Isak Rantanen Suuria lääkäreitä

Isak Rantanen: Suuria lääkäreitä, Karisto 1966, 186 sivua. .

Teoksessa on esitetty lääketieteen historian kannalta merkittäviä lääkäreitä, menetelmien keksijiä, lääkeaineita ja eräitä tauteja. Kirjassa ei ole sisällysluetteloa eikä hakemistoa

Ensimmäisenä esitellään lääketieteen isä Hippokrates (460 -377 eKr), jonka valan lääkärit vannovat. Hippokrates "todisti", että taudit eivät ole jumalien aiheuttamia, ja tunnisti sekä nimesi joitain tauteja. Hänen sanotaan keksineen monta yleispätevää asiaa, kuten on helpompaa ehkäistä tauti, kuin parantaa se, väsymys ilman syytä merkitsee sairautta, kuume on elimistön puolustusmekanismi sairautta vastaan. Herra on päässyt kannen pikkukuvaankin, vasemman puoleisin "yläkuva" ....

Hippokrateen tunsin, mutta en Galenosta, hänen syntyi vuonna 131. Hän suoritti anatomian tutkimista lähinnä eläimillä, sillä uskonto esti ihmisruumiin avaamisen. Hän myös kirjoitti paljon. Galenos nimen olen ollut bongaavinani lääketieteen entisenä pääsykoekirjana.

Avicenna mainitaan kirjallisista töistään, Paracelsus 1500-luvun lääkärinä, joka "keksikin syfiliksen parannuskeinon elohopean", en tiedä parantaako? En ole opiskellut lääketiedettä.

Ambroise Pare luopui ampumahaavojen polttamisesta öljyllä ja keksi parempia menetelmiä, hän harrasti jo kirurgiaakin. Vesalius kehitti anatomiaa, William Harvey edisti tietämystä sydämen anatomiasta 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa.

Lääketiede tarvitsee laitteita Antony Leewenhoek keksi tai valmisti jonkin näköisen mikroskoopin hän kuoli vuonna 1723 varttuneessa 91-vuoden iässä.

Ignaz Semmelweis eli 1800-luvulla Budapestissa ja tutki lapsivuodekuolemien syytä. 15.5.1847 hän naulasi desinfiointimääräyksen synnytyslaitoksen oveen. Puhdistukseen Rantasen kirjan mukaan käytettiin saippuaa, kynsiharjaa ja kloorikalkkia. Takaiskuja tuli tämänkin jälkeen, sillä desinfiointi pitää suorittaa myös "elävien" potilaitten tutkimisen jälkeen, ei vain ruumiinavauksien jälkeen. Semmelweiss määräsi yleisen desinfioinnin ja siirsi tulehdussairaudet toiselle osastolle kuin "terveet synnyttäjät". Semmelweiss joutui Rantasen teoksen mukaan "savustuksen kohteeksi syntyperänsä vuoksi" ja sai kritiikkiä, ja menetti toimensa ja lopulta mielenterveytensä.

Louis Pasteur oli kemisti ei lääkäri.  Teoksen mukaan Pasteur pohti ensin käymisen salaisuuksia. Pasteurin saavutukset olivat kiistattomat ja hän sai nauttia arvonantoa jo eläessään. Pasteur viljeli teoksen mukaan kanakolerabakteereja ja antoi niitä "heikonnettuna"  kanoille, jotka sairastuivat, mutta toipuivat, joten rokotuksen idea oli keksitty. Pasteur kehitti vesikauhurokotuksen. Pasteurin nimi elää hänen viininvalmistajilleen tekemän keksintönsä vuoksi. Kuumentamalla käynyttä viiniä, se "pastöroidaan" eli mikrobit kuolevat, tätä käytetään nykyisin maidon valmistuksessa, luultavasti ei enää viinin valmistuksessa, en ole kummankaan prosessin asiantuntija.

Eduardo Porro kehitti keisarinleikkausmenetelmiä paremmaksi, kannen keskellä on kuva, jossa on Paul Ehrlich, joka sai Nobelin palkinnon vuonna 1908. Ehrlich oli kokeellinen tutkija, hän keksi mm. trypanosomia vastaan tehokkaan aineen, hän tajusi veressä olevan erilaisia soluja. Trypasomitutkimus johti aineen "606" olevan "tehokasta kuppatautia vastaan".

Lääkeaineista esitellään kiniini, jota ilmeisesti on saatu puunkuoresta,  ja siis käytetty malariaan, digitaliksesta, jota saadaan sormustinkukasta ja käytettiin sydänlääkkeissä, sitten on morfiini ja oopium.

Anestesiasta puhutaan seuraavaksi ja puhutaan naurukaasusta eli typpioksiduulista, jota joskus lienee annettu synnyttäjillekin. Puhutaan myös eetteristä ja kloroformista, paikallispuudutusta käsitellään. Kuumetta alentavista lääkkeistä, mainitaan ensimmäiseksi salisyylihappo. Antipyriini on teoksen mukaan ensimmäinen synteettinen lääke. Hepariini oli taas teoksen mukaan ensimmäinen veren hyytymistä estävä aine. Insuliini keksittiin vuonna 1922, ja sitä ennen sokeritautikuolleisuus oli suuri. Teoksessa puhutaan sulfan keksimisestä, ja tietenkin penisilliinistä, ja Alexander Fleming on kannen kuvassakin oikeimmalla. Kortisonista on oma lukunsa.

Robert Koch löysi tuberkuloosibakteerin vasta vuonna 1882, tätä ei olisi voitu havaita ilman mikroskooppia ja aiempia keksintöjä, eli uranuurtajat myös avaavat latua seuraavalle lääkärien ja tiedemiesten airueelle, jotka tuovat maailmaan käypää hoitoa ja menetelmiä.

Tämän jälkeen luvut käsittelevät "oireita" kuten kuumetta, joka ei siis ole itsenäinen tauti, lukuja influenssasta, tuberkuloosista, sukupuolitaudeista, lapsihalvauksesta ja kolerasta.

Edward Jenner kehitti isorokkoon lehmänrokkorokotuksen, ja hyvä niin sillä isorokko oli tappava tauti, ja sitä oli koetettu parantaa jopa syfilispotilaiden ruvilla, eli ainakin syfilis tarttui, vaikkei suojaa isorokkoa vastaan olisi tullutkaan.

Sukupuolitaudeille Rantanen on varannut kokonaisen luvun ja se on todella karmivaa lukemista, sillä tautien luonteen selvittämiseksi, lääkärit tartuttivat itseään sairastuneiden eritteillä. Luultiin nimittäin, että on olemassa vain yksi veneerinen tauti. Kokeet epäonnistuivat, koska lääkäri oli saanut sairaan eritteestä sekä tippurin että kupan, sillä "näytteen antajallakin" olivat molemmat. Teoksen mukaan kuppa eli syfilis on luultavasti havaittu ensimmäisen kerran "vasta" Euroopassa vuonna 1493 Kaarle VIII:n sotajoukkojen mukana Ranskasta Italiaan, eli siksi tautia lienee kutsuttu "ranskan taudiksi". Mistä tauti oli tullut ja päätynyt sotamiehiin? Syfiliksen vaiheista Rantanen toteaa oireet, taudin aiheuttajaksi hän mainitsee spirokeetat ja mainitsee penisillinilääkityksen. Tippurista eli gonorreasta Rantanen toteaa oireet ja mainitsee ilmeisesti silloin käytössä olleen lääkityksen eli sulfonamidin.

Veren hyytymistä estävistä aineista, insuliinista, sulfasta, penisilliinistä, kortisonista kerrotaan, seuraavaksi on luku kirurgiasta, joka on 14 sivua pitkä Hippokrateen alla oleva kaveri on kirurgi, kuvateksti puuttuu, joten en tunne kaveria, mutta kirurgi. Oliko siis Isak Rantanenkin kiinnostunut kirurgiasta, mainitsee tosin olleensa yleislääkäri? Rantasen mukaan kirurgia-sanan pohjana on kreikankielen sana kheirurgia, joka merkitsee käsityötä. Jo kivikaudella tunnettiin luunmurtumien hoito ja kallonporaus. Veitsi oli pitkään "sopimaton" lääkäreille. Ennen antiseptiikkaa oli jo kirurgiaa, mutta tottakai antiseptiikan kehitys myös hyödytti kirurgiaa. Rantanen mainitsee jo luunkorjaukset "metallilla", ehkä ounastelee tekoniveliä ...

Joseph Lister on antiseptisen haavahoidon isä, hän käytti karboolihappoa, Rantanen on ollut mestari kertomuksessaan, tämän toteamuksen jälkeen, hän kertoo siitä vastustuksesta, jota Lister on saanut kokea, niin kuin aiemmatkin uudistajat. Simpson niminen vastustaja epäili ettei mitään mikrobeja olekaan, Lister luki myös Pasteurin saavutuksista, ja kamppailua käytiin eri rintamalinjoin.

Stewart Halsted on keksinyt kumihanskat, ...

Voisin referoida teosta varsin paljon, mutta jossakin on raja, minkä yli ei kannata mennä, mutta lukemalla teosta nämä kaikki aukenevat, kuten umpilisäkkeen hoidon kehitys, vielä 1800-luvulla se oli tappava tauti. Sauerbach keksi alipainekammion, ...., kirurgia koko ajan kehittyy, luultavasti tämänkin jälkeen leikkausmenetelmät ovat kehittyneet, ja kamerat, optiset kuidut ja muut keksinnöt ovat mahdollistaneet tähystysleikkausten käytön, luultavasti laser on mullistanut menetelmiä, tekolonkat, tekonivelet, kaihileikkaukset ....

Minusta loistava kirja, kirjasin enemmälti näitä henkilöitä ja tauteja, lääkkeitä, jos haluaa kirjan hankkia, sitä on nettiantikvariaateissa, ja huuto.netissä. Kirjasta puuttuvat lukujen numerointi, sisällysluettelo ja hakemisto. Minusta hyvä ja nuoria lääkärin uralle kannustava teos, eikä historia koskaan muutu, tulkinta ehkä.

Isak Rantasesta ei anneta muita tietoja, kuin, että hän on turkulainen lääkäri, luultavasti jo edesmennyt, mutta mukava kirja.

***
Suoraa lainausta ei ole juuri lainkaan, mutta referointia ehkä liian pitkälti, eli jos ongelma karsin juttua.