Näkymätön lapsi, Tove Janssonin novelleja

Ti-ti-uu

Näkymätön lapsi sisältää seuraavat novellit

Kevätlaulu, Kamala tarina, Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin, Maailman viimeinen lohikäärme, Hemuli joka rakasti hiljaisuutta, Kertomus näkymättömästä lapsesta, Hattivattien salaisuus, Sedrik ja Kuusi.

Kevätlaulu, josta yläkuva,  avaa kokoelman, se on loistava tarina Nuuskamuikkusesta, jota vaivaa ahdistus Muumipeikon tapaamisesta, sävelmän tekemisestä ja nimettömästä pörriäisestä, joka saa nimen. Ti-ti-uu on minusta rautaa. Seuraava tekstikatkelma liittyy novelliin, missä Nuuskamuikkunen elää hetkessä.

"Kulkeminen oli ollut kevyttä, sillä selkäreppu oli melkein tyhjä eikä ollut huolta mistään. Nuuskamuikkunen oli tyytyväinen  metsään ja ilmaan ja itseensä. Huominen ja eilinen olivat yhtä kaukana, mutta juuri tällä hetkellä aurinko helotti koivujen välissä kirkkaan punaisena ja ilma oli vilpoinen ja leuto. Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa".

Pitkähkö lainaus, mutta minusta henkii hyvin Nuuskamuikkusen aatokset. Pidän tätä tarinaa parhaana muumikatkelmana kertoo paljon Nuuskamuikkusesta ja hänen asennoitumisestaan Muumipeikkoon.

Vielä novellin päätös. .."hänen kevätsävelensä alkoi liikehtiä jossain hatun alla. Siinä oli yksi osa odotusta ja kaksi osaa kevätkaihoa ja loput hillitöntä yksinolon hurmaa".

Kamala tarina on nimensä mukaan kamala, siinä on tuhma isoveli, joka kaunaa ja kiusaa pikkuveljeä, kunnes saa maistaa omaa lääkettään. Kokonaisuutena opettavainen tarina Homssuista ja onhan tarinassa Pikku Myykin ...Tarinassa on samoja kuvitteluteemoja kuin on Muumilaakson marraskuussa.

Vilijonkka, joka uskoi onnettomuuksiin on tarina, jossa neuroottisen Vilijonkan ja Kamsun osat vaihtuvat, todellisen onnettomuuden jälkeen. Taifuuni tuuletti Vilijonkan rihkaman ja neuroosit mennessään. Virkistävä tarina, jonka kuvat ovat upeita, ja tukevat hienosti tarinaa.

Maailman viimeinen lohikäärme, tarina kertoo paljon Muumipeikon ja Nuuskamuikkusen suhteesta. Muumipeikko löytää jotain, joka magneetin lailla suunnistaa Nuuskamuikkusen luo. Nuuskamuikkunen on pakotettu valehtelemaan saadakseen Muumipeikolle hyvän olon. Hyvä Tarina

Hemuli joka rakasti hiljaisuutta, on tyypillinen Janssonia. Huvipuistossa on melua, lipuntarkastaja Hemuli pakenee kun vesi huuhtoo laitteet pois. Lapset pyytävät apua ja Hemuli vastahakoisesti tekee osista uuden paremman puiston. Mukava tarina.

Kertomus näkymättömästä lapsesta, niminovelli, joka kertoo ivallisen ja väärän kasvatuksen tuloksena syntyvät "näkymättömän lapsen", pitää osoittaa omat äärivivat, olla näkyvä. Piirrossarjasta juoni eroaa sikäli, että tarina on lyhyempi eikä sisällä Haisulia. Viha saa Ninnin näkyväksi, pitää osata myös suuttua.

Hattivattien salaisuus. Muumipappa lähtee kotoaan, oltuaan tavallistakin kummallisempi. Elämä muumilassa jatkuu, koska on sovittu, että toisista ei olla huolissaan. Pappa hurahtaa hattivattien matkaan (vrt. Muumit ja tuhotulva), Matkalla hän oivaltaa, että hattivatit eivät olekaan vapaita, koska heidän on pakko kerääntyä yhteen ja sähköistyä, ja siksi itse etäytyy kotiin :)

Sedrik on kertomus Nipsun virheestä antaessaan lelukoiransa Kampsun kersan kamppeeksi. Nuuskamuikkunen opastaa Nipsua tarinallaan tädistään, joka eli pikkutavaroiden lumossa, mutta luu kurkussa ja vatsassa. Tarinan opetus on, että antaminen on autuasta. Tarina on oikeasti hieno, vaikka tässä sen latteasti kerroin.

Kuusi. Tämä joulutarina on mukava, sama kuin piirretyssä. Muumit, kun nukkuvat talviunta, eivät ole joulusta kuuleetkaan. Kontrollifriikki Hemuli herättää perheen, joka pöpperössä hankkivat pelottavaa joulua varten kuusen (sentään Kampsun metsästä :), koristeet, ruokaa ja lahjoja ja antavat kaikki pikku Nyytille ja hänen perheelleen, jolla on nyt ensimmäinen ikioma joulu.
*****