Sivut

torstai 15. helmikuuta 2024

Matti Leppäranta: Lumen ja jään maa

 


Matti Leppäranta: Lumen ja jään maa, Vastapaino 2021, sivumäärä 288.

Matti Leppäranta on Helsingin yliopiston geofysiikan emeritusprofessori, erityisalana maapallon luonnonvedet ja jää. Leppäranta on myös tietokirjailija. Tietokirja Lumen ja jään maa on kiinnostava lukupaketti ja tämä on todellinen tietokirja, mutta se on suunnattu myös aivan tavalliselle lukijalle, mutta sisältää (oikeaa) tietoa ja paljon.

Lumi ja jää ovat vettä, joka esiintyy maapallolla (ja ilmakehässä) kaikissa olomuodoissa.

Tässä kuva lumihangesta. Laitan bloggaukseen huomioitani kirjasta, jotkut tulkinnat voivat olla omia, kuten nämä kuvatkin.

Suomen asuttaminen alkoi noin 11000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö vetäytyi ja paljasti maan. Kantasuomalaisia heimoja alkoi ilmaantua 3000-4000 vuotta sitten Itämeren itäpuolelle.  Suomessa on talvisin lunta, mutta myös Päiväntasaajalla on jäätä esim. Andeilla.

Historioitsija Olaus Magnus (1490 - 1557) kuvaa hiihtoa ja luistelua, luistimien teränä olivat luuterät. Tuolloin oli "kunnon talvia", sillä Euroopassa oli Pikku jääkausi vuosina 1450 - 1850. Suomessa vuosina 1695-1697 kolmasosa 350 000 hengen väestöstä menehtyi säänolosuhteidenkin vuoksi. Vuonna 1816 ei ollut lainkaan kesää, kylmyys johtui tulivuorten purkauksista.

Lumisanasto on suomenkielessä edelleen runsas.


Lumi sataa maahan, ja kirjassa on selvitetty lumikiteiden synty. Lumi kasaantuu ja puhutaan hangesta. Lumen ääniä myös analysoidaan esim. narskunta.


Talvisesa luonnossa on myös eläimiä. Itse havainnoin eläinten jälkiä hangella, silloin ymmärtää, mitä muita eläimiä kuin lintuja metsässä on.



Oman katsauksensa saa suomalaissyntyinen naparetkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld (1842-1901). Hän oli usealla naparetkellä Huippuvuorilla, Grönlannissa, ja purjehti myös Koillisväylän läpi (1878-1879), tiettävästi ensimmäisenä.


Suomenkielen sanat suksi ja ahkio ovat (tutkimusten mukaan) 5000 vuotta vanhoja sanoja.

Arktisilla alueilla on ikijäätä, ikiroutaa, eli se ei sula kesälläkään. Etelämpänä voi kesällä tulla rakeita. Talvella voi sataa alijäähtynyttä vettä, joka jäätyy tienpintaan ja auton tuulilasiin.

Lumen jälkeen käydään sama tietopaketti jäästä. Käydään läpi järvien jäätyminen (syyskierto, veden kerrostuminen). Järvien ja meren jäällä luistellaan ja pilkitään. Kirjassa on myös (mustaa) huumoria. Viiden senttimetrin jää kestää ihmisen, mutta kolmen senttimetrin jää pilkkijän!?!

Teoksen loppuosassa esitellään myös Aboa-asema Etelämantereella, jossa tutkitaan ilmakehää marraskuun ja helmikuun välillä. Asema on rakennettu ikiroudan päälle. Se on vain etelän kesän käytössä.

Matti Leppärannan tietokirja Lumen ja jään maa oli oikein kiinnostava kirja.

4 kommenttia:

  1. Kiitos kauniin raikkaista talvikuvista eläinten jälkineen, joita on hauska seurailla. Pitkästä aikaa näkyi hangilla kirjailtuna jäniksen ja oravan kulkureittejä meilläpäin.
    Kiintoisa avaus ja houkutteleva teos, joten painetaanpa nimi mieleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyisinmaltan seurailla metsässä mitä jälkiä sillä on.Talvinen luonto lumivaippoineen on myös kaunis ja rauhoittava.

      Poista