Agatha Christie: Helmeilevä kuolema

Agatha Christie: Helmeilevä kuolema, Sparkling Cyanide 1945, Wsoy pokkari 2010, sivumäärä 258.

Nuori, kaunis ja rikas Rosemary Barton kuolee kesken ravintolaillan syanidiin. Teko kuitataan itsemurhaksi.

Pinnallinen ja piinallinen Rosemary on saanut rahansa perintönä sedältään Paul Bennetiltä. Raha olisi kelvannut muillekin, ainakin siskolle ja serkulle. Bartonien taloudessa asuu aviomies, sisko, serkku ja taloudenhoitaja Lucille Drake, jonka hulttiopoika Victor Drake niistää kaikilta rahaa.

Hiljalleen alkavat murhaepäilyt herätä. Iris Marle, uhrin nuorempi sisko, George Barton uhrin vanhempi aviomies alkavat ajatella asiaa uudelta kannalta. Osansa on löytyvillä ja postiluukusta tulevilla kirjeillä.

Tämän jälkeen esitellään vuoden takaisia  illallisvieraita, joilla jokaisella on tilaisuuden lisäksi ollut motiivi murhata Rosemary useilla jopa myrkkykapseleitakin.

Onnenonkija Anthony Browne on piirittänyt Rosemarya, kunnes näkee hehkeän Iriksen ja tajuaa, mitä on menettänyt. Rosemarylla on kanan aivot, sitä miltei jokainen toistelee papukaijan lailla myös Anthony.

Parlamentin jäsen ja nouseva kyky Stephen Farraday on päätynyt hyviin naimisiin ja saanut vaimokseen lady Alexandran. Mies on ollut hullaantunut Rosemaryyn ja pettänyt vaimoaan, sitä hän katuu katkerasti. Lady on tajunnut ensi silmäyksestä lähtien miehensä hullaantumisen. Lady  on hyvin omistavaa laatua.

George Bartonin sihteeri Ruth Lessing lähestyy kolmeakymppiä, hän olisi halunnut aviovaimoksi Georgelle. Keikistelevä kananaivoinen Rosemary ehti ensin. Ruth pitää itseään älykkäänä ja olisi sopinut vaimoksi kultaiselle Georgelle, hän vihaa Rosemarya.

Näiden illallisvieraiden nahkoihin mennään vuorotellen. George järjestää Rosemaryn kuoleman vuosipäivän samassa paikassa. Tapahtuu uusi murha, taas syanidilla.

Murhat selvitetään. Murhaa tutkii poliisitarkastaja Kemp ja eversti Race sekä yksi yllä mainituista henkilöistä. Tapauksen murhatapaa ja nerokasta strategiaa on käytetty eräissä muissa Christien murhatapauksissa.

Agatha Christien dekkari Helmeilevä kuolema on varsin hyvin rakennettu. Sen murhat tapahtuvat marraskuun toisena päivänä eli Pyhäinmiesten päivänä, tänä vuonna pyhäinpäivä on jo tänään eli 31.10.2015.

*****
Agatha Christie (1890-1976) rakastaa (rakasti) Shakespeare-viittauksia. Tässä puhutaan Othellosta ja Desdemonasta. Taas viittauksella ei ole merkitystä, eikä minusta mitään mieltä. Othellohan murhasi Desmodenan, vaimonsa, koska uskoi Jagon perättömät juorut. Othello tappoi myös itsensä. Kumpikaan ei ollut uskoton. Lady Alexandra tunsi itsensä  Desdemonaksi, lähinnä vain avioitumisvaiheessa. Vaimona Desmodena joutui torjumaan uskottomuusväitteitä, joita Iago viljeli. Helmeilevässä kuolemassa ei sellaisesta ole kyse.

Henkilöt taustoitetaan Helmeilevässä kuolemassa hyvin. Stephenin äiti oli juoppo aatelinen, joka avioitui alaspäin, eli aviomies oli rahvaanomainen ja rehellinen rakennusyrittäjä. Lady itse kippaili kotonaan kolinaa eli Eau de Colognea. Kaksi yllä mainituista henkilöistä on ollut vankilassa.

Eräs herra kehuskelee toimineensa tarjoilijana, näyttelijänä, ja myyjänä, samalla hengenvedolla hän mainitsee ettei ole tehnyt koskaan rehellistä työtä. Tämä ammattien arvostuksesta! Todellisuudessa herran asenne työhön on ollut väärä.
*****
Dekkari  Helmeilevä kuolema on vuodelta 1945, Keltainen Iiris -tarina on julkaistu vuonna 1937, se on idealtaan sama tarina kuin Christien Helmeilevä kuolema.
Poirot'lle soitetaan pelokas kutsu keltaisten iiristen pöytään, Poirot'n saapuessa, pöydässä istuu vain Anthony Chapell, mutta paikalle tulee miljonääri Barton Russell, hänen kuolleen vaimonsa Iiriksen sisar Pauline Weatherby, jonka holhooja Russell lisäksi on, mukana on myös Lola Valdez ja diplomaatti Stephen Carter. Henkilöt on kutsuttu Iiriksen nelivuotismuistotilaisuuteen. neljä vuotta sitten kuolleen Russellin vaimon muistoksi. Samat henkilöt olivat paikalla, kun Iiris kuoli syaniidiin. Tämä versio tarinasta on minusta parempi kuin Helmeilevä kuolema, Hercule Poirot estää toisen murhan, henkilö vain näyttelee kuolemansa (sopimuksen mukaan). Syyllinen saadaan kiinni, mutta päästetään poistumaan (ainakin hetkeksi), eräs pari avioituu ja Poirot suostuu uhkean neiti Valdezin tanssiinkutsuun. Helmeilevässä kuolemassa ei ole siis Poirot'ta ja tarina alkaa ensimmäisestä murhasta, muuten tarina menee suurin piirtein samoin tosin henkilöitä on liuta enemmän, samoin tapahtumia. Lyhyenä tarinana tämä toimi minusta hyvin.
Kaikkiin Agatha Christien kirjoihin löytyy linkki TÄÄLTÄ.