Saima Tavio: Marjukka Kuunhaltiattaren vieraana

Saima Tavio: Marjukka Kuunhaltiattaren vieraana,  Kustannusosakeyhtiö Aura 1944 Kuvittanut Olavi Vikainen, 12 satua, sivumäärä 131.

Nimitarina Marjukka Kuunhaltiattaren vieraana on varsin herttainen. Marjukka käy nukkumaan ja Kuunhaltiatar hakee hänet Kuuhun valkealla hevosella, jolla on hopeiset kengät. Marjukka saa Kuussa kristallipikarista jäätelöä.

Pääosa muista tarinoista muokkaavat voimakkaasti asenteita ja sisältävät kummallisia ajatusrakenteita.

Nasulan Tösöhännän seikkailuissa pikkuporsas Tösöhäntä karkaa sikalasta. Lopussa Tösöhäntä palaa kotiin imemään emakon nisää. Herttaista, mutta mitä tarinassa ei kerrota, sitä, että pikku possu on seuraavan joulun kinkku.

Joulukuusi kertaa tarinassaan onnellista kuolemaansa koristeltuna. Metsätähdeksi muuttuu keiju, joka antoi aamun tulla.

Rampa-Raimo on pikkupoikien orava-leikin tyly tulos, poika putosi puusta ja selkäranka meni poikki. Lopulta hän luulee kävelevänsä, mutta kuoleekin.

Edelleen kuriton kissa joutuu kotoa pois. Varis syö rastaan munia ja jyviä, mutta isännän haulilaukausten jälkeen maittavat myyrät ja tuhohyönteisten toukat. Variksen jalka on tosin huonona ja kaverinsa Harakka raatona.

Pikku-Taara on seitsemän vuotta poissa äidiltään, Taara tippui reestä pienenä, kelpasi isännälle kasvatiksi.

Jättiläinen Jymy-Kaapo näkee kuninkaan metsästävän ja juonittelee kotkan varastamaan pikku prinsessan. Kotka yrittää piilottaa pikku vauvan, mutta Jätti loihtii hänet kiveksi. Jätti saadaan hengiltä ja lumous saadaan pois.

Oletan, että näitä satuja lukemalla saa myös unisuutensa pois, eli tuskin sopivat iltalukemiseksi.

Tämä oli silti mielenkiintoinen kirja, joka heijastaa sen aikaisia opettavaisia tarinoita. Kansikuva on lisäksi painoajan huomioonottaen hieno.