Thor Heyerdahl: Kon-Tiki

Thor Heyerdahl: Kon-Tiki, Lautalla yli Tyynenmeren, Tammi 35:s painos, suomentanut Oiva Talvitie (osin Heikki Eskelinen), sivumäärä 315. Alunperin 1948, ja suomeksi 1949.

Thor Heyerdahl (1914 - 2002) suoritti Kon-Tikillä legendaarisen balsalauttamatkan sadassa yhdessä päivässä Perusta Polynesiaan. Thor Heyerdahl kirjoittaa esipuheessaan vuonna 1986, että oli nuorena ylisuojeltu ylioppilas ja uimataidoton utopisti. Mutta jo 1930-luvulla Heyerdahl teki kenttätutkimusta ja tutki Polynesian asuttamista. Hän toimi toisen maailmansodan aikana Norjan laskuvarjojoukoissa. Heyerdahl oli muuten alun alkaen eläintieteilijä ja myöhemmin kiinnitti huomiota merien kehnoon tilaan. Tämän matkan aikana meri oli puhdas, mutta kirjassa on paljon havaintoja planktonista, valaista, haista, mustekaloista ja muista kaloista. Kon-Tiki nimi valittiin tarkoituksella, Tiki tarkoittaa Auringon poikaa. Heyerdahlin mukaan Polynesian asuttaminen olisi tapahtunut kahdessa vaiheessa noin vuonna 500 jKr sekä myöhemmin 1100 jKr, sekä Etelä-Amerikasta, mistä Kon-Tiki purjehti että Aasiasta, joka lienee vallitseva teoria.

Kirjan alussa eletään sodanjälkeistä aikaa Thor Heyerdahl asui USA:ssa rahojen säästämiseksi merimieskodissa. Hänellä heräsi ajatus tutkimusretkikunnasta, retkikunnan pääosa saatiin kokoon, mutta rahoituksen saaminen oli hankalaa, kuten varusteiden hankintakin. Tiimihenki auttaa ja optimismi, mutta ennen kaikkea suhteet ja sattuma ja uskallus ottaa oikeisiin ihmisiin yhteyttä. USA:sta he saivat säilykkeitä, kuivamuonaa, erilaisia kokeiltavia välineitä. Balsan saaminenkin oli vaikeaa. Toisen maailmansodan aikana balsaa oli käytetty lentokoneteollisuudessa. Ecuadorista saadaan lopulta balsatukkeja, mutta asian läpivienti vaati oikeat henkilöt ja vaarallisen matkan viidakkoon ja vuorille, viidakossa on käärmeitä, muurahaisia ja pääkallon metsästäjiä. Perussa tarvittiin suositukset ja audienssi Perun presidentille. Optimismia tarvitaan sillä kahdestatoista balsarungosta rakennettu lautta tuomitaan vettymään ja uppoamaan ja norjalaiset merimiehet kertovat purjeen olevan hyödytön. Vettynyt puu ja solmujen kestävyys aiheuttivat huolta.
Matkalle kuitenkin pitkin Humboldtin virtaa pasaatituulten viemänä. Retkikuntaan kuuluivat Thorin lisäksi Erik Hasselberg, joka oli taidemaalari ja merimies, Torstein Raaby, Knut Haugland, Herman Watzinger sekä Perussa mukann tullut ruotsalainen Bengt Danielsson.

Sain tämän kirjan vaimoltani, hän oli ollut alennusmyynnissä, mistä ostamme usein kirjoja. Varsinkin minua kiinnosti tutkimusretken suunnittelu ja vaikeuksien voittaminen ja uuden etsimisen ilo. Kirjassa on eläimistä havaintoja  ja elämästä lautalla ja hieman myös Polynesialla. Lisäksi valotetaan Pääsiäissaarten kivipatsaiden tarinaa ja itse matkaa, josta en kirjoita enempää, kuin että perille päästiin, joskin haaksirikkouduttiin saaren rantaan. Radioamatööreistä oli matkan aikana ja rantautumisen jälkeen yllättävää hyötyä.

Thor Heyerdahlin Kon-Tiki on aito tutkimusmatkailijan seikkailukirja, joka puhuttelee Jokken sisäistä pikkupoikaa.

***

Thor Heyerdahlin Kon-Tikin matkasta tuli 2.10.14 ja 26.12.14 FST:ltä filmi, joka on tutkimusretken kuvaama, linkki täällä (mistä areenan alkunäytöstä kuvakin). Filmi on kuvausretken kuvaama, ja englanniksi kommentoitu ja tekstitetty mustavalkoinen kertomus, johon autenttiset äänet eivät ole tallentuneet. Areenassa on filmi nähtävissä jonkin aikaa, tv-filmi  kestää tunnin ja kertoo kaiken olennaisen matkasta. Kirja selvittää taustoja ja valmisteluja tarkemmin, mutta filmissä näkee paremmin Tyynen valtameren valtavuuden ja elämän lautalla. Varsinkin haiden ja valaiden mittasuhteet tulevat paremmin ilmi. Yle on hienosti huomioinut Heyerdahlin merkkivuoden eli dokumentteja muista matkoista on tullut monia.

*****
Norjalaisen Thor Heyerdahlin syntymästä on kulunut tänään eli 6.10 sata vuotta, tässä linkki norjalaiseen Kon-Tiki -museoon jokseenkin loistaviin sivuihin.