C.S. Lewis: Narnian viimeinen taistelu

C.S. Lewis:  Narnian viimeinen taistelu, alkuteos The Last Battle 1956, suomentanut, Kaarina Helakisa, Otava 1979, Seven pokkari, sivumäärä 288.

Narnian viimeinen taistelu päättää Narnian tarinat. Narnia luotiin Aslanin laululla teoksessa Taikurin sisarenpoika , jolloin Digory Kirke  ja Polly Plummer päätyivät Narniaan Digoryn enon sormuksilla, ja Digoryn mukana tuli Valkea Velho Jadis. Valkean Velhon kukisti Aslan kirjassa Velho ja leijona, ja Valkean velhon kukistamisessa avustivat Pevensin lapset Peter, Susan, Edmund ja Lucy ja astuivat Cair Paravelin linnan neljälle valtaistuimelle. Nelikko auttoi Kaspianin karkoittamaan telmarilaiset teoksessa Prinssi Kaspian. Lucy, Edmund ja Eustace auttoivat Kaspiania selvittämään setänsä karkottamia aatelisia teoksessa Kaspianin matka maailman ääriin. Eustace ja Jill auttoivat Rilianin lumouksen särkemisessä teoksessa Hopeinen tuoli. Tars-jumalaa, ja Kalormeniaa käsitellään teoksessa Hevonen ja poika.

Narnian viimeinen taistelu alkaa Lyhtykorvessa, missä apina Metku ja aasi Pulma elävät. Metku pakottaa Pulman tekemään kaikki työt, mistä vain Metku hyötyy. Eräänä päivänä Metku pakottaa Pulman hakemaan virrasta leijonan taljan. Metku käskee Pulma-aasin esiintymään Aslanina.

Narnian viimeinen kuningas Tirian  näkee, kun Narnian puita kaadetaan, kalormenialaismiehiä on työssä piiskaten Narnian puhuvia hevosia. Kaikki tapahtuu kuulemma Aslanin käskystä. Tirian ja yksisarvinen Päärly  hyökkäävät kalormenialaisten kimppuun ja Tirian joutuu vangituksi. Tirian rukoilee Aslania, ja toivoo lasten tulevan pelastamaan Narnian. Tirian on Rilianin jälkeläinen seitsemännessä polvessa.

Metku-apina on kerännyt rikkauksia näyttelemällä Aslania. Metku uskottelee muille olevansa ihminen. Hän hallitsee Aslanin pelolla Narnian asukkaita. Pulma-Aasi toimii Leijonan korvikkeena räsyisen nahan avulla. Metku tulkitsee teologisia kysymyksiä. Hän selittää, että Tars ja Aslan ovat sama hahmo, Tarslan. Narniasta aiotaan kaataa puut, valjastaa virrat, ja maa modernisoidaan. Puhuvat eläimet ja kääpiöt lähetetään Kalormeniaan orjiksi.

Tirianin avuksi tulevat  Eustace ja Jill. Kolmikko naamioituu kalormenialaisiksi ja vapauttavat yksisarvisen Päärlyn ja Jill saa mukaan Pulma-aasin leijonannahkoineen. Epäusko on kuitenkin levinnyt Narniaan. Kalormenia on tekemässä Narniasta siirtomaata. Lopun ajat ovat käsillä. Narniassa pomppii myös kauhea Tars. Kalormenia hyökkää mereltä ja valtaa Cair Paravellin.

Tallin edessä tapahtuu viimeinen taistelu. Meno on sekavaa ja yliluonnollista. Tirian, Eustace ja Jill kuolevat, heille talli sisusta on miellyttävä. Tallissa ovat myös Narnian ystävät Digory, Polly, Peter, Edmund ja Lucy, jotka ovat kuolleet junaonnettomuudessa. Susan ei ole enää Narnian ystävä, hän haluaa olla aikuinen ja on kiinnostunut nailonsukista ja huulipunasta.

Aslan tulee taiastelu taukoaa, aurinko himmenee, ja tähdet sammuvat. Tulee pimeys. Aslan tekee oven, siitä pääsevät todelliseen Narniaan vain Aslaniin uskovat. Todellisesta Narniasta päästään portin kautta Aslanin maahan, missä ovat jo Narnian ensimmäinen kuningaspari Frank ja Helena, Fauni Tumnus,  puhuvat majavat, Koor, Koorin ja Lunus, Riia, Hvinna,  Piipari,  Jurmukas, Kaspian, Rilian,  Drinian  ja tietenkin urhoollinen puhuva hiiri Riipitsiip.

Aslan sanoo että lukukausi on loppu ja loma alkoi ja tarkentaa kaikkien kuolleen siinä junaonnettomuudessa.

Narnian viimeinen taistelu on alkuosaltaan ankea, se on raju teos, ja lohdutonkin, vaikka lopulta kaikki on hyvin. Teos osoittaa sen, minkä usko loppuminen aiheuttaa. Usko Aslaniin on Narnian perusta. Romahdus on nopea. Lopulta on mahdoton sanoa, mikä on oikeaa, ja mikä ei. Totuus ja valhe kietoutuvat sekavaksi vyyhdiksi. Ongelmakierre ruokkii itse itseään ja johtaa kaiken loppumiseen.

*****
Clive Staples Lewis (1898 - 1963) oli Belfastissa syntynyt kirjailija, joka julkaisi romaaneja aikuisille esimerkiksi teoksen Paholaisen kirjeopisto 

Narnia -sarja:
Velho ja leijona 1950
Prinssi Kaspian 1951
Kaspianin matka maailman ääriin 1952
Hopeinen tuoli 1953
Hevonen ja poika 1954
Taikurin sisarenpoika 1955
Narnian viimeinen taistelu 1956

C.S. Lewisin teos Suuri avioero on näky taivaasta ja helvetistä.