Rex Stout: Sampanjaa yhdelle

Rex Stout: Sampanjaa yhdelle, alkuteos Champagne for one 1958, suomentanut Eero Ahmavaara, SAPO N:0 64, WSOY 1991, sivumäärä 232. Nero Wolfe #21

Salapoliisi Nero Wolfen apulainen Archie Goodwin saa sijaisena kutsun rouva Robilottin järjestämiin päivällisiin, jotka järjestetään hänen edesmenneen rikkaan aviomiehen Albert Granthamin muistoksi. Albert Grantham on lahjoittanut rahaa naimattomien äitien auttamiseen, ja päivällisillä on valittu neljä naimatonta äitiä, joiden asioita on laitettu tällä rahalla kuntoon. Nuoria naimattomia äitejä päivällisillä ovat Faith Usher, Helen Yarmis, Ethel Varr ja Rose Tuttle, jolla on "peräti" kaksi aviotonta lasta. Miehiä on kutsuttu naisten "seuralaisiksi" Paul Schuster, Austin Byne, Beverley Kent ja Edwin Laidlaw, miesnelikkoa yhdistää Harvard-tausta, osa on lakimiehiä ja Kent on diplomaatti. Goodwin tuuraa Byneä.  Paikalla ovat myös edesmenneen Albert Granthamin kaksoset Cecil ja Celia, sekä emäntänä rouva Robilotti ja hänen nykyinen aviomies Robert, jonka rouva on tuonut kotiinsa Italiasta. Lisäksi paikalla on hovimestari Hackett.

Archie Goodwin tanssittaa naisia, ja kuulee Rose Tuttlelta, että Faith Usher pitää syanidia käsilaukussaan, ja on uhkaillut itsemurhalla. Goodwin seuraa Faith Usherin edesottamuksia. Kun Faith saa samppanjassaan syanidia ja kuolee, Goodwin tajuaa, että se on murha (koska Faith ei ole laittanut siihen itse mitään). Muut läsnäolijat ovat täysin vakuuttuneita itsemurhasta. Goodwin selittää näkemyksiään murhaosaston ylitarkastajalle Cramerille, joka ei usko teoriaa. Nero Wolfen palkkaa eräs läsnäolijoista, koska haluaa peittää elämänsä salaisuuksia.

Nero Wolfe -dekkareista
Rex Stoutin dekkareiden salapoliisi on New Yorkin asunnossaan viihtyvä iso ja lihava (seitsemäs osa tonnia on painoa eli laskennallisesti 142 kg) Nero Wolfe, joka ratkaisee kerättyjen tietojen ja älykkyytensä avulla rikokset. Dekkareiden kertojana ja kenttätyössä olevana 'salapoliisina' on Archie Goodwin, joka hoitaa myös Wolfen talousasiat. Wolfe tarvitsee paljon rahaa, eli isoja shekkejä, jotka Goodwin tallettaa pankkiin. Nero Wolfella on kaksi intohimoa orkideoiden ihaileminen ja kulinaristiset nautinnot. Wolfen orkideoita, joita on yli 10 000,  hoitaa Theodore Horstmann.  Keittiössä herkkuja loihtii sveitsiläinen kokki Fritz Brenner. Brenner vie aamiaisen Wolfelle kello 8.15, Wolfe menee hissillä kasvihuoneeseen kello 9 ja viipyy siellä ihailemassa orkideoja  kello 11 asti, jonka jälkeen Nero Wolfe siirtyy toimistoonsa. Wolfe on saanut juuri uuden orkidean Burmasta, ja seuraavaa kauppaa hierotaan Uudesta Guineasta. Toisessa kirjassa mainitaan, että orkideamuunnelmia olisi parisataa, tässä mainitaan, että orkideoja olisi 10 000, iso kasvihuone siis New Yorkissa asunnossa. Tässä eletään  vuoden 1958 maaliskuuta. Rikos ratkeaa joutuisasti, kenttätyöhön Archie Goodwin palkkaa etsivät, tässä Saul Panzer, Fred Durkin ja Orrie Cather. Wolfe paljastaa rikoksen kulun lavastamalla illallisen, ja kertomalla rikoksen kulun läsnäolijoille.

Samppanjaa yhdelle (älä lue, joskaan murhaajaa ei paljasteta, mutta asetelmaa)
Albert Granthamilla oli talo naisille, jotka ovat pulassa, koska heillä on naimaton lapsi. Dekkarissa pöyhitään kenellä on ollut suhde kehenkiin, ja kuka on kenenkin lapsi tai lapsen vanhempi. Motiivin kannalta halutaan tietää, ketkä ovat Faith Usherin vanhemmat, ja toisaalta kuka on Faith Usherin lapsen isä. Se, onko se motiivi, en paljasta. Nero Wolfen palkkaa Edwin Laidlaw, koska hänellä on salattavaa. Salaisuuksia on muillekin. Austin Bynellä oli syitä jäädä pois. Nero Wolfe avaa lopussa kaikille salaisuuksien verhon ja paljastaa murhaajan.

Aihe 1950-luvulla
Aiheena naimaton äiti on ollut 1950-luvulla harvinainen, naisesta puhutaan neitsyenä ja huuhkajana, ja minusta sillä vihjaillaan, että hän ei erityisesti pidä miehistä. Miesten baarissa sen sijaan vierailee eräs mies.

Kokonaisuutena Rex Stoutin Sampanjaa yhdelle oli hyvä dekkari, ja kesti hyvin ainakin kertalukemisen. Pidän dekkareista ehkä siksi, että niissä ei ole brittidekkarien monesti varsin staattista asetelmaa, joka sekin on hyvä, mutta vaihtelu virkistää, samppanja ei. Tässä kirjassa ei tarjottu sampanjaa, vaan sekoitusta, jossa oli sampanjaa, soodavettä, katkeroa ja sokeria, ei kuullosta samppanjalle.

****

Yhdysvaltalaisen Rex Stoutin (1886 – 1975) Nero Wolfe -sarjaan kuului yhteensä peräti 47 dekkaria, jotka oli kirjoitettu pääosin vuosien 1934 ja 1975 välillä. Tämä oli neljäs, minkä luin ja alla olevien neljän jälkeen vuonna 2023 päätin lukea kaikki suomennetut, joista lista täällä.