Lummaan Poliittinen siivekäs

Yliopistossa oli ilmaisjakelussa väitöskirjoja ja luin FM Karoliina Lummaan väitöskirjan, joka oli julkaistu kirjasarjassa nimellä Poliittinen siivekäs. Työssä oli tarkasteltu linturunoja ja etenkin 1970-luvun linturunoja. Teoksen ensimmäiselle sivulle oli laitettu se minusta kiinnostavin runo eli Pentti Saaritsan runo Mitä näenkään vuodelta 1979, joka löytyy  väikkäristä ja netistä, mutta sen alku on minusta kaunis, vaikka loppua en ymmärräkään. 

Luonto haihtuu paperilta:

puuton, maaton, kylmä ilta.

Päätä huimaavina kaivot,

kuiden kuvajaiset: aivot....

Varsinkin kohta puuton, maaton, kylmä ilta on soljuvaa, kuvaavaa ja iskevää, lisäksi tässä runossa on loppusoinnut, mutta monessa muussa ympäristörunossa ei ole kuin ajatus, josta en aina saanut kiinni :)
 
Runoja oli väikkärissä aika ajoin, ja oli runo kurmitsan siivestä ja DDT-runoa. En oikein ymmärtänyt näitä runoja, sillä minusta runossa pitää olla loppusoinnut, alkusoinnut, trokee tai poljento, joku kielellinen juttu, eikä pelkkiä toisiinsa sopimattomia sanoja, minusta sanojen rypäs ei ole runo. Tämä tietenkään ei ole väitöskirjan vika, se oli laadukas.
 
Yliopiston sivun väitösesittelyssä on todettu "FM Karoliina Lummaa osoittaa väitöskirjassaan, että tällaisten linturunojen kirjoittaminen oli runoilijoiden keino osallistua ajan ympäristökeskusteluun" mutta myös "runous voi erilaisin sisällöllisin ja muodollisin keinoin ilmaista lintujen ei-inhimillisyyttä, erilaisuutta suhteessa ihmisiin".
 
Itse asiassa itse hain teoksesta runon tulkintaa ja analyysia, ja minulle sen teoksen arvo on siinä. Ympäristökeskustelu menee omalla urallaan. TV:n luontodokumenteissa minua haittaa yleensä se, että ensin näytetään upeaa luontoa, eläimiä ja niiden ihmeellisyyksiä, sen jälkeen kettu tai muu peto tulee ja pistää poskeensa jotain pienempää riistaa, ja lopulta sinne tulee kaivuri, traktori, rakennus tai näytetään viemäriä, tai sitten vaan puhutaan, että "voi voi, kun saastuu". Tässä genressä ei tietenkään ole mitään huonoa, olen samaa mieltä, mutta näitä on ollut jo niin kauan kuin muistan, ja onko niillä ollut vaikutusta.

Sitä en tiedä, ovatko linturunot olleet tehokkaita, toivottavasti.

Kesäisillä pyörälenkeilläni olen havainnoinut: espanjan siruetana on yleinen, mutta vain yksi ukkoetana näkynyt, kyykäärmeitä ja tarhakäärmeitä on näkynyt, jääneet auton alle, mutta olen nähnyt rantaniityillä kaksi uljasta kurkea, satoja hanhia, kyyhkysiä, pääskysiä puhelinlangoilla, kaksi korppia, keltasirkkuja, tikkojen koputusta on kuulunut olen nähnyt kolme eri tikkalajia, peura on peuhannut rantaniityllä ...
 
Luonto on parhaimmillaan itse havainnoituna.

Kurkia , jokke 2011



Siruetana, jokke 2011