Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
Sivut
▼
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
Isaac Asimov: Teräsluolat
Isaac Asimov: Teräsluolat, Kirjayhtymä, Gummerus 1974, sivumäärä 259, alkuteos The Caves of Steel, 1953-1954, suomentanut Matti Kannosto,
Isaac Asimovin legendaarinen Teräsluolat aloittaa Elijah Baleyn ja auroralaisen robotin Daneel Olivawin yhteisen taipaleen.
Eletään tulevaisuudessa, jossa maasta lähteneet pioneerit ovat valloittaneet avaruuden ja perustaneet siirtokuntia. Heidän viidessäkymmenessä maailmassaan asuu silti vähemmän ihmisiä kuin ylikansoitetussa Maassa, joka koostuu 800 kaupungista ja 8 miljardista ihmisestä. Ihmisten tarpeita ei pystytä tyydyttämään, ja kaikkea säännöstellään, myös lisääntymistä. Kaupungit ovat rakennettu umpeen, ja ihmiset eivät siedä ulkoilmaa eivätkä kestä suoraa auringon paistetta. Avaruuslaiset ovat voittaneet taudit, mutta eivät siedä väkijoukkoja ja pelkäävät Maan ihmisten tauteja. Avaruuslaisilla on tekninen ylivalta, heidän tavoitteena on luoda omien maailmojen kaltainen robottitalous Maahan. Maassa on vastalauseita ja protesteja avaruuslaisia ja robotteja vastaan. Avaruuslaiset suunnittelevat ihmisen kaltaisia robotteja, joita ujutetaan maahan. Heidän johtava sosiologinsa Roj Nemenmuh Sarton murhataan New Yorkin yläpuolella sijaitsevassa avaruuslaisten kaupungissa.
Elijah Baley on newyorkilainen poliisi, etsivä tasolla C5. Hän saa entiseltä luokkatoveriltaan poliisipäällikkö Julius Enderbylta tehtävän ratkaista murha, jotta diplomaattisilta selkkauksilta vältytään. Murhatutkimus etenee kirjan myötä, mutta mielenkiintoista on Asimovin sosiologinen pohdinta. Murhaaja on varsin ilmeinen ja arvasin sen varsin alkuvaiheessa, mutta se ei ole lainkaan kirjan olennaisin sisältö ja rikos on sivuasia.
Avaruuslaiset eivät ole maan ihmisten kanssa tekemisissä. Vierailijat alistetaan desinfiointitoiminnoille ja verikokeisiin, niin Elijahkin, joka menee tapaamaan myöhemmissä Asimovin kirjoissa esiintyvää Han Fastolfea. Varotoimet eivät ole ylimielisyyttä vaan itsepuolustusta. Avaruuslaisten maailmoissa ei ole taudinaiheuttajia, joten avaruuslaisilla ei ole luonnollista vastustuskykyä. Maan ihmisten lyhyempi elämä aikaansaa muutosta, avaruuslaisten yhteiskunnat syntyvyyden säännöstelyineen aikaansaa staattisen yhteiskunnan, jossa ihmisen elämän arvo on maksimoitu. Elinikä voi olla miltei 400 vuotta. Tämä on aikaansaatu osin "rodunjalostuksella", geenianalyysillä sekä vastasyntyneiden "harventamisella". Kuulostaa hyvin raa'alta.
Maassa on 8 miljardia ihmistä, se on jaettu 800 kupukaupunkiin. Elijah asuu omassa pienessä kodissa. Pyhin paikka on Yksityinen eli vessa, jonka käytössä ollaan erityisen tarkkoja. Liha ja kasvikset ovat etuoikeutettujen ruokaa, ravintona käytetään erilaisia hiivoja, joiden valmistusprosessia tarkkailee Elijahin vaimo Jessie (os. Navodny). Pari saa hankkia kaksi lasta, joista tällä hetkellä ainoa eli Bentley on kuusitoistavuotias.
Teknologian kehitystä Asimov ei kaikilta osin ole osannut ennakoida. Hän puhuu useissa teoksistaan kirjafilmeistä.
Maa on epästabiili paikka. Avaruuslaisia vastaan kapinoidaan ja napinoidaan. Monesti puhutaan muurimellakoista. Maassa on kasvava kapinoiva ryhmä eli medievalistit, jotka haluavat murtautua vapaaseen maailmaan ja palata maan päälle pois luolista. Robotteja erityisesti vastustetaan, vaikka positroniaivoinen robotiikan pääsääntöjen avulla toimiva robotti on keksitty Maassa. Varsinkin kirjassa Alaston aurinko avaruuslaisten robottitaloutta on tarkasteltu. Positronirobotteihin on ohjelmoitu robotiikan pääsäännöt, joista ensimmäinen on tärkein: Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan. Muut pääsäännöt ovat alisteisia tälle, robotin on toteltava ihmistä, mutta se ei saa asettaa ihmistä vaaraan, robotin pitää suojella itseään, mutta sen pitää suojata etupäässä ihmistä. Poliisilaitoksella puhutaan nuorukaisesta nimeltään Vince Barret, joka on korvattu robotilla (R.Sammy).
Murhattu mies Sarton loi robotin omaksi kuvakseen. Tähän tartutaan, sillä avaruuslaiset ovat ateisteja, mutta Maan ihmiset lukevat Raamattua, mistä on paljon havaintoja esimerkiksi Jessien oikean nimen Jezebel, (joka tulee Raamatun nimestä Iisebel, joka esiintyy Ensimmäisessä Kuninkaitten kirjassa 21 mutta hänen loppunsa kuvataan toisessa Kuningasten kirjassa), Jezebelin asemaa ja luonnetta pohditaan paljonkin. Jeesuksen suhtautumista aviorikokseen myös kommentoidaan. Sen näen linkittyvän myöhemmin mainittuun avaruuslaisten ateismiin ja koko Säätiö-sarjaan. Myös Han Fastolfen visio on Maan asukkaiden siirtyminen ei avaruuslaisten maailmoihin vaan sadoille miljoonille muille Linnunradan asuttaville (asutettaville) planeetoille. Ainoa ongelma on Maan asukkaiden linnoittautuminen teräsluoliinsa ja heidän avoimen tilan pelkonsa. Fastolfe toteaakin Baleylle, että murhan ratkaisu on vähemmän tärkeä asia. Kirjan ratkaisuna mahdollistetaan ihmiskunnan murtautuminen teräsluolistaan.
Murhan motiivi (tai miksi Sarton tapettiin, kyseessä oli tappo) liittyy tähän "loi omaksi kuvakseen" ja löytyy se murhaajakin. Tässä teoksessa on paljon uskonnollistakin pohdintaa. Kirjan keskiosa on myös varsin jännittävä takaa-ajoineen. Baleyn tutkintamenetelmänä tuntuu olevan poissulkeminen. Ennen loppukahinoita R.Sammysta lähtee "henki" myös tälle "murhalle" saadaan selvitys.
Teräsluolissa on monia Asimoville tyypillisiä teemoja.
Sosiologista pohdiskelua on paljon, ja tässä miltei teologista, viimeinen repliikki kirjassa on "mene, äläkä tästedes enää syntiä tee".
Asimoville tyypillistä on myös juonen kuljetus ja yllätyskäänteet ja jännittävä loppuratkaisu.
Hiiva ihmisen ravintona on myös usein toistuva teema.
Loistava kirja, jonka kirjan suomenkielisestä ensipainoksesta saa myös ensiluokkalaisen hinnan. Tämä kirja oli valitettavasti kirjaston ja varsin resuiseksi luettu.
Kiitos lukuvinkistä, taidan lainata seuraavaksi Teräsluolat kun pidin tuosta Alastomasta auringostakin.
VastaaPoistaMinusta Alaston aurinko on miltei vielä parempi kuin tämä. Tässä on tätä uskonnollista pohdiskelua enemmän kuin sosiologista siinä päin vastoin.
Poista(Olen ohjelmoinut Alaston aurinko -bloggauksen 10.4. klo 19)
Olen tämän Robotti-sarjan pilotin hankintaa pohdiskellut useamman vuoden. Nykyään 1. painoksesta saa pulittaa eri divareissa 150-180 euroa. Kerrassaan loistava kirjailija.
VastaaPoistaHämmästyin kun huomasin hinnat huuto.netissä, varasin sitten kirjastosta. Ensin ostin Alastoman auringon, se oli ilmestynyt uudessa kirjakerhossa, joten sen sain muutamalla eurolla. Minulla on kaksi asimovin ensi painosta Toinen säätiö ja Itse Jumalat, molemmat luokkaa 20-30 euroa, muut ovat kalliimpia, joku Säätiön alkusoitto tai sen ensi painos oli myös hinnoissaan.
Poista