Mestariteoksia Guggenheim museosta

Mestariteoksia Guggenheim museosta, Mästerverk från Guggenheim-museet, toimittanut Sinisalo, Soili, 1994 Ateneum, sivumäärä 223.

Tämä paksuhko upea opus on painettu Ateneumissa 14.10.1994 - 15.1.1995 pidetyn taidenäyttelyn kunniaksi, teokset ovat olleet Guggenheimin museon kokoelmasta. Ostin teoksen kirpparilta, sillä Guggenheim on ollut tapetilla Helsingin museohankkeen vuoksi. En ole helsinkiläinen, mutta luettuani tämän kirjan tajusin, että Guggenheim tuo myös upeita teoksia ja osaamista. Bilbaossa on  Guggenheim-museo, jonka sopimus solmittiin vuonna 1991, ja sen piti teoksen mukaan valmistua vuonna 1997. Tarkastin netistä, niin se oikeasti valmistui vuonna 1997. Kirjassa on kerrottu Guggenheim-museon historia. Museo keskittyy abstraktiin (ei-esittävään, kuten kirjassa sanotaan) taiteeseen ja museon perusti Solomon R. Guggenheim. Suku on sveitsiläistä, ja suku vaurastui kaivostoiminnalla Amerikassa 1800-luvulla. Moderni museo-rakennus avattiin vuonna 1959, mutta museotoiminta alkoi jo parikymmentä vuotta aiemmin.

Pidän itse etenkin impressionismista ja myös expressionismin ja kubismista, vaikka en ole lainkaan itse taiteellinen, enkä ole edes taiteen tuntija. Olen ollut joissain näyttelyissä ja pidän "hyvästä taiteesta". Täytyy tunnustaa, että tämän teoksen luettuani olen myönteisempi Guggenheim-hankkeelle, jonka rahoittajiin ovat liittyneet Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Tiina ja Antti Herlinin säätiö, uutinen täällä. Valtion rahaa ei ole menossa rakennushankkeelle, joten päätösvalta on Helsingillä. Saako museo valtion avustusta, jos se rakennetaan, on toinen kysymys. Kaikissa laitoksissa on rakennuskustannukset ja "vuotuiset käyttökustannukset". Rakennus on arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen. Paikka sille on katsottu Etelärannassa, rakennuskustannukset lienevät siinä 120 miljoonaa? (Valtuusto äänesti hanketta vastaan, eikä museota siis tule).

Tämän teoksen suurin anti ovat upeat värikuvat näyttelyn teoksista ja niihin selitykset. 

Kubismia esittää Braquen teos Viulu ja paletti sekä Piano ja mandola, Picassolta on ollut näyttellä tässä osiossa pari teosta. Delaunayn Eiffel-tornin kubistiset tarkastelut ovat upeita.

Kansikuvan teos on Marc Chagallin Sotilas juo, joka on maalattu 1911 - 1912 öljyväreillä kankaalle, se on maalattu Pariisissa, mutta kuvassa on Venäjään viittaava samovaari, (en ole itse näin fiksu, tämä on selitetty teoksessa). Chagallilta on ollut toinenkin teos näytteillä.

Vaikka kyse on ei-esittävästä taiteesta alastomuutta esittävät Kupkan ja Modiglianin naista kuvaavat teokset, expressionismiin luokitellaan Marcin Poika ja karitsa, Kirchnerin Sotilaat suihkussa sekä Beckmanin Alfi ja naamio.
Upeita teoksia on ollut näytteillä, kubismia edustaa Matissen Laurette, expressionismia Marcin Kultainen lehmä ja Kandinskyn Sininen vuori.

Taitava teos on Beckmann Pariisilainen seurapiiri, kuvassa juhlatunnelma on outo, ilmeisesti teos kuvaa emigrantteja, se on maalattu vuonna 1931.

Konstruktivismista on teoksia, sekä otsikolla "Pariisi maailmansotien välissä" siinä sarjassa on Pablo Picasson Mandoliini ja kitara sekä  Legerin Meritähti.

Näyttelyssä on ollut mobilejakin esimerkiksi Alexander Calderilta.

Miro on todella tunnettu taiteilija, häneltä on ollut esillä mm. teos Kynnetty maa

Kaikista taiteilijoista on elämäkerrallisia tietoja, ja kirjan aluksi Soili Sinisalo on avannut näyttelyä ja sen merkitystä, hän on ollut Ateneumin johtaja.

Guggenheimin näyttely on ollut Suomessa jo vuonna 1957. Museolla on suuri eurooppalaisen taiteen kokoelma.

(Tätäkään bloggausta kukaan ei ole sponsoroinut).