Kyösti Salovaara: 2112 antiutopia

Kyösti Salovaara: 2112 antiutopia

Teos on ladattavissa ilmaiseksi Kyösti Salovaaran blogissa, ja sitä esitellään seuraavasti

2112 – Kyösti Salovaaran romaani verkossa ilmaiseksi. Suomi vuonna 2112, Häijyn kriittinen tieteisromaani, Hävyttömän pohdiskeleva ja vetävän leppoisa.

Teoksessa on 226 sivua, kansi on minusta hieno ja loppukuva. Luin teoksen ensimmäiset sivut printistä, mutta loput miniläppäristäni.

Esittelytekstistä parhaiten pätee lukukokemukseeni ”Hävyttömän pohdiskeleva ja vetävän leppoisa” Hävyttömyys ilmenee kyllä vain muutamassa kohdassa. Teos tarkastelee vuotta 2112 jolloin hiililaskuri louskuttaa huonovointiyhteiskunnassa, väestö on keskitetty Etelä-Suomeen lähinnä Helsinkiin. Kotieläimistä, lehmistäkin on luovuttu, autot ovat harvinaisia, soijaa syödään, ja kahvi on miltei ainoita nautintoja. On yksi YE-tv, YE-yhteiskunta, ja Yhteinen Etu määritellään heti alussa ”Yhteinen etu, isolla tai pienellä kirjoitettuna määrittelee mitä valtakunnassa – ja tietenkin koko maailmassa – tapahtuu. Yhteisen edun

Suomessa hallituksen ja instituutioiden valtarakenne ei muistuta pyramidia vaan toistensa sisään sulkeutuvia ympyröitä, joiden keskellä sykkii YE-ministeriö esikuntineen. Koska sama kuvio toistuu kaikkialla kaikissa organisaatioissa, jokainen tajuaa kuinka keskitettyä ja yhteen suuntaan ajavaa (paremminkin: ajautuvaa) vallankäyttö on”. Teoksennimi antiutopia kertoo jo paljon.

Laskettaessa sanan esiintymistiheyttä sain seuraavia tuloksia 2017 26 kpl, YE 43 kpl, hiili eri muodoissa 53 kpl, kahvi 96 kpl, espresso 8 kpl, tupakka 9 kpl, viini 23 kpl, liha 39 kpl, kirjailija 11 kpl sekä synty* 36 kpl. Nämä ovat teoksessa tärkeitä sanoja, osa teemankin kannalta.

Vuonna 2017 yhteisen edun vallankumous määräsi kehityssuunnan, jäi vain yksi ye-totuus, ja se muovasi väestön elintavat. Päähenkilönä on hieman sivuraiteilla oleva Gustav Hjort, joka opettaa Helsingin yliopistossa poliittista historiaa ja vuoden 2017 Yhteisen edun vallankumousta. Matkaseuraksi Jösse saa sekalaisen seurakunnan YE-ministeri Klaus Virran valitsemaa porukkaa: Dirk Chaim, Juri Oprienev, Erika Mononen-Stein, tohtori Winston... Tuhlaillaan viini- ja hiilipisteitä, säännöstellään ja tutustutaan fraktaalienkin maailmaan.

Salovaara on listannut esikuviaan, mutta minusta teoksen pohdinta kuitenkin muistutti hyvin paljon myös Asimovin Säätiö-sarjan eräitä teoksia. Säätiö ja Maa -teoksessa Pelorat-niminen vanhahko mies on tutkinut Maa-myyttiä ja "seurustelee" GAIA-planeetan nuoren Blissin kanssa, Hjortilla on lapsi ja takanaan ero ja kontaktia haetaan. Teos 2112 on miehen kirjoittama, ja suhteessa naiseen Hjort kuvataan isaac_asmovilaisen ja reijo_mäen_vareslaisen miehen välimaastoon.

Myös näkemykset ruuan tuotannosta ja yhteiskunnan kehityksestä olivat myös Asimoville tyypillisiä, kuten tässäkin. Lisäksi koko Säätiön alkuidea oli tuleva tuho, jonka pystyi psykohistorialla ennustamaan, mutta ei silmillään näkemään, tuhoon liittyi sivilisaation tiedon ja osaamisen mureneminen. Tässäkin teoksessa ajan kuluessa tietoa ja osaamista menetetään, tietoa ei saa siirtää palvelimille tekijänoikeuksien tulkintojen vuoksi, tallennusformaatit muuttuvat. Teoksessa on mielenkiintoinen lainaus myös kirjallisuuden kuolemasta. ”Kirjallisuuden kuolema johtui ironista kyllä tekniikan kehityksestä, sillä paperia säästääkseen yhteiskunta panosti aluksi sähkökirjaan. Kun kansalaiset saatiin omaksumaan sähkökirja, YE-kulttuurin nimissä teoksia ryhdyttiin säätämän, sensuroimaan ja hävittämään…” s.118.

Tässä ollaan jo Fahrenheit 451:n teemassa.

Hjortin tehtävä liittyy koulutukseen. Miksi Kuopiossa on paremmat YO-tulokset, kuin muualla ja Helsingissä. Hjort on tutkimusporukan jäsen, joka ruotii ongelmaa, ja mitä kaikkea selviäkään ...

Koulutuspolitiikka ja ylioppilaskirjoitukset ovat aina kiinnostaneet minua. Teoksessa on paljon myös ilmastopolitiikan, aluepolitiikan, arkkitehtuurin, ja väestöpolitiikan pohdintaa. Salovaaran teoksen huomiot ovat teräviä, ja useat ehkä hyvin osuviakin, voisin listata niitä, muttamutta, koska kirja on saatavissa ilmaiseksi netistä, niin voit poimia ne itsekin.

Teos etenee Hjortin kertomana ja kokemana, ja ei ole vain scifiä vaan tämä on dekkari, jossain on ”salaliitto” teoksen loppu on film noir -mainen. Scifi-leimaa vähentää myös  tutut esineet kuten termospullo ja CD-levy ja retki Savon sydämeen hyvän ruuan ja luonnon ääreen, mutta pitäisin tätä jollakin lailla poliittishistoriallisena teoksena, eli miten 1900-luvun talouskasvusta mentiin hiili- ja eurokriisiin ja siitä eteenpäin. Mitä nykyvalinnat voivat tarkoittaa vuosisadan päästä ja ehkä vanhoista onnelliseksi tekevistä traditoista olisi hyvä pitää kiinni. Ihminen ei ole kone vaan sosiaalinen eläin.
***
Jokainen hakee lukemalleen teokselle yhtymäkohtia. Tulevaisuuden skenaariossa olin jopa näkevinäni yhtäläisyyksiä animaatioelokuvien WALL-E:n ja 9:n tematiikkaan. 
***
Kirjassa oli paljon yhteiskunnallisia, poliittisia ja muita näkökohtia, joita haluasin avata, mutta en voi juonipaljastusten vuoksi. Kun muut bloggaavat tästä ja teemat paljastuvat, olen valmiina keskusteluun. Mutta keskittäminen ei kannata, eurokriisin yli pitää päästä, hiilidioksidipäästöjen kanssa pitää keksiä toimivampi ratkaisu, isoveljen ei ole hyvä valvoa. Ehkä nykyihmisten nimet olisin jättänyt pois, mutta kuten aiemmin olen kirjoittanut, toiset pitävät juuri todellisten ihmisten kirjoittamista romaanin sisään.
***
Teos on jaettu kolmeen osaan ja lukuihin. Lukijasta riippuu, mistä osasta hän pitää eniten, itse pidin ykkösosasta.
***
Sivulla 136 on tapahtumassa "herkkä hetki". Kesken kohtauksen vaihtuu naisen nimi Stinasta Christinaksi (molempia käytetään Christina Winstonista), se oli miltei ainoa lapsus, muutaman kirjoitusvirheen löysin, mutta tässä bloggauksessakin niitä on enemmän.

Yhden rönsyn olisin ehkä jättänyt pois, ja se oli miksi kitaramies kiertää Eurooppaa. Kaunokirjallisuudessa voi myös käyttää kauniita sanoja.
***
PDF-muotoisen kirjan lukeminen miniläppäristä on erittäin joutuisaa, mutta lukukokemus on erilainen kuin paperikirjasta, pdf-kirja tulee luettua nopeammin ja siten myös epätarkemmin.