Sinclair Lewis: Babbitt

Sinclair Lewis: Babbitt, Tarina amerikkalaisesta miehestä, hänen perheestään ja ainoasta hartaasta ystävyydestään, suomentanut Eino Voionmaa, WSOY neljäs painos 1976, sivumäärä 372

George F. Babbitt asuu tarinan tapahtuma-aikana Zenithin kaupungissa. George F. Babbitt on 46-vuotias, hieman lihava kiinteistökauppias ja asunnonvälittäjä, jolla on yritys yhdessä appensa Henry Thompsonin kanssa. Vaimonsa Myra käppäilee kotioloissa sukupuolettomana kauhtuneessa alushameessa. Perheessä on kolme lasta, aikuistuvat 22-vuotias Verona, pian opiskelemaan lähtevä 17-vuotias Ted, sekä kymmenvuotias punapää Tinka.

Babbitt on kyllästynyt kaikkeen. Hän inhoaa vaimoaan ja inhoaa itseään, koska inhoaa perhettään. Babbitt elää näin, koska se on porvarillinen perinne ja standardi. Hän viettää aikaa toimistollaan päivät ja viettää illat "luncheilla" miesten kanssa kerhoissaan, Babbitt käy Atleettikerhossa sekä Propangandakerhossa. Myös NMKY -aate, pyhäkoulutoiminta ja "hyväntekeväisyys" ovat tärkeitä, kaikki yhteisön jäsenet käyvät kirkossa. Babbitt asuu Zenithin  Floral Heightsissä, jossa talot ovat "standardeja". Babbitt uskoo säännöllisiin tapoihin, joihin siis kuuluu työnteko, ja miehiset kerhot, jotka ovat konservatismin ja oikeistolaisuuden tyyssijoja. Täällä he voivat olla myös miehiä ja kiroilla sekä olla jouten, pelata korttia ja röyhytellä sikareista ja juoda itse tehtyä olutta. "Hyväntekeväisyys" tarkoittaa yhteisössä lähinnä liikesuhteiden ylläpitoa, ja niistä hyötyy pieni piiri. Vaikka punaniskaiset oikeistokonservatiivit ovat moraalinvartijoita, he naukkailevat salaviinaa kieltolaista huolimatta. Säännöt on tehty työläisten suojelemiseksi. Aatteista liberalismia pahempaa on vain sosialismi. Köyhäinapu on myös epäilyttävää. Yhteisössä pitää pukeutua oikein, se on kunnon kansalaisen univormu. Pyhäkoulussakin on sotilasarvot, Babbitt on eversti. Luultavasti hän ei ole hengellinen, eikä osallistu pyhäkoulun toimintaan.

Kirja alkaa George F. Babbittin aamutoimien kuvailulla. Hänellä on talossaan nykyajan mukavuudet ja kylpyhuoneessa vesiklosetti, porsliinit ja vieraspyyhe. Auto on oltava, Babbittille ja muille porvareille auto merkitsi runoutta, rakkautta ja sankaruutta, myös perheen poika Ted eli Theodore Roosevelt Babbitt uneksii autonomistajan säädystä, hän ei pidä koulussa pakollisesta Shakespearen lukemisesta Ted ei halua mennä yliopistoon lukemaan lakia, vaan olla automekaanikko tai myyjä ja käydä lyhytkurssi. Babbitt toisaalta haluaa lopettaa lyhytkurssit, koska ne voivat nostaa työläisiä yhteiskunnassa, ja sallia ne vaan heille. Hän on huomannut, että mustat (kirjassa on sana n**k*ri) haluavat olla professoreja ja juristeja, no nyt onneksi on jopa musta presidentti, joka on lisäksi juristi.

Varsinkin kirjan alku on varsin napakkaa tekstiä. Babbitt ei ole liikesuhteissaan kovinkaan rehellinen. Hän ostaa maata, ja kiinteistöjäkin toisten lukuun. He keinottelevat tonteilla, ja ostavat maata niihin paikkoihin, minne on tulossa raitiolinja. Babbitt pitää itseään kulttuurellina, vaikka ei ymmärrä kulttuurista mitään. Hän ei myöskään lue mitään. Hän jätti lakiopinnot kesken, ja ajautui naimisiin Myran kanssa (raskaus ei ollut ajautumisen syy). Babbittilla on ollut omat ihanteet ja haaveet, mutta ne ovat hautautuneet keskiluokkaisuuden alle.

Tarinan edetessä Babbittin henkinen kriisikin pahenee. Hän veljeilee nuoruuden ystävän Paul Riesling kanssa. He menevät Paulin kanssa kahdestaan kalastamaan Maineen. Paul on naimisissa Zilla-nimisen riivinraudan kanssa. Riivinraudan karheuteen vaikuttaa Paulin pettävä kaytös. Tarinan edetessä Paul joutuu vankilaan ammuttuaan Zillaa. Se edelleen syventää Babbittin "kapinaa" keskiluokkaisuuttaan vastaan. Kun vaimonsa Myra Babbitt lähtee sairaan sisarensa tueksi, Babbitt jää kesäleskeksi. Hän solmii suhteen vuokralaiseensa Tanis Judique -nimiseen leskeen. Suhde on luultavasti platoninen, sillä kirjassa ei sukupuolisuhteita tarkastella lainkaan. Luultavasti Babbittin makuuhuoneessakaan ei tapahdu mitään. Suhde Tanisiin liittyy Babbittin tyytymättömyyteen, kapinaan, ja tavallaan nuoruuden etsintään. Tanis ei ole erityisen hehkeä, mutta hänen ystäväpiirinsä edustaa boheemiutta. Kesäleski Babbitt juopuu vapaudesta ja viinasta, ja luulee vapautuvansa yhteisön piinaviitasta. Myra tajuaa takaisin tullessaan miehen ajatukset. Hän yrittää palauttaa miestä ruotuun. Yhteisön miehet yrittävät hivuttaa miestä takaisin ruotuun. Babbittin käytös alkaa viedä asiakkaita.

Myran umpisuolentulehdus saa Babbittin "järkiinsä" ja mies palaa ruotuun pönkittämään yhteisön arvoja ja tahkoamaan rahaa. Perheen pojan Tedin ajautumista isän jäljille eli aikaiseen avioliittoon ja opiskeluiden keskeyttämiseen tarkastellaan. Myös naapureiden edesottamuksia tarkastellaan ironisesti. Toisena naapurina asuu runoilija T Cholmondeley Frink, todellisuudessa kaveri on vain mainosiskulauseitten tuottaja. Frink itse ihailee, erästä toista iskevien iskulauseiden tuottajaa, jotka edistävät tupakan myyntiä. Toisena naapurina on tohtoriksi väitellyt Howard Littlefield, joka on onneksi liike-elämän palveluksessa. Jotkut Valtion yliopiston professorit kuvataan epäilyttäviksi, koska he myötäilevät työläisten lakkoa, joka pyrkii halvaannuttamaan punaniskojen paratiisin. Babbitt saarnaakin liberalismia ja akateemista vapautta vastaan.

Minusta Sinclair Lewisin Babbittin ajankuva keskiluokkaisuuden ylistyksessä tai ironiassa on jotain hyvin ajatonta. Kirjan kerronta minusta lässähtää keskinkertaiseksi, koska Babbitt ei uskallakaan katkaista kahleitaan ja aloittaa lihallista suhdetta. Babbittin kapinassa on hieman samaa kuin vuonna 1999 filmatussa American Beautyssa, Lester Burnham, alkaa oireilla pahastikin. Babbitt on keskiluokkaisempi ja yhteisön lieka on tiukemmalla, lisäksi vaimot olivat tuolloin kotona, ja heidän arvot oli tiukempia kuin American Beautin kiinteistövälittäjävaimo Carolynin, jolla oli suhde toiseen kiinteistönvälittäjään eli Buddy Keaniin. American Beauty sai kaikkiaan viisi Oscaria mm. paras elokuva ja paras miespääosa eli Kevin Spacey, Annette Bening oli myös ehdolla, mutta ei saanut naispääosa-Oscaria, pystejä siis tuli viisi ja "vain" ehdokkuuksia kolme.

Eino Voionmaan käännös on vanhahtava, puhutaan propagandasta, luncheista ja reklaamista. Siksi ihmettelin, kun käännöksessä puhuttiin pesäpallosta. Amerikassa pelataan nyt ja silloin baseballia. Se on täysin eri peli kuin pesäpallo. Toisaalta kirjassa mainittu liike-elämän orgia on hyvä. Liike-elämän orgioissa tärkeintä on suhteiden säilyminen ja bisnes. Golf on välttämättömyys menestyä, aivan kuin Suomessa, herrat golfaavat ja verkostoituvat seminaareissaan.

*****
Yhdysvaltalainen Sinclair Lewis (1885 - 1951) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1930.