyhmyydestä, mutta onneksi on heitäkin jotka jaksavat aina vaan auttaa ja viedä tietoa eteenpäin. Hyviä kirjoja!
VastaaPoistaJuuri näin.
PoistaTakkutukan kanssa samaa mieltä, mieltäni vihlovat usein eläinkohtalot. Janen kirjan olen lukenut monta kertaa ja elokuvankin katsonut, tämä simpassikirja on jäänyt kai lukematta. Apinoilla tehdään paljon eläinkokeita, muunmuassa hirvittäviä aivotutkimuksia, samoin kuin kissoilla ja koirillakin. Hiirien ja muiden jyrsijöiden kärsimys ei edes kiinnosta ketään. Apinat ovat eniten ihmisen kaltaisia, heidän silmissään pilkahtaa usein alkuihmisen hämmennys maailmasta, jota ei eivät ymmärrä. Villieläinten ehdolla oleminen ja eläminen on tietysi ihan eri asia kuin lemmikin kanssa, joista monista tulee meille ystävän korvike. Tiedä sitten onko sekään eläintä kohtaan aina ihan oikein.
VastaaPoistaTotta, apinoiden tarkoituksena on olla vapaina, ei eläinkokeissa. Olen tutustunut eläinkokeisiin, enkä kannata niitä. Lemmikki on monelle tuki ja turva, ja lapsena minulla oli kissa (kotona kossoja) ja meillä oli myös koira,
PoistaTämä on minulle lapsuudesta tärkea ja rakas kirja, joka löytyy edelleen kirjahyllystä. Ei vai ole tullut luettua tätä aikuisiällä, asia pitänee korjata eli kiitos vinkistä!
VastaaPoistaUpeat kuvat ja tarinat (Tämä on ollut äitini kirja, hän lahjoitti rahaa simpanssijärjestöille:)
Poista