Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
Sivut
▼
maanantai 6. kesäkuuta 2016
Gerhart Hauptmann: Soanan kerettiläinen
Gerhart Hauptmann: Soanan kerettiläinen, Der Ketzer von Soana 1918, Suomentanut: Alpo Kupiainen, Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, 1960, sivumäärä 130.
Soanan kerettiläisessä (1918) on hieman samaa uskonnollista teemaa kuin toisen saksalaisen Thomas Mannin Pyhän syntinen -teoksessa. Teos kuvaa hyvän ja pahan taistelua ja lihan himoja. Tässäkin tarina tulee kertomuksen muodossa, tosin Soanan kerettiläinen -tarina jää kesken ainakin osittain. Erakkomainen vuohipaimen Ludovigo kertoo tarinan matkailijalle.
Francisco Vela on ollut pappisseminaarissa kuuliainen, harras ja uuras oppilas. Hän toimii 25-vuotiaana Soanan pappilassa Sveitsissä. Seurakunta on retuperällä, mutta uurastuksella ja hartaudella järjestys on palaamassa vuorimaisemiin. Francisco käyskentelee vuorilla ja ihailee jylhää luontoa. Korkealla asuu yksin rutsainen perhe, jossa sisaruksilla on liuta lapsia. Francisco tuo armoa, opetusta tähän perisynnin pesään. Hän kuitenkin hullaantuu Agataan, joka on rutsaisen parin hehkeä ja viaton 15-vuotias neito. Francisco alkaa nähdä kummia unia ja patsaat herättävät tiettyjä viettejä henkiin. Hän tuo Agatan kirkolle kouluun, hän epäilee Agatalla olevan jo rakastajan, vaikka tyttö kirmaa vain vuohien kanssa laitumella. Pappi hekumoi mielessään. Lopputulos on arvattava. Pappi valahtaa synnin pauloihin. Kiima karkaa kirkonmiehen kupeilta, ja Agataa armastetaan ...
Hauptmann johdattelee ja pohjustaa tilannetta hyvin. Luonto ja ohut vuori-ilma muovaavat papin ajatuksia. Rutsapari kauhistuttaa häntä. Lopullista lankeamista lapsen loveen kuvaillaan korulausein.
"Tässä hedelmässä oli elävästi sykkivä ydin, sinä takoivat ihanat, värähtelevät sydämenlyönnit ja nauttijalleen se lahjoitti yhä enemmän yhä ihanampaa, yhä valikoidumpaa hurmaa sen taivaallisen runsauden silti vähenemättä". 115
"Ja yhä käsittämättömämpinä, yhä hehkuvampina, yhä huumaavampina kumpusivat Agatan nuoren ruumin salaiset autuuden lähteet". s.119
Hauptmann kirjoittaa paljon paratiisivertauksin: Aatami ja Eeva, Eedenin puutarha, Hyvän ja pahan tiedon puu, käärme on vietellyt Eevan. Tämä viimeinen minusta on kummallinen, sillä Francisco viettelee Agatan, tässähän minusta sivistynyt 25-vuotias pappi viettelee 15-vuotiaan alisteisessa asemassa olevan luonnon lapsen.
Toisaalta Hauptmann käyttää myös kreikkalaista jumalperheen jäseniä pohjustaessaan tilannetta: Apollon, Eros, Zeus, Dionysos. Minua kummastutti Bacchuksen esiintyminen tekstissä s.68. "Bacchuksen palvelijain kulkue, hyppeleviä satyyreja, tanssivia huilunsoittajattaria ja Dionysoksen, ...".Dionysos on kreikkalainen Bacchusta vastaava jumala!
Gerhart Hauptmannin Soanan kerettiläinen on ympäristön kuvailultaan taitava romaani, ja virityksiltään. Minusta tarinan loppu ei ole kovinkaan taitavasti rakennettu.
hdcanis on blogannut tästä näin, ja sieltä löytyy kaksi bloggausta lisää
******
Saksalainen Gerhart Hauptmann (15.11.1862 - 6.6.1946) oli näytelmäkirjailija ja naturalistisen tyylisuunnan edustaja. Gerhart Haupmannille myönnettiin vuoden 1912 kirjallisuuden Nobelin palkinto. Tänään on kulunut 70 vuotta Hauptmannin kuolemasta.
Olen lukenut Hauptmannilta kirjan Phantom, jossa siinäkin päähenkilö (ei tosin pappi) hullaantuu lapseen. Ei pääse tyttöön käsiksi, mutta hullaantuminen johtaa muuhun rikollisuuteen. Phantom oli minusta kaiken kaikkiaan hyvä kirja.
VastaaPoistaSamoja teemoja näkyy olevan ja se oli kaiketi tuolloin "naturalistista tyylisuuntaa".
PoistaTjooh, kuvailussa tämä kirja oli ansiokas mutta noin muuten ei niin vakuuttanut.
VastaaPoistaPhantom odottaa hyllyssä DVD:nä, en hoksannutkaan että se on Hauptmannin kirjaan perustuva: hankintaperuste oli ohjaaja FW Murnau (ja että se sopuhinnalla sattui tulemaan vastaan).
Minä en tiennytkään, että Phantomista on tehty elokuva. Ja vielä Murnau ohjaajana.
PoistaPhantom on minulle tuntematon sekä kirjana että filminä. Luin tämän tosiaan jo vuoden 2015 puolella ja ohjelmoin tähän päivään, mutta kirja on aika hyvin muistissa.
Poista