Aldous Huxley: Uljas uusi maailma

Aldous Huxley: Uljas uusi maailma, alkuteos Brave New World 1932, suometanut I. H. Orras, Tammen Keltainen Kirjasto 2012 painos, sivumäärä 261.

Uljas uusi maailma -romaanin alkaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisellä Bokanovskin menetelmään, joka on tulevaisuuden diktatuurissa yhteiskunnallisen tasapainon tärkein tukipylväs. Ihmisen jalostus perustuu munasarjoista saataviin munasoluihin, jotka hedelmöitetään ja kasvatetaan sian vatsakalvossa. Ihmiset jaetaan jo tällöin alfoihin, beettoihin, deltoihin, gammoihin ja epsiloneihin. Alfat ja beetat, jotka ovat yhteiskunnan kerma, ovat "ainutlaatuisia". Alempien kastien hedelmöittyneistä munasoluista saadaan silmikoimalla peräti 96 identtistä yksilöä. Ruumiillista työtä aikuisena tekevät epsilon-ihmiset pidetään kehitysvaiheessa vähällä hapella, jotta aivot eivät kehity liikaa. Naisista 30% ovat hedelmöittymiskykyisiä, 70% kasvatetaan hedelmättömiksi. Syntyneet vauvat kasvatetaan uuspavlovilaisissa olouttamishuoneissa, joissa lapsia altistetaan erilaisille virikkeille, mutta myös sähköiskuille. Lapsille toistetaan tiettyjä mantroja  tuhansia kertoja: "Yhteisyys, samuus, lujuus", "Jokainen kuuluu jokaiselle" ja "Jokainen on nyt onnellinen". Romaanin alussa tämä rodun jalostus tulee ilmi kerrottaessa Keski-Lontoon hautomis- ja olouttamiskeskuksen arjesta. Eletään vuotta 632 T-Fordin keksimisestä (vuosi on siis 2540, T-Fordin ensimmäinen malli valmistui 1908). Ford on korvannut Jumalan, edistynyt tiede on kielletty, myös yksilöllisyys on kielletty. Yhteiskunta perustuu työnteolle ja kuluttamiselle. Ihmiset ovat päivät töissä, illaksi he saavat somaa, eräänlaista huumetta, heidän aistejaan aktivoidaan, ja miehet ja naiset parittelevat keskenään, jokainen kuuluu jokaiselle. Kukaan ei ole äiti tai isä, ei ole perhettä, ei ole kiintymyssuhteita, eikä uskontoa. Ihminen pidetään terveenä työiän ajan, ja sitten hän kuolee laitoksessa soman vaikutuksen alaisena. Ihmisiä koulutetaan, mutta kaikki vanhat kirjat ovat kielletty. Uusi maailma syntyi yhdeksänvuotisen sodan jälkeen, vuonna 141, jolloin sotivat osapuolet tuhosivat toisiaan ruttopommeilla, ja vesi saastutettiin.

Henkilöt
Romaanin päähenkilöt kytkeytyvät Keski-Lontoon hautomis- ja olouttamiskeskukseen, ja päähenkilöt ovat kaikki alfoja tai beettoja.
Mustafa Mond on yksi maailman ohjaajista. Bernard Marx on alfa plus mies, mutta hintelyyden takia tuntee ulkopuolisuutta, hän on eristäytyvä luonne. Hän on kuitenkin älykäs.
Helmholtz Watson on Marxin ystävä, hän on suuntautunut runouteen, joka on kielletty. Hän on myös individualisti. Henry Foster on hautomis- ja olouttamiskeskuksen "kermaa", hän on suhteessa Lenina Crownen kanssa. Lenina Crowne on hyvin keskeinen henkilö. Hänellä on sukunimikaima Fanny Crowne. Lisäksi keskeinen henkilö on hautomis ja olouttamiskeskuksen johtaja HOJ. Hän oli parisenkymmentä vuotta sitten matkalla Uudessa-Meksikossa katsomassa ainoaa "primitiivistä ihmispopulaatiota", hänen mukanaan ollut nainen Linda katosi viidakkoon. Linda ei ole kuollut vaan hän synnytti pojan Johnin. Linda on joutunut intiaanikylässä alkuasukkaiden raivon kohteeksi omien elintapojensa vuoksi, sillä hän "kuului jokaiselle miehelle". John on kasvanut uskonnolliseksi, ja uskoo avioliittoon, hän on hurskas ja sivistynyt. John luki viidakossa Raamattua ja Shakespearen näytelmiä, jotka osaa kaikki ulkoa.

Juoni
Fanny Crowne epäilee Leninalla ja Henryllä olevan liian pitkän suhteen. Lenina suostuu epäsuositun  Bernard Marxin tarjoukseen lähteä Uuteen Meksikoon. He katsovat paikallisten tanssia, ja tutustuvat Johniin, vaaleaan nuoreen mieheen, jonka äiti on Linda. Bernard saa luvan Lindan ja Johnin siirtämiseen Lontooseen. Linda on henkisesti ja fyysisesti loppu, hän viettää elämänsä viime kuukaudet soman vaikutuksen alaisena. Hän kuolee.

Romaanin loppuosassa pohditaan Uuden uljaan yhteiskunnan moraalisia valintoja. Keskustelua käyvät etenkin John Villi ja Mustafa Mond. Kirjan nimi pohjautuu Shakespearen näytelmään Myrsky (The Tempest) ja Mirandan vuorosanaan "O, wonder! How many goodly creatures are there here! How beauteous mankind is! O brave new world. That has such people in't! (Nyt näenkään! Kuink' ihminen on kaunis! Uljas, uusi maailma, joss' ompi Tuollaista kansaa!). John on ollut innoissan näkemään maailman, mistä hänen äitinsä on hänelle lapsena puhunut. Linda ei ole kehdannut palata aiemmin, sillä äitinä oleminen on pahinta, mitä modernissa maailmassa voi olla, synnyttämisen jälkeen tietenkin. Johnille uusi maailma on pettymys. John on vastakkain Mondin kanssa. Alkuun kaikki haluavat hyötyä Johnista ja nähdä hänet. Bernard Marx on suosiossa. John kuitenkin kieltäytyy sirkusroolistaan, Bernard joutuu uudestaan epäsuosioon ja tullaan karkoittamaan Islantiin. Hemholtz Watson pyytää Mondilta omaksi karkoituspaikakseen Falklandin saaria. Mond itse oli nuorena samassa tilanteessa, hän kuitenkin valitsi yhteisöllisyyden, ja unohti oman ajattelun. Hän on kuitenkin lukenut sekä Raamatun, että Shakespearen teokset, jotka ovat yllättävästä syystä kielletty, ne edustavat vanhaa. Yhteiskunta pyörii jatkuvan kulutuksen, ja pinnallisuuden voimalla eteenpäin. Uskonnon vaikutus on estetty pitämällä ihmisiä työssä olon ajan nuorena, tarjoamaan heille vapaa-ajalla aistikokemuksia, huumetta ja vapaata seksiä ilman seuraamuksia. Tämän jälkeen ihmisen elämä sammuu, ja hänet poltetaan krematorioissa. Lapset oloutetaan siihen, että kuolema on luonnollinen osa, se merkitsee kulutuksen loppumista. Ihminen poltetaan, otetaan fosforit talteen, ja sillä lannoitetaan viljelyitä. Yhteiskunta perustuu keino-onnellisuuteen. Epsilonit ovat onnellisia työssään, he työskentelevät kahdeksan tuntia "klooniensa" kanssa, saavat illaksi somaa, ja parittelujen jälkeen alkaa seuraava työpäivä. Kukaan ei ajattele mitään, kukaan ei kyseenalaista mitään. Alfat ja beetat pelaavat erilaisia golfin variaatioita, paneskelevat toisiaan ja ottavat mielen liikkeisiin somaa. Lisäksi kehoa ravitaan erilaisilla hormoneilla, verensiirtoja tehdään nuoruuden ylläpitämiseksi.

Lenina Crowne rakastuu Villiin. Hän kuitenkin on liian suorasukainen seksin suhteen, ja Villi haukkuu häntä portoksi ja huoraksi. Villin reaktioita ja "runoja" ymmärtää paremmin, jos on lukenut Shakespearen näytelmät. John erakoituu majakkaan, ja harrastaa askeesia. Tiedotusvälineet ja ihmiset alkavat piirittää majakkaa ja tahtovat nähdä Villin ruoskivan itseään. John myöskin suhtautuu Leninaan sekä rakastaen ja inhoten, ja ruoskii tätäkin. John tekee "vapaana" valintansa, ja hirttää itsensä.

Nimistä

Romaanissa nimet ovat "menneisyydestä" Bernard  Marx. Marx viittaa luonnollisesti Karl Marxiin, lisäksi on Sarojini Engels sekä Polly Trotski. Bernard viitannee George Bernard Shawiin, jonka teoksista puhutaan. Muita nimiä Darwin Bonaparte, Benito Hoover. Beniton linkitä Mussoliiniin ja Hooverin Edgar J. Hooveriin. Henry Foster on nimenä tavallinen, mutta Henry Foster nimenä on Henry Fordin kaltainen.

Yhteiskunta
Yhteiskunnan rakenne on jäävuoren mallinen. Pelkkien alfojen yhteiskunta olisi tasapainoton. Alfoja ja beettoja on yhdeksäs osa, loput ovat alempia kasteja. Alemmat kastit työskentelevät kaltaistensa joukossa. Syntyvyyden sääntely ja ohjaaminen on yhteiskunnan perusta, tai kuten kirjassa lukee "sivilisaatio on yhtä kuin sterilisaatio". Yhteiskunnassa  totuus on uhka ja todellinen tiede on vaara. Todellinen valinnan vapaus ei toteudu, Villi puhuu yksilön vapaudesta olla sairas. Uljaassa uudessa maailmassa ei kieltäydytä, paheita on tarjolla, välillä tarjotaan RJK eli rajun intohimon korvike, yhteisöllisyyttä  hoidetaan solidaarisuuspäivinä, jolloin on somaa ja musiikkia ja joukkohalimista. Sielu kielletään, koti on iljettävä, äitiyttä ei ole. Äitejä pidetään iljettävyyden lisäksi raivohulluina, sillä he puolustavat omaa jälkikasvuaan.
Kaikki perustuu tarpeiden nopealle tyydyttämiselle, massatuotanto ja siinä erikoistuminen, yksinkertaiset ja helpot työtehtävät teetetään alimmilla kasteilla, päätökset tehdään ylhäällä, hierarkia on jyrkkä.
Teknisesti ollaan nykytasolla, liikutaan lentäen, ja helikoptereja käytetään kaupungeissa. Arkkitehtonisesti luultavasti suositaan funktionaalisuutta ja rakennetaan pilvenpiirtäjiä ja korkeita taloja.

Uskottavuus
Ihmettelin etenkin lopun tiedotusvälineiden käyttäytymistä. Tiedotusvälineitä ei tunnuta rajoittavan juuri lainkaan, ja tiedotusvälineiden edustajilla on vapaa liikkuvuus, ja uutiset julkaistaan nopeasti. Yleensä diktatuurissa nimeenomaan tiedotusvälineitä rajoitetaan, onhan vanhat kirjatkin kielletty.

Maailmassa tuntuu esiintyvän samoja oireita kuin nykyisin kateus, yksilöiden välinen kilpailu ja vahingon ilo, sekä häpeä ja ulkopuolisuuden tunne. Näihin moniin lääkkeenä on soma. Kilpailua hillitään ennaltamäärämisellä ja uudelleen kasvatuksella ja pakkosiirroilla ja sillä seikalla , että alfoja on vähän, näin kaikille riittää sopivan haastavaa työtä, sota nollataan iltaisin. Sairaudet on voitettu rokotuksin ja "rodunjalostuksella" lääkkein. Mielenilmaukset kukistetaan somahöyryllä.

Teemat
Uljaan uuden maailman teemat ovat varsinkin yhteiskunnallinen ja henkilökohtainen valinnanvapaus, nautinto ja sen tyydytys, ja elämän tarkoitus, Uljaassa uudessa maailmassa elämän tarkoitus  on onnellisuus, joka on Villin mukaan keino-onnellisuutta.

***

Aldous Huxley (1894 - 1963) oli englantilainen kirjailija, joka opiskeli Etonissa ja valmistui Oxfordin yliopistosta.