Veijo Meri: Jääkiekkoilijan kesä

Illun hevonen Ison vaaleen kuplavolkkarissa kiinni

Veijo Meren Jääkiekkoilijan kesä, alkuperäinen 1980, tämä opus 2008, 170 sivua, ja Jyrki Nummin "Romaanin käänteismuunnokset" 17 sivun analyysi.

Jääkiekkoilijan kesä  kertoo kesästä sodan jälkeen vuonna 1954 luultavasti Hämeenlinnassa, jossa kesää vietetään sodassa käyneiden miesten ja jääkiekkoilijoiden juodessa alkoholia ulkoterasseilla ja puheet koskevat sotaretkiä ja naisia.

Ihmisiä kuvataan minimalistisesti, vaatteita ja eräitä viettitoimintoja kuvataan hyvinkin laveasti, mutta naturalistisesti. Naisia kuvataan joko vaatteiden kautta, valkoinen vekki hame tai valkoinen housupuku tai paljaiden ruumiin osien kautta. Parakin keittäjän rouva Heinosen eräitä ruumiin osia kuvataan hyvinkin lähietäisyydeltä ja tarkasti, muttei kasvoja lainkaan. Ruumiin osien liikettä voidaan kuvata esimerkiksi näin "Ne poukkoilivat kuin pelästyneet lampaat karsinassa" s.73. Miehen katse ei ole ensin kasvoissa vaan alempana "Illu katsoi naisen ruskettuneita naarmuuntuneita pohkeita ja paljaita jalkateriä. Sillä oli pyhähame päällään, tukka hyvin kammattu". s.99

Kirjassa on seitsemän lukua. Juoni on sarja tapahtumia: muutamassa ensimmäisessä luvussa Illu eräs päähenkilö on jääkiekkoilijoiden ja sodan käyneiden miesten porukassa, jotka jauhavat sodasta ja naisista. Keskeinen puheenaihe on Uti, alkoholisoitunut sodan käynyt mies, joka löydetään muutama luku myöhemmin kuoliaaksi hakattuna, tekijä ei romaanissa selviä.

Illulla (noin kaksikymmenvuotias) on hyvin realistisesti ja loistavasti kuvattu "tapaaminen kahdessa näytöksessä" parakin keittäjän 35-vuotiaan yksinäisen rouvan kanssa. Kuvailu sisältää koko toimituksen ämpärillä käynnistä alkaen ja kestää 16 sivua. En muista moista intiimin toimituksen "ruumiinkieltä" muussa suomalaisessa proosateoksessa, tulee mieleen Hannu Salaman Otto-poika.

Kirjan toinen keskeinen henkilö on Iso vaalee, Salme Isola, jonka ceevee on täynnä miehiä, ja jonka kanssa Illu pikakihlautuu. Kirjassa on lukuisia muita henkilöitä, joista annetaan joko sukunimi Koivula, Salminen, Kurjenmutka, Lempinen tai etunimi Timi, Reko tai vain asema Utin äiti ja sisar, tarjoilija, tai lempinimi Lankku ja Illu, jossain yhteydessä voi sitten olla koko nimi.

Jääkiekkoilijan kesän juoni on samalla tavalla sivuseikka kuin Juhannustansseissa, tärkeämpää on Veijo Meren (1928 - 2015)  omintakeinen tyyli, jonka mukaan hän kuvaa myös eräitä ruumiin toimintoja, ajatuksia ei juuri paljasteta vaan henkilöiden motiivit tulevat ilmi pääosin puheissa, dialogissa tai toimintana

Kirja ei ala mistään tietystä tapahtumasta eikä pääty mihinkään, romaanilla ei siis ole määrättyä alkua eikä loppua formaalina päivämääränä tai tapahtumana. Henkilöiden tulevaisuus jää siten auki, eli elämän virrasta on otettu kuvaukseen määrämittainen osuus. Henkilöiden suhteet ovat häilyviä varsinkin seurustelun suhteen viettien voima on suuri, eikä uskollisuus yllä kihlasormusten vaihdon jälkeen edes yhtä iltaa pidemmälle. Ne joilla on jotain jaettavaa, jakavat sitä.

Erilainen kesäromaani, josta on tehty elokuva Iso Vaalee vuonna 1983, wikipedian mukaan Utia esitti legendaarinen Risto Salmi.

***
Romaanin käänteismuunnoksista
Veijo Meren romaanin jälkeen on Jyrki Nummen selitys osa "Romaanin käänteismuunnoksista", tämä on sangen kiinnostavaa. Siinä verrataan asiaa matematiikan vastaaviin. Matematiikan saralla tiedän toki käänteisfunktion ja sen määrityksen, ja integraalimuunnokset, mutta sillä tiedolla en päässyt Nummen tekstin tasolle "käänteismuunnoksella tarkoitetaan matematiikassa sitä, että funktiosta voidaan tehdä muunnos ja käänteisoperaation avulla muunnoksesta saadaan takaisin alkuperäinen funktio" ja jatkuu ... "Jos henkilön peilikuva vastaa funktiota ja peilin kuvan peilikuva funktion muunnosta, niin käänteismuunnos tekee peilikuvan peilikuvasta alkuperäisen peilikuvan"  ... Meri on kotiuttanut sen suomalaiseen proosaan". Ansiokas kirja siis, tästä asiasta en ole aivan samaa mieltä tai en ymmärtänyt. Integraalimuunnoksilla ja käänteisfunktioilla on matematiikassa luultavasti tarkoitus helpottaa operaatioita tai mahdollistaa ne, ei peilailla ja muuntaa peilailun vuoksi, joskin voidaan taiteessakin saada ihmisen kuva monesta "peilistä", ja peilikuvien peilaamisesta, reflektion reflektio, ja sen reflektoinnin reflektointi. Utista eli Untosta tulee peilikuvaa monesta suunnasta, hänen toimintansa on muiden puheiden ja näköhavaintojen varassa. Illu, Salme, ja keittäjärouva sen sijaan näkyvät minusta enemmän suoraan tosin osin myös ajatusten heijastumina puheessa tai Veijo Meren naturalistisena kuvauksena.
Peiliteoria on siksi huvittava, että kuudennessa luvussa Salme ja Illu puhuvat eräästä paikasta ... Illu tokaisee, että et sä voi nähdä sitä. Salme toteaa: Enkö peilissäkään. Mulla on kaapin oven sisäpuolella oven kokoinen peili ... Siitä mä näen mitä tahansa, jopa sen millainen sää on ulkona
***
Jääkiekosta 1950-luvulla
Jääkiekkoilijalle ei tuolloin Illun sanoi maksettu "penniäkään". Eikä jääkiekkolijan varmasti olisi tarvinnut näin paljon lomaillakaan. Illu puhuu demareiden leiristä, ja toisissa yhteyksissä puhutaan Hämeenlinnasta. Oma oletukseni, joka voi osoittautua vääräksi, on se, että Illu olisi voinut pelata Hämeenlinnan Tarmossa. Tuolloin jääkiekkoa pelattiin ulkojäillä karuissa otteluissa, ja oltiin sään armoilla. Miehet luultavasti kävivät päivätöissä ja olivat amatöörejä. Hämeenlinnan Tarmo oli tuona aikana jääkiekon SM-sarjassa saavuttaen 2 kultaa vuosina 1948 ja 1949, seitsemän hopeaa ja kaksi pronssia. Tiedot poimin Jääkiekko-kirjasta kaudelta 2004-2005. HPK sai tuolloin "vain" hopean ja pronssin.

Kaudella 1951-1952 Jääkiekon SM-sarjassa Ilves Tampereelta voitti ja Hämeenlinnan HPK oli toinen ja Hämeenlinnan Tarmo kolmas. Kaudella 1952-1953 jääkiekon SM-sarjan lopputilanne oli 1. TBK, Tampere, 2. Hämeenlinnan Tarmo, 3. HIFK, Helsinki ja 4. TPS, Turku

Kaudella SM-sarjassa 1954-1955 Hämeenlinnan HPK oli kolmas TBK voitti. Pistepörssin voitti Yrjö Hakala HPK:sta 10 ottelua 22 maalia ja kolme syöttöä eli 25 pistettä sekä 4 minuuttia jäähyjä, toinen oli Hämeenlinnan Tarmon Matti Karumaa kahdeksan ottelua 13+4=17  ei jäähyjä. Eli joukkueet pelasivat kahdeksan ottelua ja finalistit pelasivat kymmenen ottelua. Mestarijuokkueessa Tampereen TBK:ssa pelasi kaksi maalivahtia ja 12 kenttäpelaajaa eli miehiä ei riittänyt edes kolmeen kenttään. Koska pelaajia oli vähän, myös tehot olivat varsin hyviä Yrjö Hakala teki keskinmäärin yli kaksi maalia ottelussa. Vuonna 1952 pelattiin SM-sarjassa vain neljä kierrosta ja kaksi osainen loppuottelu eli yhteensä vain kuusi ottelua.

Vuonna 1980 romaanin  syntyaikana pelattiin SM-liigassa 36 ottelua ja playoffit.

Nykyisin pelataan 60 ottelua ja kattavat playoffit.

***

Kannessa on naisen kehon päällä on jääkiekkokaukalo.

*****
Veijo Meren (1928 - 2015)  toinen teos ja ensimmäinen romaaninsa oli kenties hänen tunnetuin Manillaköysi