Sivut

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Mark Twain: Prinssi ja kerjäläispoika

Mark Twain: Prinssi ja kerjäläispoika WSOY 1982, The Prince and the Pauper. 1882 Toimittaja Paula Pesonen, kannen suunnittelu Pekka Loiri, kuvitus Sani. Sivumäärä 173, sisältäen Mark Twainin esittelyn.

Mark Twainin tarinassa Prinssi ja kerjäläispoika ryysyläinen Tom Canty elää viheliäisissä oloissa Lontoossa, hän kuitenkin saa oppia papilta ja oppii hieman latinaa ja hienostunutta puhetapaa. Hän leikkii kadulla hovileikkejä, ja menee katsomaan kuninkaan linnaa. Samana pävävä syntynyt nuori kruununprinssi Edvard Tudor näkee Tomin, ja pyytää sisälle linnan pihalle. He vaihtavat vaatteita, ja epähuomiossa heidän samanlaisen ulkonäön vuoksi kruununprinssi ajetaan kadulle. Eletään vuotta 1547 ja ryysyläinen ja prinssi ovat vaihtaneet osia. Tomilla on huolia, sillä häntä ei uskota, vaan luullaan hänen olevan mielenvikainen kruununprinssi, myös Edvardilla on ankeaa kuninkuuspuheet aikaansaavat pelkkää ivaa ja lyöntejä..

Prinssi Edvardilla on vaikeuksia selvitä kerjäläisten maailmassa, Tom Cantyn perheeseen kuuluu isä John, joka on varas, isoäiti, joka pieksää lapsenlapsiaan, äiti, joka kerjää, ja kaksoissisaret Bet ja Nan, joiden "ammatti" tulee olemaan kerjäläinen.

Kerjäläisellä Tom Cantyllä on omat sudenkuoppansa kuninkaallisessa hovissa, syömisestä ja pukeutumisesta alkaen kaikki on kovin vaikeaa. Prinssin kanssa hovissa kasvavat lady Jane Grey sekä prinsessa Elisabeth, mutta kuningas Henrik VIII:n elinpäivät ovat luetut, ja Edvardista on tulossa uusi kuningas. Valmistautuessaan kruunajaisiin Tom Canty joutuu  taipumaan protokollaan, pelkästään pukeutuminen ja syöminen kestää tuntikausia. Tyrkkyjä aatelisia lepytellään uusilla arvonimillä ja maa-alueilla. Tomia pidetään mielenvikaisena "muistin menetyksensä" vuoksi. Selväjärkisyyttä Tom Canty sen sijaan osoittaa tuomio- ja armahdusvallassaan.

Prinssi kerjäläisen vaatteissa kokee katuojien ankeuden. Hän joutuu moneen liemeen. Hänet useasti selkäsaunalla pelastaa Miles Hendon, joka saa ritarin arvon jo kadulla, mutta Edvard katoaa kerjäläisten joukkoon. Kerjäläiset jakautuvat kahteen leiriin "näyttelijät" ja päähän potkitut. Päähänpotkitut ovat olosuhteiden uhreja, mutta kurjuuttaan näyttelijät ovat lisäksi varkaita, tähän luokkaan kuuluu Tom Cantyn isä, josta on paljon riesaa. Aatelisillakin on pulmansa. Miles Hendonin veli on kaapannut Milesin arvonimen ja maat. Miles ja Edvard kokevat monta kiperää paikkaa, ovat vankilassa ja Miles ruoskitaankin ja Miles ottaa nahkaansa Edvardinkin iskut.

Kruunajaisissa osat taas vaihtuvat ja Tom Canty edesauttaa laillisen monarkin Edvard VI:n valtaan. Loppuluvussa asiat laitetaan järjestykseen.

Varsin jännittävä kirja ja sopii nuorelle, entisenä nuorena minua ärsytti jonkin verran liian amerikkalainen näkökulma. Tämä kertoo 1500-luvun Englannista. 1500-luvun Amerikassa oli myös monta ongelmaa, kuten vielä 1800-luvullakin.
*****
Kirja kertoo oikeasti eläneestä Englannin prinssistä Edvard Tudorista  (1537 – 1553). Hän oli kuninkaana vuosina 1547 – 1553 nimellä Edvard VI, ja tämä tarina ajoittuu 1547 vuoteen. Edvard sai kruunun yhdeksän vanhana ja kuoli vain 15-vuotiaana luultavasti joko tuhkarokkoon tai tuberkuloosiin, myös muita teorioita on taudeista ja myrkyistä.  Edvardin isä oli Henrik VIII, jolla ei sentään ollut kuin kuusi vaimoa, kuten Delderfieldin kirjasta selviää, että Henrik kahdeksannella vaimoja oli kuusi, joista muistikaava: ”Erosi, mestattiin, kuoli, Erosi, mestattiin, jäi henkiin. Edvardin äiti oli kolmas vaimo Jane Seymour, joka kuoli pian synnytyksen jälkeen. Henrik VIII oli vallassa 1509-1547, eli peräti 38 vuotta. Luultavasti kirjassa mainittu Elisabeth, on kuuluisa Elisabet I, joka hallitsi 1558 - 1603, Elisabet oli syntynyt vuonna 1533, eli oli täysin Twainin keksimän tarinan tapahtuessa 14-vuotias.

Isä-Canty esiintyy nimellä John Hobbs, Thomas Hobbes oli kuulu tiedemies eli 1588-1679 on tunnettu juuri yhteiskuntasopimuksesta, jossa valtion oikeudet ja velvollisuudet määritetään.
*****
Mark Twain, oikeasti Samuel Langhorne Clemens (1835 - 1910) vietti lapsuutensa Missisipissä, josta kertovat romaanit Tom Sawyerin ja Huckleberry Finnin seikkailut. Tämä teos on kirjoitettu edellä mainittujen poikakirjojen välissä omille tyttärille vuonna 1882.

*****
Aino on blogannut kirjasta näin. NTK:n painoksessa nimet ovat käännetty hieman toisin. Tämä teos on Wsoyn suuren lukukirjaston toinen osa, ensimmäinen osa on Kiplingin Meren urhoja. Prinssi ja kerjäläispojan ostin tämän kirjan muuten kirppikseltä huikeaan euron hintaan.

4 kommenttia:

  1. Nämä Valittujen palojen painokset ovat varmasti upeita, lukemista ajatellen niiden pitäminen käsissä on kuitenkin melkoisen vaikeaa. En tiedä, olisiko tuota minun lukemaani painosta lyhennetty. Ajatus tuli mieleeni, kun vertaa painosten kokoeroa. Tosin isossa kirjassa voi olla isompi tekstityyppi ja kuvatakin vievät tilaa. Olet blogannut taas mielenkiintoisesta näkökulmasta ja tuo Henrik VIII vaimojen elinkaariloru on mainio. Aivan uusi kaava minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samaa mieltä olen tästä koko-ongelmasta. Kirja on hankala lukea. Lyhennelmäkäännökset ovat monen nuorten kirjan riesa. Tässä oli tosin varsin paljon kuvia, upea, hieno kirja. Minusta tässä Twain oli nähnyt vaivaa historiallisen näkökulman rakentamisessa.

      Poista
  2. Muistan, että kirja oli jännittävä pienen tytön mielestä. Yksi lapsuuteni hyvistä lukuelämyksistä!

    VastaaPoista