Sivut

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Hannu Rajaniemi: Fraktaaliruhtinas



Hannu Rajaniemi: Fraktaaliruhtinas, The Fractal Prince 2012, suomentanut Antti Autio, 2013 Gummerus, sivumäärä 442.

Hannu Rajaniemen  Fraktaaliruhtinas jatkaa edellisen osan eli Kvanttivarkaan tarinaa. Virtuaali- ja tosimaailma risteilevät, ja mitä vaan voi tapahtua, kun Sobornost yrittää saada haluamaansa. Kvanttivarkaassa päähenkilö mestarivaras Jean le Flambeurin muistipalatsi muuttui arkontin aggressiosta dilemmavankilaksi, mutta varas pakeni Marsista Schrödingerin laatikko mukanaan Maata kohti. Sobornost-jumalatar Joséphine Pellegrin on laittanut Metsästäjän Varkaan perään. Laatikossa on kenties jotain yhdeltä Sobornost-perustajalta ja paljon pelottavaa ja vaarallista. Varkaalla on myös kaksi jalokiveä ja mannun miekka. Kirjan ensimmäisessä luvussa selviää myös, että oortilainen soturi Mieli, joka saa kiittää ominaisuuksista Pellegriniä, joutuu luovuttamaan tälle kehonsakin. Kolmas, joka matkaa maahan on tunteva älyalus Perhonen, jonka puitteet ovat safiirikoralliset.

Kirjan kerronta eriytyy tarinoihin, ja "nykyhetkeen", toisaalta tarkastellaan Varkaan tehtävää ja toisaalta Maassa Sirrin kaupungissa Tawaddudin toimintaa. Sirri on maassa ihmisten viimeinen piilopaikka, ja siellä Tawaddud harrastaa kehollista ammattiaan, jota perhe halveksii. Tawaduddin sisar Dunuyazad patistaa sisartaan isän Cassar Gomelezin  avuksi valtapelissä, joka on kärjistynyt. Twaddudin pitäisi mennä naimisiin gogolikauppias Nuwasin kanssa. Isä haluaa säilyttää valtansa, kun valtuutettu Alile Suarez on kuollut. Sobornost on valtaamassa maata ja houkuttelee ihmisiä mielensiirtoihin. Tawaddud ja Abu Nuwas ovat yllättävän samanlaisia, Nuwas on kotoisin slummista ja Tawaddud on siellä lääkärinä. Sobornostista lordi Sumanguru tulee tutkimaan valtuutettu Alile Suarezin kuolemaa. Alile on valtoimenaan villikoodin jäljiltä. Tämä haara tutkimuksineen, poliittisine kytkentöineen, kertomuksineen ja miltei reaalimaailman seikkailuineen on kiinnostavin osuus kirjasta.

Varas joutuu luovimaan Pellegrinin puristuksessa universumissa, jonka säännöt lukijalle ovat outoja, ja mitä vain voi tapahtua. Varas joutuu etsimään Chenin perustajakoodin, mutta sitä ennen hän saunoo Perhosessa Mielen kanssa. Mieli nousee yhä enemmän päähenkilöksi ainoaksi moraaliseksi hahmoksi. Oortilaisuus vaikuttaa hyvin härmäläiseltä toiminnalta: ollaan metsässä ja saunotaan. Mielen rakastettu on Sydän, jota Pellegrini  pitää hallussaan? Sydän on halunnut maahan, oma maa lienee siis mustikka, Mielen mielitietty nainen eli Sydän  jäi Venukseen.

Tawaddud etenee Sirrissä yhdessä lordi Sumangurun kanssa. Lukijana arvasin heti, kuka tämä herra on, ja mitä haluaa  ... salapoliisitutkimukset etenevät arvattavin seurauksin, taistelut ovat mielikuvituksellisia, mutta minun makuuni useasti toistuvina jo puuduttavia.

Sobornostin perustajat nahistelevat keskenään, lienee seurausta heidän saavuttamasta kuolemattomuudesta. Kuolemattomuudesta tuntuu seuraavan muistamattomuus, hahmot jättävät ja tekevät kopioita itsestään, ja näihin isketään. Eri ajan hahmoilla on vakavia muistipulmia, ja myös muistoja tallennellaan eri paikkoihin (ja näitä  itse haetaan, mutta myös varastetaan tai tuhotaan).

Fraktaaliruhtinas on Matjek Chen (vahvin perustajista), jonka mieleen pitää murtautua ja hänen alkuperäisgogolinsa pitää löytää, tämä tapahtuu kirjan teeman mukaisesti tarinoimalla ....

Hannu Rajaniemen Fraktaaliruhtinas on minusta avausosaa hieman vähemmän kiehtova jatko-osa. Taistelukohtaukset on kuvattu alan "slangilla": "Oblastin ampuma outomateriaohjus läpäisee toisen zokualuksen suojaukset ja vaurioittaa pallonmuotoisen suojasäiliön peilipintaa, joka heijastaa aluksen ammuksina toimivien mustien aukkojen lähettämän Hawking-säteilyn takaisin ja pitää ne vakaana.... Sotamielen gogolit ryhtyvät seulomaan ionisoituneen kaasupilvien ja topologisten defektien vääristämää lähiavaruutta ja paikallistavat pian kohteen ..." s.209. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta myöhemmin taistelun tuoksinassa aika-avaruuskin rypistyy. Lisäksi "Sotamieli ei voi sietää Chenin virtuaalimaisemaa, joka koostuu yksinomaa kielellisistä symboleista". s.210. Tämä kirjakin koostuu tosiaan kirjaimista, sanoista, jotka muodostavat kirjallisia symboleja. Rajaniemi viittaa edelleen, kuten ykkösosassa kirjoihin. Tässä huvitti Sydämen lukema maasta peräisin oleva Tarzan, joka kaiketi kuitenkaan ei perustu tositarinaan, eli apinaemon kasvattamaan ihmiseen, joka oppi lukemaan itsekseen. Minusta tämän kirjan taistelut ovat jo lapsellisia, puhutaan protokollasodasta, ja että mustat aukot ahmivat kuita. Seuraavassa osassa tiedetään, ketkä jäivät henkiin, luultavasti Perhonen lensi jo viimeisen lentonsa, mutta Mieli vain hajaantui avaruuteen.

*****
Hannu Rajaniemi (s. 1978) on säieteoriasta Englannissa väitellyt suomalainen. Rajaniemi  on jatkanut Kvanttivarkaan tarinaa trilogiaksi vielä teoksella  Kausaalienkeli.

4 kommenttia:

  1. Minulla on vieläkin lukematta Kvanttivaras. Alennusmyynneistä ja kirjakaupoista ei löytynyt enää Kvanttivarasta, mutta tämä olisi ollut. Yritän lukea kirjat järjestyksessä.
    Kiitos hienosta postauksesta :)

    VastaaPoista
  2. Molemmat kirjat lukematta,mutta miettinyt olen..josko aloittaisin...Kiitos postauksestasi.

    VastaaPoista