Mario Puzo: Kummisetä

Mario Puzon Kummisetä (1969) on romaani mafiasta, tai niin romaanin alkulehdellä lukee.

Teos on filmattu, ja Francis Ford Coppolan ohjaus palkittiin Oscarein. Karismaattisia näyttelijäsuorituksia oli monia, Marlon Brando Kummisetänä, Al Pacino kuopuspoikana, joka tarttuu vallankahvaan, kakkososassa myös Robert De Niro nuorena Vito Corleonena, mutta myös sivuosien näyttelijät olivat tähtiä Robert Duvall Tom Hagenin roolissa sekä Sonnyn roolissa James Caan, Diane Keaton Kay Adamsina ja parhaimpana John Cazale Fredona. Kummisetä II on elokuvana vielä parempi kuin ykkösosa, sillä se on kyyninen kylmä kuvaus valtataistelusta ja sen seurauksista, myös se palkittiin, vuosien kuluttua filmattiin myös kolmososa, joka muutamaa välähdystä lukuun ottamatta jäi vaisuksi.

Mafiaa on romantisoitu monissa tv-sarjoissa ja filmeissä, mutta Sopranos toi masentuneen impulsiivisen paniikkikohtauksia saavan mafiapomo Tony Sopranon (James Gandofini) julkisuuteen. Tonylla tökki alaisten, vaimon, lasten ja varsinkin äidin kanssa. Tonyn Corrado-setää näytteli Kummisetä II:n petollinen Johny Ola (Dominic Chianese). Kaiken mafiahypen ensiaskel on tämä teos eli Mario Puzon Kummisetä. Teoksen kuten muitakin Puzon mafiaromaaneja olen lukenut aiemmin, mutta ostin tämän pokkarina ja päätin postata.

Teos Kummisetä  kertoo New Yorkin mafiaperheiden välisestä taistelusta 1940- ja 1950-luvun New Yorkissa. Corleonen perheeseen kuuluu kummisedäksi sanottu Vito, ja hänen kuumakalle- ja häntäheikki poikansa Santino (Sonny), omituisen ”herkkä” Fredo, sekä sotasankari ja puhtopoika Michael, sekä ottopoika irlantilainen Tom Hagen, josta tulee kummisedän consigliori eli neuvonantaja. Vitolla on myös tytär Connie, jota hän hemmottelee liiaksi. Kummisedälle oma perhe on tärkein, ja seuraavaksi tärkein on Omerta eli vaikenemisen laki. Ydinperheen muodostavat omat lapset, muuta perhettä ovat "omat miehet", jotka harrastavat laitonta toimintaa. Nimeen omaan miehet, sillä tällöin naiset hoitivat vain kotia ja lapsia. New Yorkissa oli muitakin mafiaperheitä, ja keskeisiä tapahtumia on perheiden välinen valtataistelu ja sen aiheuttamat murhat ja iskut.

Mafiaperheiden uskollisuutta jotenkin ihaillaan, mutta minusta siinä ei ole Puzon teosten perusteella juuri ihannoitavaa. Henki on halpaa tavaraa, ja suoraan puhutaan harvoin. Puheiden jälkeen tulkinnat tehdään rivien välistä ja kohta taas konna konnaria laulattaa, tai sitten poistutaan hiljaa ja lopullisesti. Mafiamiehen sana on syömistä varten. Sanat sanomattomat tulkitaan rivien välistä, ja ovelin selviää voittajana Puzon pokkarissa.

---Juonipaljastuksia, runsaasti ---

Teos alkaa 1945 elokuussa hautajaisurakoitsijan Amerigo Bonaseran pulmalla, tytär on murtanut leukansa ja miltei menettänyt "kunniansa" ja oikeutta ei ole saatu lakituvasta, ehdollinen tuomio vain. Apua pyydetään Kummisetä Corleonelta tämän tyttären hääpäivänä. Hääpäivänä moni muu tapaa kummisedän. Kummisetä hoitaakin toisten asioita. Häiden jälkeen jonka jälkeen tapahtuu yksi teoksen käännekohdista eli Vito Corleonea vastaan tehdään murhayritys. Sen syyt on perheiden välisessä valtataistelussa, ja siinä että kummisetä ei halua mennä "narkoottisten aineiden" markkinoille, vaan keskittyy ydinosaamiseensa eli uhkapelitoimintaan, ja sivubisneksenä koronkiskontaan ja selä "laillisiin" rakennus- ja oliiviöljybisnekseensä. Monesti korostetaan, että kyse on liikeasiasta, eikä henkilökohtaisesta asiasta. Tässä tulee mieleen koston eliminointi. Nimittäin myöhemmin Michael toteaa, että kaikki asiat ovat sekä liikeasioita että henkilökohtaisia. Siten on ymmärrettävää, että perheiden välienselvittelyssä moni menettää henkensä, ja puhtopoika Michael ratkaisee tilanteen, ja joutuu pakenemaan Sisiliaan. Sisilian ajan kuvaus on erilaista, luonnon kuvaus on upeaa, Michael rakastuu ja astuu avioon, mutta ... Sisilia ei ole riittävän kaukana, verikosto on aina paikalla. Michael joutuu ja voi palata takaisin Amerikkaan ottaakseen johdon käsiinsä ja kostamaan, vaikka siis oli kyse liikeasiasta tai siis henkilökohtaisesta…

Michaelin moraalinen alamäki on huima. Sotasankarista ja matematiikan opiskelijasta tulee kova, kylmä ja kyyninen keisarikonna. Asiaa syvennetään vielä elokuvarintamalla eli Kummisetä II:ssa, jossa Michael häätää elämästään kaiken lämmön. Minusta kosto on varsin keskeisessä osassa Kummisetä teoksessa. Mafiaelämässä ei ole mitään ihannoitavaa, kun on pakko epäillä kaiken verikostavaa verkostoaan vaanivan verhoissa. Tästä on karmaiseva kohtaus Kummisetä II filmissä, missä Michaelin makuuhuoneeseen isketään. Valitettavasti myyrä löytyy aina perheen sisältä.

Kummisetä I:n elokuvaversioon on päätynyt romaanin perustarina hyvin. Filmi on minusta jopa teosta parempi musiikkeineen miljöön kuvauksineen. Rönsyt on leikattu siististi pois. Näitä ovat Lucy Mancinin  ja toisaalla Johnny Fontainen anatoomiset seikkailut Las Vegasissa ja Hollywoodissa. Tästä filmirintamalle on otettu hänen Lucyn Sonnyn kanssa saamansa avioton poika filmiin Kummisetä III (vaikka tässä teoksessa nimeenomaan lasta ei ollut!), mutta  Andy Garcian näyttelemä kovanaama sai olla Michaelin henkivartija, kun peli kävi kovaksi). Johnny Fontainen elämä Hollywoodissa on miltei kokonaan poistettu filmiversiosta. Ainoastaan kulahtaneen laulajan, uraputkensa katkaisseen kummipojan Johnny Fontainen osajako otetaan filmissä käsittelyyn. Osajako menee uusiksi pitkän suostuttelun jälkeen, kun elokuvapomon sängystä löytyy mittaamattoman kalliin siitosorin leikattu pää. Teoksessa koko Hollywoodin toimintaa kuvataan kirpeästi, filmien osajakelua ja muunkinlaista jakelua selvitetään sivutolkulla varsin yksityiskohtaisesti. Arvata saattaa, ketkä pörräävät latinolaulajan ja elokuvatähden ympärillä ja mitä painia harrastetaan. Tätä nimenomaista teemaa laajennettiin tv-sarja Sopranosissa, missä Christopher Moltisanti käsikirjoitti ja rahoitti elokuvia sekä Hesh tuotti LP-levyjä.

Romaanissa Vito Corleone kuvataan oikeudenmukaiseksi mieheksi. Kuitenkin hänen toimintansa seuraukset ovat hirvittävät, joskin pojan kädenjälki on vieläkin hirvittävämpi, eli isä sentään piti yhteisöstä huolta, mutta poika ei enää siitäkään, toisaalta isä oli suunnittelemassa puhdistusta.

Kirjassa Vito Corleonen tausta selvitetään perin pohjin. Vito Corleone alunperin Andolini syntyi Sisiliassa, mutta verikoston vuoksi joutui pakenemaan USA:han. Siirtolaisten kurja asema ja rikollisuus "legitimoi" järjestön toiminnan esimerkiksi suojelurahojen keräämisessä siirtolaisyhteisössä. Kotoutus ei siis kovinkaan hyvin ollut järjestetty. Kummisetä teoksessa kerrotaan myös Fanuccin tarina, joka avataan Robert de Niron toimesta vasta Kummisetä 2:ssa. Kirjassa Fanuccin tarinan jälkeen Viton tarinaa seurataan kieltolain kautta Al Caponeen. Vito kuvataan oikeudenmukaiseksi, mutta hänen hallintatavat ovat kuitenkin: neuvottelukumppanien uhkailu, velallisten kiristys ja politikkojen lahjonta. Lakimiesten tehtävänä on hoitaa rypyt suoriksi, ja tarvittaessa vielä kovemmat keinot otetaan käyttöön.

 Kummisetä III:ssa  käsitellään katolista kirkkoa, mutta tässä se ei ole tärkeä teema. Joskin puhdistuksen aikana Michael on kirkossa leffaversiossa, mutta teoksessa ei ole. Neuvotteluissa miehet vannovat milloin minkin mukaan. Teoksessa asia ei nouse merkittävään rooliin. Michaelin heila ja tuleva vaimo Kay Adamsin isä on babtistisaarnaaja, joka harrastaa tyttären kirjeiden avaamista. Michaelin lapset kastetaan babtisteiksi, mutta kääntyvät katolisiksi kuten äitinsäkin, tämä on kirjassa, mutta ei filmissä.

---Juonipaljastukset päättyvät ---

Teos on jaettu yhdeksään nimettömään kirjaan ja 32:een nimettömään lukuun. Siinä on mittaa 489 sivua.  Tilannetta tarkastellaan kaikkitietävän kertojan silmin vuorollaan eri henkilöiden näkökulmassa. Teoksen alkupiste on elokuussa 1945, ja päättyy 1950-luvulle.

Kerronta on ennakoivaa, että monesti kerrotaan tapahtuma ja siihen päätymistä tarkastellaan eri henkilöiden näkökulmasta. Kummisedän salamurhayrityksen edeltävää aikaa tarkastellaan monesti sen tapahtumisen jälkeen. Samoin Michaelin kotiinpaluu esitetään ennen kuin Sisilian tapaukset kerrotaan lukijalle.

Puzon on mestari pitämään uskottavaa henkilögalleriaa. Tapahtumat punotaan yhteen ja kaikki huipentuu lopussa. Pahat saavat palkkansa vielä pahemmilta.

--

Filmeistä Kummisetä I on ehkä romantisoiduin filmeistä, siinä on ajan patinaa, upea musiikki ja jotain vanhaa. Se ei ole niin raadollinen kuin kirja. Kummisetä II -filmi on mainittu parhaaksi elokuvan kakkososaksi, ja se on mielestäni parempi kuin Kummisetä I. Tässä filmissä esitetään Viton nuoruus, joka on Puzon teoksessa. Toinen yhtenevä teema on Kuuba. Mafia tämän filmin mukaan hallitsi hotelleja ja ”viihde-elämää” ennen Kuuban vallankumousta. Kummisetä III ei yllä missään muodossa kahden edeltäjänsä tasolle. Yllättävää kyllä Sofia Coppolan (ohjaajan tytär ja nykyisin kuuluisa ja hyvä ohjaaja) näyttelijäsuoritus oli heikko. Toinen epäuskottava tekijä oli minusta Connien kova konnamainen ote, ja tämä äpäräkuvio ei ole alkuperätarinan mukainen. Itseäni tämä Vatikaanin pankkikuvio ei myöskään miellytä.

Mafiaelokuvia on tullut monia tämän jälkeen, mutta vain Sopranos tv-sarja pistää paremmaksi. Minusta neljä ensimmäistä tuotantokautta riisuivat lopun glorian ilmiön ympäriltä, ja kaksi viimeistä tuotantokautta olisi voitu jättää tekemättä. Sopranos toi nykynaisen, avioeron, lasten kasvatusongelmat ja FBI:n vasikat näyttävästi esille. Poliisin ottamat lahjukset nousee Sopranoksessa esille, kuin myös Puzon Kummisetä teoksessa ja viranomaisten kyvyttömyys puuttua katutason ongelmiin. Vito voiteili dollari-creamilla poliiseja, poliitikkoja ja tuomareita, ja uhkaili valamiehiä, kuten Sopranoksessakin tehtiin. Kummisetä teoksessa myös mainitaan tämä "kastaa nokkaa", eli jokaisesta keikasta pitää maksaa provisiot monelle, eli veli veljeä verottaa. Lisäksi hoidetaan aina taistossa urheasti kaatuneiden tai Omertan mukaan kiinnijäävien perheiden elanto, eli kulurakenne on raskas. Tässä teoksessa FBI vain kuvaa hautajaisissa ja häissä ihmisiä ja kerää rekisterikilpien tiedot ylös, mutta Sopranoksessa joka perheestä on usieta ns vasikoita, jolla mikki on teipillä rinnassa. Tässä teoksessa Las Vegasiin vasta "kotiudutaan" eli tapahtuiko lasvegasilaistuminen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Irtonaruja on vielä Viton vaimon kirkkokäynnit, jossa hän rukoilee miehensä puolesta kadotusta vastaan, joka on verrattavissa Tonyn vaimon vastaaviin pelkoihin. New Jerseyn mafia mainitaan ja jätehuoltoala, jolla Tony Soprano vaikuttaa. Viimeinen huomio, jonka nostan esille on tämä sisilialaisuus ja mitä he tuntuivat karsastavan oli irlantilaisuus. Hagenilla oli amerikkalais-saksalaiset juuret, eli sisilialaisten mukaan "irlantilaiset" !!!

Sopranoksen ja Kummisedän huono puoli on ”voimakkaat kohtaukset” eli pahoinpitelyt ja  eliminoinnit ovat perustapahtumia. Sopranoksen eräs idea on Tony Sopranoksen käyminen psykiatri Jennifer Melfin luona. Paniikkikohtauksia saava masentunut Tony huiputtaa aikansa Melfiä, mutta lopulta manian ja masennuksen alta pilkottaa aito narsisti, vaikka äkkipikainen rikollispomo ei kestäkään elämäntapaansa.

Puzo on kirjoittanut sarjaan jatkoa esim. Las Vegasiin muuttaneen mafiahaaran toiminnasta ja Sisiliasta teoksia. Tämän teoksen ostin teoksen Suuren Kuun loppuun myynnistä hintaan 2.50, kirja lienee poissa muodista, sillä hintaan 1.25 jäi kappaleita myymättä. Minusta teos on hintansa arvoinen, ja mahtava kuvaus kuvitteellisen rikollisjärjestön toiminnasta. Amerikanitalialainen Mario Puzo vaikutti vuosina 1920-1999, olen lukenut häneltä Kummisedän lisäksi kirjan Sisilialainen (tapahtuu Sisiliassa), Neljäs K, Viimeinen kummisetä, jossa on kostoa ja Las Vegasin hotellikuvioita mafialaisittain sekä Omertan.
***
Yle TV 1  esitteli tämän kirjan  laatuohjelmassa 10 kirjaa rikoksesta sunnuntaina 16.6.2013 klo 20. Kirjaa avasivat Timo Harakka ja Anna Kortelainen ja erikoisvieras on kansanedustaja Silvia Modig.
Silvia Modig oli sisäistänyt teoksen hyvin, ja lukenut sen jo teini-iässä, näkökulmia, joita keskustelussa tuli ilmi.
-Kirjassa on toisesta huolta pitämistä, mutta kirja itsessään, näyttää kaksinaismoraalin. Perhearvoja ihannoidaan.
-erotetaan ihmissuhde - liikesuhde, romantisoitu käsitys, kunniakäsitys ja roolipeli
-kirjassa pornahtavia kohtia
-Don Corleone on myös kaksinaismoraalinen, hän kieltäytyy prostituutiosta ja huumekaupasta, mutta murhat hän hyväksyy
-Näkökulma on Kay Adamsin, joka oppii "mukautumaan" (siis Kummisetä-kirjassa, ei filmissä Kummisetä II:ssa).
-Michael ei lähde kotoa maailmalle, vaan maailmalta kotiin.
-Don Corleone on edunvalvoja, on myös mamu, muutti Italiaan 12-vuotiaana.
-Kummisetä -teema tullut vahvana nimityksenä lähinnä filmien perusteella.
Minusta tämä oli hyvä keskustelu, joskaan kirjan tapahtumia ei juurikaan avata. Varmasti kannattaa katsoa Areenasta