Sivut

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Agatha Christie: They Came to Baghdad



Agatha Christie: They Came to Baghdad, 1951, nide vuodelta 1977 Fontana, 192 sivua.

Agatha Christien "He tulivat Bagdadiin" edustaa hänen toista päätyylilajiaan romanttista vakoilujännäriä, jossa päähenkilönä on nuori näpsäkkä neito, jolla on rohkeutta ja optimismia. Aikansa seikkailtuaan näpsäkkä neiti  päätyy naimisiin, kuten Tuppence Tommynsa kanssa, ja Ruskeapukuisen miehen Anne Beddingfeld, näpsäkästä neidistä tulee rämäpäinen rouva. Tässä nuori neito on Victoria Jones, joka saatuaan olemattoman kirjoitustaitonsa takia potkut toimistotöistä tapaa Edward Goringin puistossa. Edward on lähdössä Bagdadiin, ja sinne omin nokkineen haluaa Victoriakin lähteä yllättämän uroon, vaikkei hänellä ole ammattia, ei työpaikkaa, ei rahaa, eikä edes tietoa Edwardin sukunimestä.

Toisaalta Bagdadissa on aikomus pitää supervaltojen (USA ja Neuvostoliitto) huippukokous.

Sinne vaeltavat kaikki moninaiset Agathan keksimät roolihahmot. Brittien viranomaiset pohtivat turvajärjestelyjä ja aikovat estää kaikki salahankkeet. Brittien tiedustelun nokkamiehenä on herra Dakin, joka on hahmotellut yläkuvan, missä on laiva, lentokone, kamelikaravaani, juna, hämähäkinseitti ja nimi Anna Scheele.

Anna Scheele on töissä pankkiiriliikkeessä. Hän ottaa lomaa ja menee Lontooseen, jossa häntä jo jahdataan ja luultavasti hänkin on tulossa Bagdadiin.

Victoria Jones pääsee Bagdadiin pestautumalla rouva Clippin avustajaksi, rouva on katkaissut kätensä. Victoria sepittää liudan valheita olemattomista sukulaisistaan ja motiiveistaan mennä Bagdadiin. Hänen setänsä on mukama arkeologi tohtori Pauncefoot-Jones, joka on myöskin Irakissa. Victoria lentää Bagdadiin.

Arkeologi Richard Baker tulee laivalla, ja hän punoutuu juoneen tajuamalla konsulaatissa paikallisen naputtaman morsesanoman. Arkeologi on yksi kirjan sankareista.

Victoria tapaa Edwardinsa, mutta käänteitä on väänteiden jälkeen. Victoria löytää hotellihuoneen sängystään brittiagentti Carmichaelin. Huippuagentti kuiskaa koristen viimeisen viestinsä Victorialle.

Ennen kuin loppuun päästään on Victorialla edessään monia seikkailuja. Kaikkien hahmojen henkilöllisyys ja "luonne" selviävät. Christien vakoiludekkarien tyyliin, pääpaha on joku henkilö hyvin "läheltä". Tyypilliseen tapaa lopussa kilisevät hääkellot.

Agatha Christien (1890 - 1976) He tulivat Bagdadiin on monien kiittämä vakoilujännäri, ja se kuvaakin silloista miljöötään hyvin. Olihan Agatha Christie miehensä mukana arkeologisilla kaivauksilla ja asui osan vuodesta Bagdadissa. Monet pitävät tätä teosta  hyvinkin huvittavana. Oma mielipiteeni on varsin toisenlainen, koin lukemisen puuduttavana, ja asetelma perustuu menneeseen maailmaan ja tukkuun stereotypioita. Vaikka alue on edelleen kiinnostuksen polttopisteessä ja kriisien repimä, on tilanteesta romantiikka ja huumori hyvin kaukana, kuten vuoden 2015 tapahtumat valitettavasti osoittavat.

Vain kansikuva miellytti minua, sekin tosin on tiiviin pokkaripainoksen kansi. Sen etuna on, että se perustuu suoraan kirjan tekstiin ja on Tom Adamsin tekemä, googlehaulla "Tom Adams" löytyi   137 000 000 hakutulosta. Googlen kuvahaulla "Tom Adams Fontana" löytyi minusta muitakin upeita kansikuvia.
Kaikkiin Agatha Christien kirjoihin löytyy linkki TÄÄLTÄ.

2 kommenttia:

  1. Tämä on vankasti oman pienoislajityyppinsä edustaja ja vaikkei Ruskeapukuisen miehen tai Tommy & Tuppencen parempien seikkailujen rinnalle nousekaan niin kyllä tämän muistaakseni ihan ilokseen luki.

    Näitä Fontana-pokkareita näkee aika ajoin divareissa, ja kuvitus on usein tosiaan aika tyylikästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä on tosiaan pidetty ja mutta Määränpää on tuntematon on "inhottu", kuitenkin päähenkilön motivointi on uskottavampi jälkimmäisessä. Toisaalta tämä oli hyvä ja vauhdikas, itseäni ärsytti vaan viitekehys, millä "huumoria" tehtiin.

      Poista