Ian Fleming: Casino Royale

Ian Fleming: Casino  Royale, Gummerus Loisto 2008,  Alkuteos on vuodelta 1953 suomentaja Risto Raitio. Sivumäärä on 255 sisältäen Kyösti Salovaaran mainion esipuheen.

Kirja on tavallaan kolmessa osassa: kirjan alkuosa on vakoilupelin esittelyä ja tulevaan baccarat-mittelöön valmistautumista, toimintajaksossa on pitkä baccarat-pelin kuvaus, kaappaukset, ja kidutus, loppuosassa kirjaa Bond toipuu ja asettelee vakoilupelin dominopalikoita paikoilleen.

James Bond salainen agentti ja tuore kaksoisnollamies 007 on Ranskassa Royale -les- Eauxissa, hänen tehtävänään on pelata "punaista" Le Chiffreä vastaan.

Le Chiffre on 45-vuotias SMERSHIN agentti, pituus on 170 cm ja paino on 114 kg. M:n raportisssa lukee lisäksi, että Le Chiffre olisi seksuaalisesti kyltymätön, hänellä olisi tekohampaat ja hän ottaisi bentsedriinisuihkeita, suihkeita hän ottaakin, muuten kaveri vaikuttaa varsin veltolta. Le Chiffre on keinotellut ja ostanut "työnantajansa" rahoin Ranskasta bordelleja. Ranskaan säädettiin laki joka kielsi parituksen, joten Le Chiffren täytyy paikata kassavaje, ettei paljastuisi. Bondin tarkoituksena on pelata Le Chiffreä vastaan, paljastaa hänet ja saada naurun alaiseksi.

Koska tämä kirja on ensimmäinen James Bond -kirja, kuvataan agentin rutiineja paljonkin. Bond talkitsee (laittaa talkkia) hotellihuoneen metallipinnoille, jotta havaitsisi luvattomat tunkeilijat. Bond pelaa rulettia ajankulukseen sekä työtehtävänään baccaratia, jonka säännöt selvitetään: kahdella tai kolmella kortilla yritetään saada silmälukujen summaksi 9. Kuvakortit ovat nollia, summassa vain luvun viimeinen numero merkitsee, esimerkiksi 14 = 4. Le Chiffre on ostanut baccarat-pöydän, pöydän muina pelureina ovat rikas italialainen, näyttelijätär, intialainen maharadja ja rikas aviopari DuPont, mutta  lopussa pelaavat vain Bond ja Le Chiffre. Koska ollaan Ranskassa, frangeilla pelataan. Le Chiffre haluaa itselleen 40 miljoonaa, kirjasta selviää, että 500 000 frangia vastasi tuolloin  500 puntaa, eli sodan jälkeinen inflaatio on tehnyt tehtävänsä.

Bond tapaa ensimmäisen kerran myös 35-vuotiaan Felix Leiterin, jonka arvaa CIA-mieheksi. Leiterille hän esittelee lempijuomaansa Dry Martin -paukun, joka on myöhemmin Vodka martiini ravistettuna ei sekoitettuna. Juoman sisällys on: "kolme osaa Gordon'sia, yksi  vodkaa ja puoli mitallista Kina Lillet'ta. Ravistakaa hyvin, kunnes se on jääkylmää, ja lisätkää sitten ohut suikale sitruunakuorta. Tuliko selväksi". Bondilla on hyvä makuaisti, sillä hän havaitsee vodkan olevan perunapohjaista eikä viljapohjaista. Lämpötila laskee ravistamalla, juoma ilmeisesti siivilöidään jäistä pois?. Bondin ruokavalio on yksipuolista, hän syö ensin Vesperin kanssa kaviaaria munaraasteeella, mansikoita sekä samppanjaa, ja kirjan loppuosassa hummeria, samppanjaa ja mansikoita.

Itse baccarat-peli kuvataan neljässä luvussa ja se on erittäin jännittävä ja hyvin kuvattu. Peli aaltoilee ja Bond häviää kaiken, mutta Leiter avittaa Marshall-avulla Bondin takaisin peliin ja voittoon. Le Chiffre on puilla paljailla. Pelin jälkeen ensin Vesper napataan, sitten Bond. Bondia kidutetaan, kaikki päättyy aikanaan, ja Bond ei joudu käymään mainitsemaansa kivun paraabelia läpi. Hän toipuu loppuosan vammoistaan, pohtii agentin ammattia ja testaa kuritettua mieskuntoaan, mutta pelit toimivat.

Ammuskelua kirjassa on hyvin vähän, tuskin ollenkaan. Royale -les- Eauxissa räjähtää viidennen luvun lopussa. Puunrunko pelastaa Bondin hengen. James Bond ei ammu ollenkaan kirjassa. Hän ottaa aseen pois vastustajalta kerran ja häneltä otetaan ase pois kerran. Le Chiffre ja hänen apulaisensa kuitenkin kuolevat väkivaltaisesti ja eräitä muita päähenkilöitä kuolee, Bondilla ei ole osuutta asiaan.

James Bond on närkästynyt naisen, Vesper Lyndin tulosta. James Bondilla (Ian Flemingillä?) on vanhoilliset asenteet. Bond (Fleming) on uransa alkutaipaleella, eletään toisen maailmansodan jälkeisessä kylmässä sodassa, kirjassa vihjataan bulgarialaisten tekevän töitä vastustajan hyväksi. Bondin mielestä naiset on tarkoitettu vapaa-ajan viihdykkeeksi. Bondin mielestä naisten pitäisi puuhailla keittiössä patojen ja kattiloiden kanssa ja arvostelee typeryksiään räpättäviä naikkosia. Hän mollaa Vesperiä kaappauksesta. Koska Bond on mies ja yhtä tyhmä, hänet saadaan satimeen myös ja hän rakastuu myös Vesperiin. Tässä "mielenhäiriössä" Bond aprikoi, että onko oikein taistella kommunismia vastaan, koska viisikymmentä vuotta sitten heidän konservatisminsa olisi leimattu kommunismiksi! Kirjan loppuosassa Bond pääsee rakastumisen haihatuksista ja poliittisista pohdinnoistaan. Varsinkin lopussa käsitellään Bondin elpymistä ja fyysistä suhdetta Vesperiin. Vesperillä oli hame kaappaushetkellä, josta voi päätellä hänellä olevan hame miltei koko ajan paitsi tietenkin, kun hän vehtaa Bondin kanssa. Kaikesta herkästä huolimatta Bond on närkästynyt naisapulaisestaan,  ja lopussa Bond toteaakin, että "ämmän saatana otti ja kuoli".
*****

Casino  Royale -filmi pääosissa Daniel Graig, DVD:n takakannen mukaan historian paras Bond, tämä on makuasia, minusta paras Bond on Sean Connery, sitten Roger Moore ja sitten Pierce Brosnam ja Timothy Dalton. Graig on minusta parempi kuin George Lazenby. Vertailu on subjektiivista ja perustuu kirjojen henkeen. Daniel Graig on minusta uskottava 2000-luvun Bond. Katsoin vasta nyt DVD:ltä Casino Royalen ja Quamtum of Solacen, olen nähnyt kaapelikanavilta Graigin Skyfallin ja neloselta muutamaan kertaan vanhat bondit.

Casino  Royale -filmissä  tarina on muutettu nykyaikaan. LeChiffre (Mads Mikkelsen) on aluksi Ugandassa ja James Bond (Daniel Graig) Madagasgarilla. Pyssyt paukkuvat ja Bond ajaa takaisin terroristia, jonka tappaa, ja ohessa suuren joukon aseistettuja miehiä. Bond saa saalikseen kännykän, ja siitä yhteyksiä. Hän suuntaa Bermudalle, jossa pelaa Le Chiffren avustajalta Alex Dimitriosilta rahat, auton ja naisen. Matka jatkuu Miamiin, jossa Bond estää lentokoneen räjäytyksen ja Le Chiffren shorttauksen lentoyhtiön osakkeilla.  Le Chiffren koituu 101 miljoonan dollarin tappiot. Le Chiffre on terroristien pankkiiri, joten kassavaje pitää kattaa, muuten eliniän odote alenee dramaattisesti. Le Chiffre aikoo hankkia rahat pokerilla takaisin.

M järjestää Bondin Montenegroon 100 miljoonan pokeriturnaukseen, jossa vaiheikkaiden jälkeen Bondilla on rahat hallussaan. Kuten kirjassa tulee mutkia matkaan. Bond joutuu tappamaan kaksi Le Chiffren ahdistelijaa, ja häviää rahat kerran, myös hänet myrkytetään kerran, ja sydän pysähtyy kerran. Lopullisella kierroksella Bondilla on patavärisuora, Le Chiffren täyskättä vastaan. Le Chiffre nappaa Bondin kuten kirjassakin ja kiduttaa. Terroristien luottamus Le Chiffreen  on mennyt ja sitten menee henki. Tämän jälkeen Bond ja Vesper "lähentyvät". Bond lähettää sähköpostilla eroanomuksensa, mutta Vesperin kuoltua M pyytää takaisin, ja kertoo, että Vesper on ollut rotta. Bond nimittää filmissä naista nartuksi. Filmi päättyy esittelyyn my name's Bond, James Bond.

Bondin pomo M on nainen (Judi Dench) Madagaskarin möhläyksen jälkeen Bond murtautuu M:n kotiin. Tunnelma on siis varsin erilainen kuin kirja. M toteaa kaipaavansa kylmä sotaa, jolloin rintamat olivat selvät, nyt M16 jahtaa terroristeja. Bond haalii ihmisten kännyköitä, joista saa kontakteja, eli edessä on vielä ajat, jolloin keskitetysti murtaudutaan kenen kännykkään halutaan. Casinolla Bond esittelee paukkunsa, kuten kirjassakin. Juomaan laitettu myrkky on lopettaa Bondin pelit lopullisesti, onneksi hän saa etäohjeita sydämensä käynnistämiseksi.

Vesper Lynd (Eva Green) on filmissä myös rotta, eli petollinen kaksoisagentti.  Hänellä on alkuun junassa housupuku. Bond on syönyt junassa lammasta eikä kalaa. Vesper pukeutuu leninkiin pokeripelikohtauksessa. Toisin kuin kirjassa M kertoo kaksoisagenttiasian Bondille, kirjassahan Vesper nukutti itsensä ikuiseen uneen ja jätti jäähyväiskirjeen, jossa paljasti kaksoisagenttiutensa. Rene Mathis esiintyy filmissäkin. Le Chiffre on filmissä varsin hoikka ja urheilullinen, mutta ottaa suihketta, johon Bond laittaa mikrofonin. Toisin kuin kirjassa Le Chiffren pomona on vielä pahempi konna, jonka Bond ottaa kiinni. Bond paukuttaa pyssyä muutenkin varsin reippaasti, heti alussa ampuu petollisen kaksoisnollan, ja takaumassa hukuttaa "rikollisen" pesualtaaseen. Pyssy (myös naulapyssy) paukuttaa ihmisiä pois filmin juonesta, minusta "liian tappavaan tahtiin". Loppukahinassakin, missä Bondin rahat on varastettu kuolee laumoittain ihmisiä ja yksi kokonainen talo romahtaa luultavasti Canal Grandeen.

Luultavasti filmi on saanut hyvät arvostelut ja katsojaluvut, sillä Graigin ja Bondin urat ovat jatkuneet valkokankaalla, filmin 007 Quantum of Solacen tapahtumat alkavat suoraan tästä, Bond tuo M:lle pääkonnan auton takakontissa. Koska myös M:n henkivartija on petturi, takakontissa ollut White pakenee, ja Bond juoksee ja ajaa autolla perässä, Bond suuntaa Lontoon kautta Haitiin ja sieltä eteenpäin. Casino Royale -filmin kannalta olennaista on, että lopussa Bond tapettuaan ihmisiä monella mantereella kohtaa Vesperin "terroristipoikaystävän", tätä teemaa kirjassa ei luonnollisesti ole!
*****
Casino Royale on blogattu täällä.
Elä ja anna toisten kuolla täällä.
Tohtori Ei täällä.