Astrid Lindgren: Maailman paras Katto-Kassinen

Astrid Lindgren: Maailman paras Katto-Kassinen, WSOY 418 sivua, kuvitus Ilon Wikland, yhteislaitos kirjoista Pikkuveli ja Katto-Kassinen (1955 ja suomeksi 1956), Katto-Kassinen lentää jälleen (1962, 1975) sekä Katto-Kassinen kujeilee (1968, 1979). Kirjat sisältävät mustavalkoisia mukavia piirroskuvia.

Astrid Lindgren: Maailman paras Katto-Kassinen, WSOY, 136 sivua
Aivan tavallisessa talossa asuu aivan tavalliset Penttiset: isä, äiti ja lapset Poka, Pipsa ja Pikkuveli. Pikkuveli on seitsenvuotias, kun Poka ja Pipsa ovat jo 14- ja 15-vuotiaita, Katto-Kassinen sen sijaan ei ole tavallinen, hän on maailman paras Katto Kassinen ja asuu Pikkuveljen talon katolla olevassa pienessä talossa, ja tulee Pikkuveljen huoneeseen selässä olevan roottorin lennättämänä. Kassinen käyttää höyrykonetta ja tekee torneja. Vaikka Katto-Kassinen on maailman paras höyrykoneen käyttäjä, unohtaa hän avata varoventtiilin, ja höyrykone on pirstoina, mutta se on vain maallista. Kassinen roottoreineen  häipyy, kun vanhemmat tulevat paikalle, ja kaikki jää Pikkuveljen selitettäväksi ja syyksi.
Maailman paras Katto-Kassinen -kirja on varsin huvittava. Katto-Kassisen tempauksen ovat osin hauskoja, joskin Pikkuveli joutuu kiipeliin. Joskus Pikkuvelikin tempaisee, nauratti tapaus, jossa talo on tyhjänä ja Pipsalla on "heppu" kylässä, Lasse kysyy pitääkö Pipsa Hepusta, johon Pikkuveli ilmoittaa, että varmasti, että Pipsa pitää kaikista hepuista. Miehinen itsetunto kaipaa karaisua jo näin varhain. Minun huumorintajuani hivelee myös koirien nimeäminen ahovuoriksi. Psykologisesti loppuosassa kirjaa tehdään perustavanlaatuinen ratkaisu Katto Kassisen metafyysisestä olemuksesta. Hän näyttäytyy sekä Pikkuveljen luokkakavereille Ristolle ja Kaisalle että myös Penttisen koko perheelle. Katto Kassinen ei ole vain  Pikkuveljen mielikuvituskaveri.

Pikkuveli ja Katto-Kassinen (1955 ja suomeksi 1956)  137 sivua 
Pikkuveli ja Katto-Kassinen jatkaa tarinaa. Aluksi Kassinen tiedustelee Pikkuveljeltä onko hän hankkinut uusia höyrykoneita, kun vanhan räjäyttäminen oli niin mukavaa. Pikkuveli ei ole, ja imuri saa toimia höyrykoneen korvikkeena. Äidillä on anemia ja ylirasitustila. Miksiköhän? Äiti lähtee lepäämään, Poku että Pipsa ovat evakossa kulkutautiepäilyn vuoksi, ja isällä on työmatkoja. Taloon tulee kodinhoitajaksi neiti Lohi, ankara kuri-ihminen, joka maailman parhaan lohikäärmeenkesyttäjän Katto-Kassisen käsittelyssä kummasti pehmenee. Kassinen pihistelee pullia pelleiltä, ja "kummittelee". Tapahtumat etenevät kassismaisesti eteenpäin. Neiti Lohi asuu siskonsa Fridan  kanssa Rauhankadulla, ja sisar Frida -vanhapiika oletettavasti hänkin- on päässyt jakamaan TV:ssä kummituskokemuksiaan. Neiti Lohi on ottanut TV:seen yhteyttä kummittelun vuoksi, mutta Kassinen paljastaa itsensä, joten neiti Tilda Lohi saa esitellä vain pippurista pöperöään TV:ssä, ja lähettää terveiset sisarelleen, varsin pippuriset nekin. Tuikea täti neiti Lohi osoittautuu mukavaksi mummoksi, ja Pikkuveli voi hyvällä omalla tunnolla todeta "oikeastaan minä pidän hänestä".

Katto-Kassinen kujeilee (1968, 1979) sivumäärä 140.
Katto-Kassinen kujeilee on trilogian päätösosa. Katto-Kassinen on paljastumassa, lehdessä on etusivun juttu "Lentävästä tynnyristä", ihmetellään, kuka lentelee öisen Kruunuhaan yllä, vakoojako ja luvataan 10000 markan palkkio. Katto-Kassinen pahastuu, koska häntä kuvataan lentäväksi tynnyriksi.
Viimeinen nide on osin puuduttava. Kaikkia ei ehkä naurata, kun Kassinen laskee kämpän täyteen vettä, varsinkin jos on oman parketin alle lorahtanut hiemankin vettä ja on ollut kuukausien kuivatus ja tyly evakko. Jos yläkerroksessa lainehtii, niin luultavasti alakerroksesssakin kyynelehditään. Tähän osaan Frida on saanut kosijan, joka osoittautuu toiseksi roistoksi, siskoksilla on yhteinen naisvoimisteluharrastus, vaikka neiti Lohella sanotaan olevan kolme leukaa. Fridan sulhanen Ville ja Villen kumppani Rulle eli kotitalon konnakaksikko, jota Kassinen käsitteli ykkösosassa, havittelee Kassisen kiinniottoa ja siitä koituvaa palkintoa. Kiinniotto jää haaveeksi, ja Kassinen kuittaa kymppitonnin viisipennisinä.

Käännös on sujuvaa, mutta ratkaisu siirtää tapahtumapaikka Suomeen ja Helsinkiin on hieman outo. Puhutaan Kruunuhaasta ja Katajanokasta, ja "skolesta" sekä mainitaan Turku, Tampere ja Kuopio ja länsi Satakunta (eikö se ole Pori?). Ajankuva ja miljöö tulevat hyvin ilmi. Kassinen kummastelee, kuinka niinkin iso ihminen kuin neiti Lohi mahtuu tv-laatikkoon., tai purkkiin niin kuin hän asian ilmaisee. Taloissa on roskakuilut, eli roskapussi heitetään kuilusta, jossa luukku. Kassisen roskakuilussa ei ole kantta eikä kuilua, ja roskat putoavat kadulle. Penttisillä on iso talo viisi huonetta, keittiö, kylpyhuone ja eteinen, asunto sijaitsee ylimmässä neljännessä kerroksessa.

***
Aikuinen vai lapsi ja valehtelusta
Katto Kassinen on oman tiensä kulkija, omahyväinen ja oikukas, mutta saa lapset ja lapsenmieliset tarkastelemaan asioita uudella tavalla. Kuinka maallisia lopulta ovatkin murheemme? Höyrykone on pirstoina, mutta se on vain maallista. Lapselle huomiot jäävät tähän, mutta aikuinen tajuaa, että ruuan menetys Kassiselle on maallista, mutta vakavaa ja hänen pitää saada ruokaa, oma suu on aina lähinnä. Kassinen on materialisti, joka hajottaa vain toisen tavaroita, mutta kokoaa talonsa täyteen roinaa, joita varjelee visusti.

Kassinen ei välitä säännöistä. Sääntöasiassa hän muistuttaa Peppi Pitkätossua, kuten myös siinä, että Kassinen ei osaa lukea eikä laskea. Peppi sen sijaan on rikas ja antaa tavaroita ja makeisia muille, mutta Katto Kassinen syö kaikki Pikkuveljen karkit, hän on perso kaikelle makealle erityisesti kolakarkeille ja suklaalle, myös rasvaiset lihapullat maistuvat. Kassinen on siis mies parhaassa iässä, mutta hän ei ole sanojensa mittainen mies.

Pikkuveli sen sijaan on kirjan sankari. Pikkuveljillä on osin ankea maailma, Pikkuvelikin luulee, että hänen täytyy naida Pokun vaimo, kun saa kaikki Pokun vanhat tavarat esimerkiksi polkupyörät. Kuopukset ovat kierrätyksen kohteita jo pikkuvauvasta alkaen, esikoiset eivät. Pikkuveli monessa kohtaa osoittaa todellista aikuisuutta, esimerkiksi kun höyrykone hajoaa tai Katto Kassinen ilmoittaa, että hänellä on taas syntymäpäivä, jotta saa Pikkuveljen rakkaimman nallipyssyn.

Valehtelussa Katto Kassinen kilpailee hyvin Pepin kanssa. Vastuunkannossa on hyvä huomata, että Pikkuveli pelaa avoimin kortein ja määrätyin säännöin, Katto Kassinen ei. Kassinen ei sitoudu sääntöihin vaan keksii niitä, hän ei lupaa mitään, eikä ehkä pitäisi lupauksiaankaan. Kuitenkin Pikkuveli pitää Katto Kassisesta kaikkine puutteineenkin, Kassisella on toisaalta loputon luotto omiin kykyihinsä, hän on maailman paras joka asiassa, ja hän myös selviää aina pinteestä, kuten Peppikin. Uskon, että Pikkuveli pystyy huolehtimaan omasta koirastaan Tassusta.

Pikkuveli on kirjassa psykologisesta näkökulmasta aikuinen, ja Kassinen on lapsi (transaktiotilat: aikuinen-lapsi-vanhempi). Kassisen valehtelu perustuu hänen ikäänsä, hän yrittää käyttää Pikkuveljen alisteista asemaa hyväkseen (kontrolloiva vanhempi -lapsi). Pikkuveli on kuitenkin niin älykäs, että hän ymmärtää (minun mielestäni), että pohjimmiltaan Kassinen valehtelee. Kassinen valehtelee esimerkiksi höyrykoneittensa määrästä, ja isoäidistään. Pikkuveli ymmärtää nämä mielikuvituksen tuotteeksi, varsinkin kun käy Kassisen asunnossa. Kassisen valehtelee siksi, että hänellä ei ole isoäitiä eikä höyrykonetta.

Kaveripiirissä on usein henkilö, jolla "on" kaikkea, mitä muillakin on tai poikkeuksetta enemmän, ja asiat on "paremmin". Useinkaan hänen kodissaan ei käydä, eikä tavaraa näy. Nämä kaverit leikkivät estoitta muiden leluilla, mutta kukaan ei voi leikkiä heidän härveleillään.

Oikeaan aikuisuuteen kuuluu toisaalta omasta reviiristään  ja tietämistään säännöistä kiinnipitäminen, joskus fantasiamaailmassa eläville on ystävyyden rikkoutumisen uhallakin kerrottava oikeat faktat ja laitettava ruotuun.

Lapselle ei voi aina kertoa totuutta, sillä lapsen kehitystaso ei mahdollista sitä. Minusta myös lapsen suojaaminen esim. mainitsemalla rantavedessä näkistä on ehkä oikeutettua (lapsia voi hukkua, jos he ovat vesillä), mutta valehtelu, että metsässä on peikkoja voi olla arveluttavaa. Lapsille valehdellaan joskus samasta syystä kuin Kassinen. Ei voida tunnustaa lapselle, että on jäänyt luokalle, epäonnistunut tai ollut hiihtokilpailussa viimeinen.

Köyhyys voi olla vaikea tunnustaa lapselle. Köyhyyden tunnustamisessa ei minusta ole mitään pahaa, ei raha tee ihmistä paremmaksi tai huonommaksi. Lapsen menestyspaineita myös tieto muiden epäonnistumisesta ja sen jälkeisestä onnistuneesta elämästä minun mielestäni helpottaisi.

Valehtelu voi olla vallan käyttöä, vaikka siis joskus on perusteltua, koska lapselle ei varmasti kannata aiheuttaa liikaa traumoja nuorena. Lapsuuden pitää olla suojattua, ja perusturvallisuuden pitää kehittyä. Jossakin vaiheessa kasvamme aikuiseksi, ja ymmärrämme, että toinen valehtelee, ja tunnistamme valehtelun syitä.

Vanhempana toivottavasti kestämme totuutta aavistuksen verran paremmin, senkin että toinen puhuu totta, vaikka se ei meitä miellyttäisikään.
***

Katto Kassisesta on myös PC-peli, jossa on monenlaista puuhaa, ja on mukava peli, ja jonka kuva on ylälaidassa, siinä voi pihistellä kaikenlaista ruokaa, ja siinä on kirjan idea minusta myös hyvin esillä. Pelin nimi on on Katto Kassinen ja kukkelimukkelilääke. Se on lääke, joka parantaa, ja siihenhän sekoitettiiin kaikki Pikkuveljen ostamat suklaat ja karamellit ja se on vain Kassiselle. (edit 10.11.2016)

***

Kirjasta on idea ja henki siirtynyt kutakuinkin hyvin Katto Kassisesta tehtyyn piirrossarjaan, jossa Katto Kassisen ääninäyttelijänä on legendaarinen Tom Pöysti. Piirretyssä sarjassa joitain tapahtumia on karsittu, mutta sisältää tapahtumia kaikista kolmesta kirjasta, Kassisen lentävä tynnyri -seikkailu on jo jaksossa viisi, ja neiti Lohi -jaksot ja Kassisen suorittama härnäyttäminen on varsin hauskaa. Pikkuveljen asunto on hyvin piirretty ja sarjan taustalla on myös kirjan kuvittanut Ilon Wikland, ja Tukholmassa muutaman kerran käyneenä sanoisin, että tukholmalainen vanha tunnelma välittyy hyvin. Hieno sarja.

Katto Kassinen piirrettyjen jaksot
1. Katto Kassinen
2. Koti katolla
3. Kassinen kummittelee
4. Kassinen keppostelee
5. Vakooja-Kassinen (Lentävä tynnyri)
6. Kassinen esiintyy
7. Kassinen kilpa-autoilee (mäkiauto kilpailu)
8. Kassinen ja Taranteli (tarkoittaa neiti Lohia, kirjassa nimitetään lohikäärmeeksi)
9. Kassinen nukkumattina
10. Kassisen kunnialaukaukset
11. Kassinen ja myrskytuuli
12. Katto Kassisen joulu
13. Kassinen hiihtelee
14. Kassisen pääsiäinen
15. Kassinen ongella (ei onki kaloja vaan pihistelee syötävää)
16. Katto Kassisen paluu (imuroi Pikkuveljen punahilkkapostimerkin)
17. Kassinen ja äitienpäivä
18. Kassinen ja tv-laatikko (neiti Lohi hoitotätinä)
19. Kassinen kummittelee jälleen (neiti Lohi hoitotätinä)
20. Kassinen rakentaa rosvoansan
21. Kassinen ja erikoismuhennos (neiti Lohi esittelee muhennostaan tv:ssä)
22. Kassinen papukaijajahdissa
23. Kassinen lapsenvahtina
24. Kassinen piilosilla
25. Kassinen ja koira
26. Pikkuveljen syntymäpäivä

Sarja päättyy, kun Pikkuveli saa oman koiran, ja hänen vanhempansa tutustuvat mieheen parhaassa iässä eli Katto Kassiseen.