Sivut

lauantai 25. lokakuuta 2014

Ilkka Remes: Horna


Ilkka Remes: Horna, Wsoy,  2014, sivumäärä 406. Kirjaston pikalaina.

Ilkka Remeksen Horna iskee ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Takakannessa lukee: "Ensin Ukraina. Nyt Suomi". Kirja alkaa, kun Lari Vuori, Suomen sotilastiedustelun työntekijä tekee yhteistyötä USA:n vastaavan miehen kanssa ja tietenkin salaisesti. He kuuntelevat presidentin puheluita, epäselvää on, tietääkö asianomainen itse. Remeksen tapana on käyttää "oikeita henkilöitä" näissä fiktiivisissä seikkailukirjoissaan. Presidentti on saamassa vihiä, että Ruotsi olisi pyrkimässä Natoon, eikä antaisi siitä ennakkoilmoitusta Suomelle. Turvallisuuspoliittisena taka-ajatuksena on ajatus, että "jos Ruotsi niin Suomi". Remeksen maailmassa on provosoituja levottomuuksia, itäukrainalainen kriisi on päällä, mutta Remes on onnistunut arvaamaan, että sukellusvenejahtia harrastetaan Itämerellä ja ilmatilaa loukataan, joskin Sallan seudulla, jossa ensin piipahtaa Tupolev ja sitten Suhoi. Kirja on loppuunsaatettu vuoden 2014 jälkimmäisellä puolella, sillä pääministerin nimikin on oikea. Rapakon takainen presidenttikin soittelee Suomen suuntaan ja on muutenkin aktiivinen. Juoneen linkitetään CIA ja NSA sekä Special Collection Service, joka kerää dataa. Järjestöjä putkahtelee muitakin. Lisäksi puhutaan hakkeroinnista ja valehenkilöllisyyksien rakennuksesta.

Lari Vuori on tarinan "sankari" tai konna, hän on avoliitossa ohjelmistoyrittäjä Sara Falckin kanssa. Lari on lähdössä Venäjälle erikoisoperaatioon, kun KRP tulee häntä pidättämään. Tässä minusta hieman oiottiin oikeita pykäliä, sillä asiaa minusta rajoittavat esitutkintalaki ja pakkokeinolaki, josta ilmenee, että pidättämisen syy pitäisi aina kertoa, ja avustajan käyttö on sallittu. Syyttömyysolettamaa ei joudeta pohtimaan, koska "sankarimme" ottaa laittomat hatkat, jota temppua ei olisi tarvinnut tehdä, mikäli pidätys olisi hoidettu lainmukaisesti. Veroepäilystä ei minusta näin dramaattisesti edes pidätetä. Tämä kuvio on tietenkin kirjaan istutettu, mutta Lari ei sen sijaan paljon ehdi istua, sillä Larilla on paljon tehtävää ja Saran ohjelmistoyritystä tarvitaan. Yritys tekee "turvallista softaa" tai kuten kirjassa sanotaan" turvakriittisiä tietojärjestelmiä" ydinvoimalaitoksiin, öljyporanlautoille sekä sairaaloihin.  Tikkakoskelta kytkeytyy mukaan vauhdikas ja liian aulis Anna Helander ja lukuisista organisaatioista erinäisiä henkilöitä, jotka nokittelevat toisilleen.

Tätä enempää en kirjaa avaa, mutta "voimakkaita kohtauksia" on tulossa ja trilleri tämä on. Itse en erityisesti pidä tästä lajityypistä , enkä pidä suuntauksesta sekoittaa oikeita henkilöitä tai niiden nimiä fiktioon. Tämä on sekoitus jamesbondia ja 24:a. Remes on kyllä käänteiden mestari.

*****

Vuosittainen Remes tulee yleensä aina ennen Isänpäivää myyntiin. Horna -tarinassa on lukuja 62 ja tekstin ohessa haukutaan maamiinapäätös. Tekstissä myös tätä puheluiden kuuntelujuttua reippaasti avataan. Minusta on hyvä, että ihmiset tiedostavat, että kaikkea verkkoliikennettä ja tietoliikennettä yleensä voidaan "vakoilla" ja seurata. On lapsellista ajatella, että digitaaliviestejä voisi lähettää niin, ettei kukaan pääsisi väliin. Sitä, miten se tehdään, ei ole aavistustakaan, mutta luultavasti on purkkeja, jonne kaikkea mahdollista dataa kerätään, ja niitä voi olla lukuisilla eri tahoilla.

Kannessa on kasvot, joissa silmät, naisen kuva, liekkejä, ehkä Senaatintorin Helsingin tuomiokirkko ja kaksipäinen kotka, jolla siivet, kannen yläosassa näkyy kaksi hävittäjää. Takakannessa on Hyökkäys-maalaus (tai sen toisinto), Edvard Iston maalaus, jossa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neidon kädessä olevaa lakikirjaa, jonka maalauksen kuva olisi kirjan mukaan Unto Mikkosen teoksessa Horna, jota olisi käytetty sanomien salauksessa ja josta kirjan nimi lienee peräisin.

Näillä eväin lahjavalinta isille on helppo, osalle isistä nappivalinta, mutta ehkä tämä ei sovi pehmoisille. Itse en tästä lajityypistä syty.


26.9.2015 
Isille menee ehkä seuraavakin Ilkka Remes eli Jäätyvä Helvetti, jossa Hornan sankari Lari Vuori on todistamassa tapahtumaa, jossa Finnairin kone törmää itä-koneeseen, jossa ei ole tutkatransponderi päällä. Lari kyllä selviää kylmästä pakkolaskusta Suomeen, mutta pakkasen paukkuessa Suomessa sähköt ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki kaikenlaista sabotaasia esiintyy ja lopulta  vaaditaan tukikohtia eikä siihenkään laiteta rajaa. Remeksen "Suomi" on keskellä suurvaltojen uutta kylmää sotaa ja natonokittelua. "Sipilän hallitus" ja "Suomi" ovat tosipaikan edessä. Remekselle tyypillinen katastrofitrilleri, jossa on kaikki nämä transponderit, sähkölinjojen omistukset, kybersodat, soluttautumiset ympätty tekstiin.

Ajankohtainen aihe kirjoitushetkellä, mutta nyt ihmisten päät täyttää pakolaiskriisi. Montaa uhkaa ei voi rummuttaa uutisissa samaan aikaan. Remeksen kanssa olen samaa mieltä siitä, että Suomen "avoimuus" on minusta lapsellista ja perustuu "Ruususen uskoon". Turvallisuussyistä ei ole esim. syytä laittaa kaikkia viranomaistietoja kaikkien luettavaksi internettiin. Remeksen kanssa olen myös yhtä mieltä, että ollaan päästy liian helpolla eli kuten muualla todetaan ollaan pullamössöporukkaa.

EU:n turvapaikan hakijoiden aiheuttama kriisi todistaa, että täysin rauhanomainen liike saa koko EU:n ja sen kansalaiset sekaisin. Uhkakuvia ongelmille luodaan, mutta kukaan ei osannut vuosi sitten ennakoida, että Tornioon tulee Ruotsin puolelta satoja pakolaisia päivässä. Turussakin on tänään Iltasanomien mukaan (26.9.2015) "laillinen" (on pyydetty ennakolta lupa) mielenosoitus pakolaisten hätämajoitusta vastaan, ja "laiton" (tai ei ole pyydetty lupaa) sen puolesta, lisäksi Turun poliisilaitoksella on tilanne kuumennut ja "joukko turvapaikanhakijoita" on tunkeutunut poliisin tiloihin, kyse on minusta sangen suuresta määrästä eli paristakymmenestä hengestä. EU on itse päättänyt vapaan liikkuvuuden, ja nyt pakolaiset liikkuvat. Ihmettelen Schengen alueen rajaa, missä se on ja miksi se vuotaa, esim. käsitykseni mukaan Kroatia ei kuulu alueeseen.

Horna-sarjan kolmas osa on Kiirastuli, ja päättöosa Vapauden risti.

****
Ilkka Remeksen (s. 1962) esikoisesta Pääkallokehrääjästä olen blogannut NÄIN.
Pääkallokehrääjän rakennetta olen verrannut myös 24:een, en itse muistanutkaan. Lisäksi kirjassa luettiin Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta, kuten tässäkin.

Ilkka Remeksen Aaro Korpi -kirjoista olen blogannut NÄIN.

6 kommenttia:

  1. Karsea kansi, mutta sopii varmaan kirjalle.

    VastaaPoista
  2. Jokin näissä kirjoissa miehiin vetoaa, eikös Remes ole Suomen painoskuningas?

    Olen joskus yrittänyt lukea yhtä Remeksen kirjaa, taisi olla nimeltään 6/12, en muista ihan tarkkaan... Vauhtia ja käänteitä riitti, Remes kyllä osaa tämän tyylisuunnan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen näitä lukenut 6/12 painii minusta samassa sarjassa. Linnanjuhlista lähtee muistaakseni purkautumaan mittava tapahtumakerä ....

      Poista
  3. Joskus Remeksen tuotannon alkuaikoina luin näitä, Ruttokellot sun muut. Aivan viihdyttäviä ja luettavia kirjoja, en vaan ole oikein enää viimeaikoina Remekseen palannut. Pitäisi vissiin taas lukasta pari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen lukemani Remes oli Ikiyö sen jälkeen luin Pahan perimä. Näissä oli minusta paljon hyviäkin pointteja ...

      Poista