Philip Roth: Meidän jengi

Philip Roth: Meidän jengi, (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä), Wsoy, 1972, alkuteos 1971 Our gang (Starring Tricky and His Friends), 209 sivua ja sisällys. Suomentanut Risto Lehmusoksa.

Teoksessa on kuusi osaa, joita ennen on lainauksia eräistä teoksista ja Richard Nixonin abortinvastaisesta lausunnosta 3.4.1971, luultavasti lausunto on annettu, mutta en sitä netistä löytänyt. Teoksen päähenkilö on ristitty Tricky Dixoniksi, joten lienee selvä, kuka Rothia ärsyttää, ja ketä Roth yrittää ärsyttää.

Teoksen ensimmäisessä osassa Tricky rauhoittaa huolestunutta kansalaista, Tricky kertoo puolustaneensa ihmiselämän pyhyyttä, mutta Roth osoittaa Trickyn My Lain siviilien surmaajan armahduksen olevan jyrkässä ristiriidassa abortin vastustamisen perusteen eli syntymättömän ihmiselämän pyhyyden kanssa. Itse asiassa koko teos on kyynistä kettuilua Trickylle ja Trickystä ja sarkasmia. Ensimmäisessä osassa irvitään aseettomien siviilien salaliitosta ...
Lainaus teoksen alusta:
KANSALAINEN: Herra presidentti, sallikaa minun onnitella teitä huhtikuun 3. päivänä antamastanne lausunnosta, jossa te asetuitte puolustamaan ihmiselämän ja vieläpä syntymättömän ihmiselämän pyhyyttä ... eli tästä lähdetään ja jatkuu kysymyksin
...ja hänen saamastaan tuomiota kahdenkymmenen kahden vietnamilaisen siviilin surmaamisesta My Laissa.  .... ja pohditaan, jos siviileistä joku on ollut raskaana ja siten teon tehnyt ja myöhemmin armahdettu luutnantti olisi "saattanut syyllistyä aborttiin". Kettuilu kohdistuu rankasti lausuntoon, sekä armahdukseen.

Toisessa osassa Tricky pitää lehdistövastaanoton, tämä osa ylittää kettuilussaan vielä ensimmäisen osan. Siinä pyöritään vielä sikiöteemassa, ja Tricky haluaa laajentaa äänioikeutta heihin uudelleen valinta mielessä.

Kolmannessa osassa Trickyllä on jälleen kriisinsä, eli taktiikka palaveri,
Siinä Tricky on jalkapalloilijan (amerikkalaisen?) "univormussa" ja pitää taktiikkapalaveria avustajiensa kanssa, sotilaallisen hengellisen, lainopillisen ... valmentajien kanssa. Jätän sisällön selittämättä, mutta eräs lainaus on mielenkiintoinen "kukaan ei potkaise minua pois mistään ... minua ei leimata enää häviäjäksi - ei sodan ei minkään   ... s.68.

Neljännessä osassa Tricky pitää puheen kansalle (Kuuluisa On jotain mätää Tanskan valtiossa -puhe),
Tässä eräs baseball-pelaaja on ollut eräissä sopimuskiistoissa, ja paennut Eurooppaan ja lienee Tanskassa. Tässä tulee Hamlet -rinnastusta ja Helsingöriä, mutta pääpaino on suurvaltaretoriikassa, ja hyökkäyspuheissa. Tämä menee monilta osin jo hyvin paljon yli, ja minusta ohi. Joukot tekevät pidätysyrityksen tiedustelutietojen varassa Helsingöriin, mutta nappaavat vain mustan koiran. Sinänsä hienoa kuvausta, ja hienoa satiiria, tällaisia operaatioita on ollut ja varmaan tulee olemaan, minua ei naurattanut, mutta tämän etuna oli se, että luin uudestaan Hamletin, josta bloggaus 3.11.2012.

Viides osa on nimeltään Trickyn salamurha ja lopuksi Come backin reitillä eli Tricky helvetissä. Kertokoon jo nimillään jo kaiken. En pitänyt useastakaan syystä näistä osista, ja teos kääntyi neljän vuosikymmenen jälkeen alkuperäistä tarkoitusta vastaan, sillä minusta ei ole uskottavaa, että kaikkien historian tapahtumien vyöryssä asia olisi näin koruton ja kamala. Parjaus on niin voimakasta, että lukija alkaa etsiä hänestä edes rahtusen oikeamielisyyttä, sitä kuitenkaan teoksesta löytämättä. Luultavasti ihminen on aina sekä hyvä että paha, eli mikään ei ole lukijan mielestä näin mustavalkoista.

USA:n presidentistä "Tricky Dickystä" annetaan kyllä kyyninen kuva, teksti on taitavaa, asioita yhdistellään hyvin, retoriikka on kohdallaan, mutta lukemiseni oli tervan juontia, en pitänyt teoksen lopusta lainkaan. Maailma on mätä, mutta näin raadolliseen en usko, tai en siis halua uskoa, sisälläni asuu pieni idealisti, jota kolautettiin kirjalla ja kovaa, mutta jonka idealistin elämän liekki lepattaa enää vain kevyesti.

***
Teoksen alussa on seitsensivuinen Jaakko Okkerin hyvä tiivistys teoksen lähtökohdasta "Meidän jengi on ennen muuta karikatyyri Richard Nixonista" ja aiemmin "lähtökohtana on Richard Nixonin poliittinen epäuskottavuus, lupausten ja tekojen välinen ristiriita". Teoksen eräs lähtökohta tiivistyy Okkerin mukaan näin: "My Lain murhaajan puolustaminen ja abortin vastustaminen saivat Philip Rothin kirjoittamaan Meidän Jengin".
***
Tämä teos on siis julkaistu Nixonin ensimmäisen presidenttikauden aikana. Ennen sitä toista ja keskenjäänyttä. En ole suuria ikäluokkia, joille Vietnamin sota merkitsi ”idealismin loppua”. Historian perspektiivistä näkyy minulle vain se, että Nixon vain jatkoi ja kiihdytti sotaa, joka demokraattipresidenttien aikana oli aloitettu. Sodan lopettaminen on vaikeampaa kuin sen aloittaminen. USA veti joukkonsa pois 1973, ja Etelä-Vietnam romahti vuonna 1975, lähinnä olen tutustunut kirjojen ja elokuvan kautta kamalaan sotaan, ja minusta myös turhaan. Olen historian kautta tutustunut sodan syihin, jotka pohjautuvat jo ainakin 1950-luvulle, ja joka sota minusta hiipi hiljalleen infernaaliseksi tv-sodaksi, jossa kaikki toiminta ei silti ollut näkyvää. Sota kuului minusta Kylmään sotaan.

***

Meidän jengi -teos on siis rankkaa vinoilua. Kirja on julkaistu Nixonin ensimmäisellä kaudella. Toiseksikin valittiin, mutta Watergate vei miehen.  Eräs luku tarkastelee uudelleen valinta -mietteitä, ennustus ei hirveän kauas maalistaan osunut. Kirja osoittaa ehkä satiirin voiman, mutta minusta teos kääntyi itseään vastaan. Teoksen julkaisu osoittaa myös USA:ssa vallitsevan sananvapauden voiman. Tämä on minusta sananvapauden ylistys, mutta tekstiltään  riman alitus eikä se ole minusta hyvän maun mukaista. Makunsa toki kullakin, tämä on luultavasti Vietnamin sodan vastustajien, rauhanliikkeen ja suurten ikäluokkien kirja, olen sodan vastustaja, mutta armeijan ja yleisen asevelvollisuuden kannattaja, en silti pitänyt kirjasta.

***

Teoksella on siis lähtökohtana todelliset lähtökohdat: My lain verilöylyn tekijän armahdus, abortin vastustaminen, erään baseball pelaajan ”protesti”, Tanskan (oletettu) vapaamielisyys, ja polittiinen retoriikka, katteettomat ja ristiriitaiset puheet sekä avustajakaartin lausunnot. Kun luin teosta, hämmästyin. Lähdin etsimään tietoja netistä. Todella kaikki etsimäni asiat löysin.

“Curtis Charles Flood, Position: Centerfielder, Bats: Right, Throws: Right,Height: 5' 9", Weight: 165”. Curtis siis pelaa baseballia ei ollut sodassa, ihmettelen jälkeenpäin baseball viitteitä, mutta hän oli ilmeisesti vaihtanut seuraa, ja oli sopimusriita. Näitähän ammattilais sarjojen työsulkuja ja tyltaisteluita on vuosien saatossa ja nytkin ollut.

“Sotilaat eivät löytäneet kylästä (My Lai) vihollisjoukkoja 16. maaliskuuta, vaikka he olivat varautuneet suurhyökkäykseen. Sotilaat tappoivat satoja siviilejä…

Itse asiassa tapahtui vielä paljon pahempaa, mutta tämä ja paljon muuta selviää googlaamalla.

Tämän jälkeen 17. maaliskuuta 1970 Yhdysvaltain armeija haastoi 14 upseeria oikeuteen… osasta syytteistä luovuttiin ...

Nixon netin tietojen mukaan vapautti ainakin yhden tuomitun. Lisäksi googlaamalla löytyi aineistoa, jonka mukaan Nixon olisi nauhoittanut omia keskustelujaan, ja niiden nyt lukeminen antaa vähemmän mairittelevan kuvan vaikka ovatkin ehkä yksittäisiä nostoja. Vietnamin sota tuli valinnan myötä herran ratkaistavaksi, hän ei sitä aloittanut, sotarikoksiin suhtautumiseensa hän sen sijaan olisi voinut vaikuttaa, kuten julkisiin lausuntoihinsakin.
***
Historian pitkä ketju toisaalta asettaa jokaisen teot omiin mittasuhteisiin, ja jokainen voi arvioida niitä, ja antaa historiallisia tuomioita ja arvioita.

Tässä blogissa niitä ei anneta eikä ohjeita jaeta. Tämä arvio on siis lähtöinen tästä teoksesta ja eri nettiteksteistä, jotka ovat varsin korutonta kertomaa.
***
Hieno kirja, ei niin hieno bloggaus. Suositan silti lämpimästi teosta harvoin sanan säilä sivaltaa näin monta kertaa suoraan maaliin ja vielä ilman etu- tai jälkikäteissensuuria. Tämä on sananvapauden voitto.